Rantasalmi

kunta Etelä-Savon maakunnassa

Rantasalmi on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa, Varkauden ja Savonlinnan puolivälissä. Kunnan väkiluku on 3 297 henkilöä,[2] ja sen pinta-ala on 925,18 km2, josta 365,87 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 5,89 asukasta/km2.

Rantasalmi

vaakuna

sijainti

Sijainti 62°04′00″N, 028°18′00″E
Maakunta Etelä-Savon maakunta
Seutukunta Savonlinnan seutukunta
Kuntanumero 681
Hallinnollinen keskus Rantasalmen kirkonkylä
Perustettu 1578
Kokonaispinta-ala 925,18 km²
124:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 559,31 km²
– sisävesi 365,87 km²
Väkiluku 3 297
208:nneksi suurin 31.12.2023 [2]
väestötiheys 5,89 as./km² (31.12.2023)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 11,4 %
– 15–64-v. 53,0 %
– yli 64-v. 35,6 %
Äidinkieli 2023 [4]
suomenkielisiä 94,1 %
ruotsinkielisiä 0,2 %
– muut 5,7 %
Kunnallisvero 9,40 %
60:nneksi suurin 2024 [5]
Kunnanjohtaja Rainer Leskinen
Kunnanvaltuusto 19 paikkaa
  2021–2025[6]
 • Kesk.
 • SDP
 • PS
 • Kok.
 • Vas.
 • KD

10
3
2
2
1
1
www.rantasalmi.fi

Kirjailija Outsiderin tarinahahmon Pekka Lipposen kunniaksi kunnassa on ollut monia tarinoista juontuvia liikkeiden nimiä, kuten S-market Lipposka, ravintola Kalle-Kustaa ja hotelli-ravintola Rinssi-Eversti. Rantasalmi muistetaan myös Eddie Stenbergin ohjaamasta ja Outsiderin ja Olavi Karun käsikirjoittamasta elokuvasta Rantasalmen sulttaani.

Tunnettuja kuntalaisia ovat Rantasalmella syntynyt arkkitehti Eliel Saarinen (1873–1950), kanslianeuvos Lauri Kaukonen (1902–1975), jääkiekkoilija Jarkko Immonen (s. 1982) ja muusikko Maria Hänninen[7]. Suomen aikanaan vanhin ihminen Jussi Leskinen (1901–2010) asui Rantasalmella. Teollisuuspatruuna Fredrik Gustaf Aminoff oli kartanonomistaja Rantasalmella.

1980-luvulla Savon silloisille kunnille äänestettiin omat nimikkoruoat. Rantasalmen perinneruoiksi valittiin limppisoppa, jonka limpit on tehty vehnäjauhosta ja kananmunasta, sekä ohrajauhosta ja kermasta leivottu juhannusrieska.[8]

Maantiede muokkaa

Rantasalmi sijaitsee Etelä-Savon maakunnan pohjoisosassa. Kirkonkylästä on sekä Varkauteen että Savonlinnaan matkaa 44 kilometriä. Rantasalmen naapurikuntia ovat Joroinen, Juva, Savonlinna, Sulkava ja Varkaus.

Rantasalmen keskus sijaitsee Pienen Rautaveden pohjukassa ja sen länsipuolella.[9]

Kosulanlampi ja eteläinen osa Pienestä Rautavedestä ovat Natura-alueita erityisesti lintujen suojelemiseksi. Niiden välisen laskujoen varrella tavataan monia rauhoitettuja lepakoita. Ruutanaharju sijaitsee keskustan länsipuolella. Se on maisemallisesti merkittävä kokonaisuus ja pohjaveden muodostumisalue.[9]

Osin Rantasalmen, osin Savonlinnan ja Varkauden alueilla sijaitsee Linnansaaren kansallispuisto. Se on vuonna 1956 perustettu kansallispuisto Saimaan Haukivedellä, johon kuuluu satoja saaria ja luotoja. Kansallispuiston pääsaarelle Linnansaarelle on vuoroveneyhteys Rantasalmelta Lomakylä Järvisydämestä.

