Yhteisövero

yhteisön tuloista perittävä vero

Yhteisövero eli yhteisön tulovero on Suomessa yhteisön tuloksesta perittävä vero. Yhteisöveroa maksavia yhteisöjä ovat osakeyhtiöt, osuuskunnat sekä tietyin edellytyksin liikelaitokset, julkisyhteisöt, yhdistykset, laitokset, säätiöt ja asunto-osakeyhtiöt. Yhteisöveron tuotosta osansa saavat valtio ja kunnat sekä vuoden 2015 loppuun kansankirkkojen seurakunnat.[1][2]

Kauppakamarin selvityksen mukaan noin puolet yhteisöveron tuotosta kerätään Uudellamaalla.[3]

Yhteisövero on suhdanneherkkä vero.[4]

Yhteisöveron määräMuokkaa

Yhteisövero peritään verotettavasta tulosta, joka lasketaan vähentämällä veronalaisista tuloista vähennyskelpoiset menot. Verokanta on vuodesta 2014 alkaen ollut 20 prosenttia.

Yhteisöverokanta oli aluksi 25 prosenttia vuosina 1993–1997. Vero nostettiin ensin 28 prosenttiin (1998–1999) ja sitten 29 prosenttiin (2000–2004), minkä jälkeen sitä on laskettu. Vuosina 2005–2011 se oli 26 prosenttia ja 2012–2013 24,5 prosenttia.[1][5]

Verovuosina 2009–2011 valtion osuus yhteisöveron tuotosta on 65,42 prosenttia, kuntien 32,03 prosenttia ja seurakuntien 2,55 prosenttia.[1] Vuonna 2014 yhteisöveron tuotto oli 3 845 M€[6] ja vuonna 2015 4 300 M€[7].

Vuonna 2017 yhteisöveron tuotto oli 6,127 miljardia euroa.[6]

Yleishyödylliset yhteisöt eivät maksa tuloveroa kaikista tuloistaan.

Yhteisövero poliittisena kysymyksenäMuokkaa

Yhteisöverokanta laski 24,5 prosentista 20:een vuoden 2014 alussa. Verokannan laskemisen tavoitteena oli hallituksen mukaan "kasvupotentiaalin vahvistaminen, investointien vauhdittaminen, työpaikkojen luominen ja yritysten palkanmaksuvarasta huolehtiminen".[8] Sillä myös pyrittiin turvaamaan yritysverotuksen kansainvälistä kilpailukykyä, sillä yritysverokantoja on kevennetty monissa maissa viime vuosina. Esimerkiksi Ruotsissa yritysverokanta oli 22 prosenttia vuonna 2013 (28 prosenttia vuonna 2005) ja Virossa 21 prosenttia vuonna 2013 (24 prosenttia vuonna 2005).[9] Verokannan laskemista kannattivat kaikki eduskuntapuolueet vasemmistosta oikeistoon; perussuomalaiset tosin vaati alennuksen rajoittamista 22 prosenttiin.[10]

Yhteisöveron poistamista ovat kannattaneet muun muassa Kokoomuksen Nuorten Liitto ja Björn Wahlroos, viimeksi mainittu sillä perusteella, että se parantaisi yrittäjyyden edellytyksiä.[11] VATT:n ylijohtaja Juhana Vartiainen kertoo VATT:n asiantuntijoiden olevan sitä mieltä, että yhteisövero häviää lopulta kokonaan, koska valtiot kilpailevat veronalennuksilla kohti nollaa.[12]

Yhteisöveron tuotosta tilitettiin osuus Suomen evankelis-luterilaiselle ja ortodoksiselle kirkolle vuoden 2015 loppuun asti. Tätä perusteltiin kirkkojen ns. yhteiskunnallisilla tehtävillä, kuten hautaustoimella, kirkonkirjojen pidolla ja historiallisten rakennusten ylläpidolla. Vapaa-ajattelijain liitto vastusti yhteisöveron tilitystä seurakunnille. Eduskunta hyväksyi vuonna 2015 lainmuutoksen, jolla seurakuntien yhteisövero-osuus poistettiin ja vastaava rahamäärä alettiin jakaa valtionrahoituksena vuodesta 2016 alkaen.[13][14][15][16][17]

