Enonkoski

kunta Etelä-Savon maakunnassa

Enonkoski on Suomen kunta, joka sijaitsee Saimaan rannalla Etelä-Savon maakunnassa. Kunta on perustettu vuonna 1882. Asutusta alueella on ollut jo kivikauden ajalla. Kunnassa asuu 1 373 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 419,20 km2, josta 113,65 km2 on sisävesiä, rantaviivaa kunnalla on 840 kilometriä, josta suojeltua on runsas neljäsosa.[1] Väestötiheys on 4,49 asukasta/km2.

Enonkoski
Enonkoski.vaakuna.svg Enonkoski sijainti Suomi.svg

vaakuna

sijainti

Kirkonkylän läpi virtaavan Enonkosken rannoilla on jäänteitä koskessa 1700-luvulta 1900-luvun alkuun toimineesta sahasta.
Kirkonkylän läpi virtaavan Enonkosken rannoilla on jäänteitä koskessa 1700-luvulta 1900-luvun alkuun toimineesta sahasta.
Sijainti 62°05′20″N, 028°56′00″E
Maakunta Etelä-Savon maakunta
Seutukunta Savonlinnan seutukunta
Kuntanumero 046
Hallinnollinen keskus Enonkosken kirkonkylä
Perustettu 1882
Kokonaispinta-ala 419,20 km²
236:nneksi suurin 2021 [1]
– maa 305,55 km²
– sisävesi 113,65 km²
Väkiluku 1 373
283:nneksi suurin 30.6.2021 [2]
väestötiheys 4,49 as./km² (30.6.2021)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 11,5 %
– 15–64-v. 50,0 %
– yli 64-v. 38,5 %
Äidinkieli 2020 [4]
suomenkielisiä 96,7 %
ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 3,1 %
Kunnallisvero 21,00 %
157:nneksi suurin 2021 [5]
Kunnanjohtaja Minna Laurio
Kunnanvaltuusto 17 paikkaa
  2021–2025[6]
 • Kesk.
 • SDP
 • PS
 • KD
 • Vas.

9
5
1
1
1
enonkoski.fi

Enonkoski on asukasluvultaan Etelä-Savon maakunnan ja koko entisen Itä-Suomen läänin pienin kunta.[7] Myös pinta-alaltaan Enonkoski on Etelä-Savon pienin kunta. Enonkosken ainoa rajanaapurikunta on Savonlinna.

Enonkosken kirkonkylässä sijaitsevat Saimaan kalantutkimus- ja vesiviljelylaitos, vuonna 1886 rakennettu Enonkosken kirkko, 1992 valmistunut kunnankirjasto ja liikuntatalo (1988), pitäjänmuseo ja yleinen uimaranta. Kylästä löytyy myös muita peruspalveluita, kuten elintarvikemyymälä, posti ja kahvila, vanhusten ja vammaisten hoitokoteja. Lähin lentokenttä on Savonlinnan lentoasema ja tärkein tie Seututie 471 etelään Savonlinnaan ja pohjoiseen Heinäveden Sappuun.

Keskustassa sijaitsevaa vanhaa kauppataloa suunnitellaan korjattavaksi[8].

MaantiedeMuokkaa

Enonkoski on saaristokunta. Saimaan syväväylä kulkee kunnan alueen halki, minkä ansiosta Enonkoski on veneilijöiden suosima. Runsaat vesistöt antavat mahdollisuuden kalastukseen ja luonnossa liikkumiseen. Talvisin Enonkoskella ylläpidetään liikuntapaikkoja, jäälatuja ja retkiluistelurataa.

Enonkosken alueella sijaitsevassa Koloveden kansallispuistossa on säilynyt lähes luonnontilassa jylhää, kallioista erämaaluontoa. Se on myös yhdessä Linnansaaren kansallispuiston kanssa ainoa suojeltu saimaannorpan elinympäristö.

Enonkosken Natura-kohteet Joutenvesi - Pyyvesi ja Kolovesi - Vaaluvirta - Pyttyselkä ovat myös norppa-aluetta.[9]

Ihamaniemen kylässä on Suomen ainoa luterilainen luostari, Enonkosken luostari. Kirkonkylällä sijaitsee myös museosillaksi hyväksytty vanha kivisilta.