Kylät muokkaa

Ahvensalmi, Asema, Asikkala, Haapaniemi, Haapataipale, Hiismäki, Hiltula, Ihamaniemi, Joutsenmäki, Kolkontaipale, Lahdenkylä, Mielojärvi, Osikonmäki, Parkumäki, Peltue, Pirilä, Porosalmi, Puikonniemi, Putkisalo, Rantasalo, Reijola, Repomäki, Ritalahti, Riuttanen, Tammenlahti, Tiemassaari, Torasalo, Tornioniemi, Tuusmäki, Vaahersalo, Voinsalmi.

Taajamat muokkaa

Vuoden 2017 lopussa Rantasalmella oli 3 553 asukasta, joista 1 367 asui taajamassa, 2 150 haja-asutusalueilla ja 36:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Rantasalmen taajama-aste on 38,9 %.[10] Kunnassa on vain yksi taajama, Rantasalmen kirkonkylä.[11]

Historia muokkaa

Rantasalmen kunta perustettiin 1442 perustetun Juvan pitäjän itäisistä osista vuonna 1578. Se oli Venäjän ja Ruotsi-Suomen rajapitäjä aina vuonna 1809 solmittuun Haminan rauhaan asti. Kustaa III:n sodassa vuonna 1789 käytiin Rantasalmella Parkumäen taistelu.[12]

Suomen ensimmäinen maavoimien upseerikoulu, Haapaniemen sotakoulu toimi Rantasalmella 1781–1818.[13] Rantasalmen Pistolekorseista polveutui huomattava suomalaissyntyinen säveltäjä Laura Netzel, joka vietti varhaislapsuutensa Rantasalmella.[14]

Rantasalmen kirkon suunnitteli alun perin J. Stenbäck 1904, salamasta aiheutuneen tulipalossa säilyneiden seinien sisäpuolelle rakennetun nykyisen kirkon suunnitteli Carl-Johan Slotte. Uusittu kirkko valmistui vuonna 1989.[15]

Talvisota kosketti Rantasalmea syvästi. Vähän ennen sodan päättymistä kuoli yhtenä päivänä 46 rantasalmelaista.[16]

Hallinto muokkaa

Rantasalmen kunnanjohtaja vuodesta 2009 oli Kristiina Järvenpää.[17] Järvenpää jäi eläkkeelle syyskuussa 2022, jonka jälkeen kunnanjohtajaksi valittiin kuopiolainen Rainer Leskinen. [18] Kunnanvaltuustossa on 19 paikkaa, joista kymmenen on keskustan hallussa kaudella 2021–2025.[6]

Talous muokkaa

Vuosina 2015 ja 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat maansiirto- ja maatalouskoneita valmistava PEL-tuote, huoltamo Oiva Naukkarinen sekä tekstiilituotteita ja hammaslääkäripalveluita tuottava Jokakoko Oy.[19][20]

Vuonna 2017 avattu kylpylä Järvisydän on lisännyt sen liikevaihtoa tuntuvasti.[21]

Väestönkehitys muokkaa

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Rantasalmen väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
5 473
1985
  
5 289
1990
  
5 191
1995
  
4 908
2000
  
4 587
2005
  
4 371
2010
  
3 996
2015
  
3 733
2020
  
3 425
Lähde: Tilastokeskus.[22]

Seurakunnat muokkaa

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Rantasalmella on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[23]

Seurakunta toimii myös Enonkosken kunnan ja Savonlinnan kaupungin alueella.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Rantasalmen alueella toimii Saimaan ortodoksinen seurakunta.[24]

Entiset seurakunnat muokkaa

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Rantasalmen kunnan nykyisellä alueella.[23]

Palvelut muokkaa

Rantasalmen kirkonkylässä toimivat Rantasalon koulu (yhtenäiskoulu, luokka-asteet 0–9) ja Rantasalmen lukio. Lukiossa on tarjolla tavanomaisen lukio-opetuksen lisäksi musiikkiteatterilinja, studiotekniikkalinja ja matkailulinja, joilla houkutellaan opiskelijoita myös kunnan ulkopuolelta.[25] Vuonna 2012 päätettiin lakkauttaa kaikki kolme kyläkoulua eli Osikonmäen, Parkumäen ja Tuusmäen koulut. Kansanliike vastusti lakkautuksia,[26] ja Tuusmäen koulu sai jatkaa toimintaansa kevääseen 2021 saakka[27].