Yhteisövero ei koske kaikkia yhtiöitäMuokkaa

Yhteisövero ei koske kaikkia yhtiömuotoja. Henkilöyhtiöt, kuten avoimet yhtiöt ja kommandiittiyhtiöt, eivät maksa yhteisöveroa, vaan niiden tulos jaetaan verotettavaksi yhtiöiden omistajilta.[18] Samoin yksityinen elinkeinonharjoittaja maksaa verot yritystoimintansa tuloksesta omassa verotuksessaan.

Eri valtioiden yritysverokantojen vertailuaMuokkaa

Maa Yritysverokanta 2014 (%)
Suomi 20
Islanti 20
Ruotsi 22
Saksa 29,58
Tanska 24,5
Viro 0

Viro ei verota yrityksen tulosta, mikäli se pidetään yrityksessä. Yritysvero on 0 %. Viro verottaa vain jaettua voittoa eli osingon maksua. Veroaste osingoille vuonna 2015 on 20 %.[19]

[20]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b c Yhteisövero Valtiovarainministeriö. Arkistoitu 19.6.2013.
  2. http://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Sanasto/Yhteisovero%2813836%29 (Arkistoituja kopioita – Internet Archive)
  3. https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/artikkeli-1.225907
  4. http://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp;jsessionid=9B1D015431F12FEF39814343AEC21190?year=2017&lang=fi&maindoc=/2017/tae/valtiovarainministerionKanta/valtiovarainministerionKanta.xml&opennode=0:1:3:5:7:11:
  5. Jaana Kurjenoja: Veropolitiikka ja verotuotot[vanhentunut linkki] s. 16
  6. a b https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Verotuotot/
  7. Yritykset tilittävät veroja lähes 44 miljardia vuodessa – Kauppakamari Kauppakamari. 27.10.2017. Viitattu 30.9.2018.
  8. Valtioneuvoston viestintäosasto 21.3.2013: Hallitus on sopinut valtiontalouden kehyksistä: Vahva panostus kasvuun, työllisyyteen, oikeudenmukaisuuteen ja vakauteen (Arkistoituja kopioita – Internet Archive)
  9. http://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Tuloverot/Yhteisoverotus/
  10. Valtiovarainvaliokunnan mietintö 32/2013 vp
  11. http://www.talouselama.fi/uutiset/wahlroos+kokoomusnuorten+lehdessa+yhteisovero+pois/a2147800 (Arkistoituja kopioita – Internet Archive)
  12. http://www.taloustaito.fi/fi-FI/u/taloustaidon-uutiset/vartiainen-yhteisovero-poistuu-lopulta-kokonaan-2 (Arkistoituja kopioita – Internet Archive)
  13. Suomen ev.lut. kirkko: Verot ja muut tulot Viitattu 19.12.2013
  14. Vapaa-ajattelijain liitto ry: Uskonnollisten yhteisöjen yhteiskunnallisista tehtävistä aiheutuvien kustannusten korvaaminen VM110:00/2013 (Arkistoituja kopioita – Internet Archive)
  15. Valtiovarainministeriö: Evankelis-luterilaisten ja ortodoksisten seurakuntien sekä muiden uskonnollisten yhteisöjen yhteiskunnallisista tehtävistä aiheutuvien kustannusten korvaaminen (Arkistoituja kopioita – Internet Archive) Lokakuu 2013
  16. Kirkko saa valtiolta 100 miljoonaa euroa uutta rahaa – tässä syy Verkkouutiset 14.8.2015.
  17. Eduskunnan vastaus 256/2014 vp eduskunta.fi. Viitattu 19.8.2018.
  18. Henkilöyhtiöiden verotus 25.5.2012. Suomen Yrittäjät. Arkistoitu 27.11.2012. Viitattu 21.6.2012.
  19. Income tax (englanniksi)
  20. Yhteisöverotus, Veronmaksajat.fi

Aiheesta muuallaMuokkaa