KylätMuokkaa

Hanhijärvi, Hyypiänniemi, Ihamaniemi, Karvila, Kattilanmäki, Jokisivu, Laasala, Muhola, Paakkunala, Rekitaipale, Simanala, Suurimäki, Vuorikoski ja Vääräntaus.

HistoriaMuokkaa

Sotatuomari Herman Johan Heintzius ja kersantti Henrik Kyander rakennuttivat Enonkoskeen vesisahan, joka aloitti toimintansa vuonna 1777. Saha joutui vuonna 1825 viipurilaisen kauppaneuvos Timofei Tichanoffin haltuun. Tichanoffin kauppahuone perusti vuonna 1857 Enonkoskelle Kangassaaren lasitehtaan.[10] Vakavan kirkkoveneonnettomuuden (1858) jälkeen rakennettiin Enonkoskelle ensimmäinen kirkko vuonna 1859 ja muodostettiin Enonkosken tehdasseurakunta.[11] Vuonna 1876 sen pohjalta perustettiin Kerimäen seurakunnan alainen Enonkosken rukoushuonekunta. Tähän liitettiin sahan ja lasitehtaan lisäksi alueita Kerimäen, Rantasalmen, Heinäveden ja Säämingin pitäjistä. Enonkosken kunta muodostettiin vuonna 1882 rukoushuonekunnan alueelle. Enonkosken seurakunta erotettiin Kerimäestä erilliseksi kirkkoherrakunnaksi senaatin päätöksellä vuonna 1894, mutta käytännössä ero toteutui vasta vuonna 1909.[10] Kangassaarella on toiminut eri aikoina lasitehdas, höyrysaha ja laivatelakka.[12] Enonkoskella toimi vuosina 1984–1994 Laukunkankaan nikkeli-kuparikaivos.

HallintoMuokkaa

Enonkosken kunnanjohtaja vuodesta 2019 on Minna Laurio.[13]

Kunnanvaltuustossa on 17 paikkaa. Kaudella 2021–2025 paikat jakautuvat puolueittain seuraavasti:[6]

TalousMuokkaa

Vuonna 2015 kunnassa oli 375 työpaikkaa. Niistä 23 % oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 67 % palveluissa ja 5,6 % jalostuksessa. Vuonna 2016 työttömiä oli 17,1 %, noin kolme ja puoli prosenttiyksikköä enemmän kuin maassa keskimäärin.[14]

Vuonna 2016 suurimmat yhteisöveron maksajat olivat Tilintarkastus Saramäki, I-S Terästekniikka ja Metsäkoneurakointi Huttunen.[15]

VäestönkehitysMuokkaa

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Enonkosken väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
2 029
1985
  
2 225
1990
  
2 217
1995
  
2 093
2000
  
1 871
2005
  
1 713
2010
  
1 615
2015
  
1 473
2020
  
1 361
Lähde: Tilastokeskus.[16]

TaajamatMuokkaa

Vuoden 2017 lopussa Enonkoskella oli 1 416 asukasta, joista 555 asui taajamassa, 837 haja-asutusalueilla ja 24:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Enonkosken taajama-aste on 39,9 %.[17] Kunnassa on vain yksi taajama, Enonkosken kirkonkylä.[18]

SeurakunnatMuokkaa

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Enonkoskella on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[19]

Seurakunta toimii myös Rantasalmen kunnan ja Savonlinnan kaupungin alueilla.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Enonkosken alueella toimii Saimaan ortodoksinen seurakunta.[20]

Entiset seurakunnatMuokkaa

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Enonkosken kunnan nykyisellä alueella.[19]

KulttuuriMuokkaa

Enonkosken kirjasto sijaitsee Enonkosken koulun ja kirkon läheisyydessä.

TapahtumatMuokkaa

Kesäisin Enonkoskella järjestetään vuosittain Kalamarkkinat. Vuodesta 2016 lähtien Enonkoskella on järjestetty kesäisin hiekanveiston EM-kilpailut.[21] Vuonna 2016 järjestettiin Enonkoskella ensimmäistä kertaa Pieni Harmonikkafestivaali -tapahtuma[22][23]. Vuodesta 2017 alkaen Enonkoskella on syksyisin vietetty Koskivenetsialaisia.[24] Talvisin järjestetään perinteiset myyjäiset, eli Joulukuhinat.