Kuntalaisten käytössä ovat Rantasalmella jäähalli, kuntosali ja liikuntasali. Uimakouluja ja uimahallikäyntejä varten on linja-autokuljetus Juvan uimahalliin.[28]

Rantasalmi järjestää palveluita yhdessä muiden kuntien ja yritysten kanssa. Sillä on Joroisten kunnan kanssa yhteinen kirjasto, Toenperän kirjasto. Joroisten ja Rantasalmen kirjaston ohella Juvan kunta osallistuu yhteisen kirjastoauto Jasso Toenperän toimintaan.[29] Rantasalmen, Juvan ja Sulkavan yhteinen Järvi-Suomen kansalaisopisto järjestää Rantasalmella vapaan sivistystyön koulutusta[30]. Terveyspalvelut on tuottanut vuodesta 2015 alkaen Suomen Terveystalo Oy[31]. Sote-palveluiden ulkoistaminen oli tuolloin uutta, ja valtakunnallisen sote-ratkaisun lähestyessä uusien ulkoistussopimusten tekeminen on kielletty vuodesta 2016 alkaen[32].

Hotellit ja kylpylät muokkaa

Rantasalmella sijaitseva Nature Hotel & Spa Resort Järvisydän on kylpylä-, luontoelämys- ja majoituspalveluita tarjoava kylpylähotelli. Se sijaitsee Saimaan rannalla Linnansaaren kansallispuiston välittömässä läheisyydessä. Järvisydän valittiin vuoden kotimaan matkailuyritykseksi vuonna 2020 sekä vuoden 2020 kotimaan matkailukohteeksi.

Järvisydämellä on Visit Finlandin myöntämä Sustainable Travel Finland -ekologisuussertifikaatti vuodesta 2021 lähtien. Sustainable Travel Finland -ohjelman kriteereihin kuuluu mm. sitoutuminen kestävän matkailun kehittämiseen, tietotaidon lisäämiseen, kehityssuunnitelman toteuttamiseen sekä vastuullisesta matkailusta viestimiseen. Kylpylähotellille on lisäksi myönnetty 2018 pohjoismainen ympäristömerkki, Joutsenmerkki.

Yritys hyödyntää laajasti itse tuotettua aurinkoenergiaa, ja 100 % yrityksen käyttämästä sähköstä on kestävällä tavalla tuotettua. Järvisydän hyödyntää lisäksi lämmityksessä maa- ja järvilämpöä.

Kuru Private Resort on vain aikuisille varattu alun perin Juha ja Jutta Larmin rakennuttama lomakohde, joka avattiin Järvisydämen läheisyyteen vuonna 2022.[33] Vuonna 2023 Kourtney Kardashian jakoi kuvan sometilillään Kuru Resortissa järjestettävästä onnellisuuskurssista, mikä johti yli 150 000 hakemukseen.[34]

Rantasalmen Urheilijat (RU) muokkaa

RU koostuu rekisteröidyistä alaosastoista Etelä-RU:sta ja Länsi-RU:sta sekä RU:n alaisista jaostoista, jotka eivät ole rekisteröityjä. RU:n jäsenistö muodostuu suoraan RU:n jäseninä olevista ja alaosastojen yhteisestä jäsenmäärästä. Rantasalmen Urheilijoiden toiminta on jakaantunut yhdeksään jaostoon:

  • Hiihto
  • Jalkapallo
  • Jääkiekko
  • Lentopallo
  • Pesäpallo
  • Soutu
  • Suunnistus
  • Tennis
  • Yleisurheilu

Rantasalmen puhallinorkesteriyhdistys muokkaa

Rantasalmi on tunnettu aktiivisena puhallinmusiikkipaikkakuntana. Vuonna 1979 perustettu Rantasalmen puhallinorkesteriyhdistys ja sen erillisjaokseksi vuonna 1994 perustettu Rantasalmen Nuorisoteatteri toimivat yhdistyksen omistamassa Musiikki- ja teatterisali Tornadossa.[35] Puhallinorkesteriyhdistyksessä toimii viisi etupäässä nuorille ja lapsille suunnattua kokoonpanoa ja kaksi aikuisten orkesteria. Rantasalmen Nuorisoteatteri valmistaa vuosittain 1–2 musikaalia.

Kuvia muokkaa

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. a b Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 26.4.2024. Tilastokeskus. Viitattu 28.4.2024.
  3. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. a b Kuntavaalit 2021, Rantasalmi Oikeusministeriö. Viitattu 17.8.2021.
  7. http://www.lansi-savo.fi/Torsti/lohkot/moninainen_maria_9880271.html (Arkistoitu – Internet Archive)
  8. Savossa äänestettiin pitäjille nimikkoruoat. Helsingin Sanomat, 20.9.1984, s. 19. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  9. a b Jouko Sipari: Luontoselvitys (s. 4, 26, 33–34) Rantasalmi. 2015. Viitattu 12.1.2018. [vanhentunut linkki]
  10. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
  11. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
  12. Historia Rantasalmi. Arkistoitu 12.1.2018. Viitattu 11.1.2018.
  13. Haapaniemen Kadettikoulu 1781–1818 Rantasalmi. Arkistoitu 13.1.2018. Viitattu 12.1.2018.
  14. Camilla Hambro: Netzel, Laura (1839–1927) Kansallisbibliografia. Viitattu 24.10.2022.
  15. Rantasalmen kirkko Savonlinnan seurakunta. Viitattu 11.1.2018.
  16. Suomen sotahistorian synkkä päivä jätti syvät arvet – 46 Rantasalmen miestä kaatui samana päivänä samaan paikkaan Yle. 5.12.2017. Viitattu 12.1.2018.
  17. Kristiina Järvenpäästä tulossa Rantasalmen kunnanjohtaja Savon Sanomat. 12.11.2017. Viitattu 11.1.2018.
  18. Rantasalmen uudeksi kunnanjohtajaksi valittu Rainer Leskinen nöyränä uudesta pestistään: "helpottaa yhteistyön rakentamista, että valinta oli yksimielinen" Yle Uutiset. 7.6.2022. Viitattu 12.5.2023.
  19. Alueen Rantasalmi yhteisöverotiedot Yle. 1.11.2016. Viitattu 13.1.2018.
  20. Katso tästä kuntasi suurimmat yhteisöveronmaksajat Kauppalehti. 1.11.2017. Viitattu 13.1.2018.
  21. Yrittäjä rakensi kylpylän keskelle korpea – Tavoitteli 60 kävijää päivässä, tuli 88 Yle. 13.1.2018. Viitattu 13.1.2018.
  22. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2016 (.px) 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 9.1.2018.
  23. a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  24. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/saimaan-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
  25. Lukio Rantasalmi. Arkistoitu 12.8.2020. Viitattu 13.1.2018.
  26. Rantasalmella kiihkeä taistelu kyläkoulujen puolesta – mahdollisuus jopa kansanäänestykseen Yle. 2014. Viitattu 13.1.2018.
  27. Rantasalmen valtuusto päätti äänin 12–7 lopettaa Tuusmäen koulun... Itä-Savo. 16.11.2020. Viitattu 7.1.2021.
  28. Liikuntapalvelut Rantasalmi. Arkistoitu 14.1.2018. Viitattu 13.1.2018.
  29. Toenperän kirjasto Toenperän kirjasto, toenpera.fi. Viitattu 18.6.2021.
  30. Kansalaisopisto rantasalmi.fi. Viitattu 7.1.2021.
  31. Palvelut Rantasalmi. Viitattu 13.1.2018.
  32. Pienen savolaiskunnan ihme – Miljoonan säästö, paremmat palvelut: ”Sadultahan tämä kuulostaa” Yle. 11.1.2017. Viitattu 13.1.2018.
  33. Tässä on 6 miljoonan euron luksushotelli, jonka Jutta ja Juha Larm rakensivat Itä-Suomeen vaikeuksista huolimatta Ilta-Sanomat. 16.1.2022. Viitattu 12.5.2023.
  34. Kardashian jakoi somessaan kuvan syrjäisestä lomakeskuksesta Etelä-Savossa – 150 000 ihmistä haki onnellisuuskurssille Yle Uutiset. 12.5.2023. Viitattu 12.5.2023.
  35. Tornado-sali, yhdistyksen kotisivut tornis.net. 2.11.2014.

Aiheesta muualla muokkaa