NähtävyydetMuokkaa

RuokakulttuuriMuokkaa

Enonkosken pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla kapakalapaisti.[25]

UrheiluMuokkaa

Enonkoskelainen lentopalloseura Enonkosken Pyrintö . Jalkapalloseura Karvilan Kivekkäillä on useita juniorijoukkueita, harrastejoukkueita. Enonkosken Urheilijat harjoittaa yleisurheilu-, hiihto- ja suunnistustoimintaa. Enonkosken Urheilijoihin kuuluva Hanhijärven Pojat ry harjoittaa perheliikuntaa sekä toimii tapahtumien järjestäjänä. Soutuseura Enonkosken Kohina ry toimii aktiivisesti samoin kuin Enonkosken Voimistelu- ja kuntoliikuntaseura ry, Kaivoksen Kalamiehet ry ja Enonkosken Tennis ry.

Alueliitokset SavonlinnaanMuokkaa

Enonkosken naapurikunta Savonranta liittyi Savonlinnaan vuoden 2009 alussa. Koska kuntaliitos vaati yhteisen kuntarajan, eikä Savonrannalla ja Savonlinnalla sellaista ollut, liitettiin alueita yhdistämään Enonkosken pohjoisosasta 31,24 neliökilometrin kokoinen maakaistale uuteen Savonlinnan kaupunkiin.[26][27][28] Kun myös Kerimäki ja Punkaharju vuoden 2013 alusta liitettiin Savonlinnaan, Enonkoski jäi alueeltaan joka suunnalta Savonlinnan ympäröimäksi.

Tunnettuja enonkoskelaisiaMuokkaa

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2021 1.1.2021. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.5.2021.
  2. a b Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2021M01*-2021M06* 30.6.2021. Tilastokeskus. Viitattu 4.8.2021.
  3. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2021 1.12.2020. Verohallinto. Viitattu 21.3.2021.
  6. a b Kuntavaalit 2021, Enonkoski Oikeusministeriö. Viitattu 5.10.2021.
  7. Luettelo Suomen kunnista väkiluvun mukaan
  8. Yhteisö näytti voimansa: 100-vuotias kaupparakennus saa lisäaikaa pikkukunnassa Ylen uutiset 25.8.2017
  9. Natura 2000 -alueet Etelä-Savossa (myös linkitetyt aluekohtaiset sivut) Ympäristö.fi. Viitattu 13.1.2018.
  10. a b Mielonen, Asko: Vanhan Kerimäen historia : 1, 1, Enonkosken, Kerimäen, Punkaharjun ja Savonrannan historia vuoteen 1865, s. 599, 608, 613, 620. Kerimäen kunta, Punkaharjun kunta, 1993.
  11. Enonkosken kappeliseurakunta ennen ja nyt savonlinnanseurakunta.fi. Viitattu 6.8.2021.
  12. Enonkosken historia Mikkelin kirjasto. Viitattu 13.1.2018.
  13. Minna Laurio Sosterista Enonkosken kunnanjohtajaksi Kuntalehti. 13.3.2019. Viitattu 2.10.2020.
  14. Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 12.10.2018.
  15. Alueen Enonkoski yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 13.10.2018.
  16. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.1.2018.
  17. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 2.12.2018.
  18. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 2.12.2018.
  19. a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  20. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/saimaan-ortodoksinen-seurakunta
  21. Kesällä 2016 neljä kansainväistä hiekkakisaa | Jäälinna jaalinna.fi. Viitattu 3.1.2021.
  22. Jari Silvennoinen: Haitarit ja moottorisahat soivat Enonkoskella Puruvesi. 27.6.2016. Viitattu 3.1.2021.
  23. Kaakon Viestintä Oy: Harmonikkafestivaalit Enonkoskella jo neljännen kerran — Tapahtumia pitkin kylää perjantaina ja lauantaina - Itä-Savo ita-savo.fi. 12.6.2019. Viitattu 3.1.2021.
  24. Maria L: Enonkosken ensimmäiset Koskivenetsialaiset Eläköön Enonkoski. 21.9.2017. Viitattu 3.1.2021.
  25. Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 108–109. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
  26. Uudistettu kuntajakolaki
  27. Kuntajakolaki, yhteinen kuntaraja on edellytys kuntaliitokselle 3§, 44 §
  28. Valtioneuvosto päätti viidestä kuntien yhdistymisestä 19. kesäkuuta 2008, klo 13:40. Valtioneuvosto. Viitattu 20.6.2008.

Aiheesta muuallaMuokkaa