Wikipedia

Juhana Vartiainen

suomalainen ekonomi ja poliitikko

Juhana Mikael Vartiainen (s. 28. toukokuuta 1958 Helsinki[3]) on suomalainen ekonomisti ja entinen kansanedustaja sekä Helsingin pormestari. Hänet valittiin eduskuntaan vuoden 2015 vaaleissa ja Helsingin kaupunginvaltuustoon vuonna 2017. Ennen poliittista uraansa Vartiainen oli Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ylijohtaja.

Juhana Vartiainen
Juhana Vartiainen vuonna 2017.
Juhana Vartiainen vuonna 2017.
Helsingin 2. pormestari
2.8.2021–
Edeltäjä Jan Vapaavuori
Kansanedustaja
22.4.2015–7.9.2021[1]
Ryhmä/puolue Kansallisen kokoomuksen eduskuntaryhmä
Vaalipiiri Helsingin vaalipiiri
Henkilötiedot
Syntynyt28. toukokuuta 1958 (ikä 65)
Helsinki, Suomi
Kansalaisuus suomalainen
ruotsalainen
Ammatti Ylijohtaja
Tiedot
Puolue Kansallinen Kokoomus
Muut puolueet Suomen Sosialidemokraattinen puolue
Koulutus

Valtiotieteiden tohtori (1992)[1]

Ylioppilas, SYK (1976)[2]
Valiokunnat Perustuslakivaliokunta (varaj)
Sosiaali- ja terveysvaliokunta
Talousvaliokunta (puhj.)
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta (varaj)
Aiheesta muualla
Kotisivu

Ura muokkaa

Vartiainen valmistui ylioppilaaksi Helsingin Suomalaisesta Yhteiskoulusta (SYK) vuonna 1976 kuuden laudaturin paperein.[4][2] Hän väitteli valtiotieteiden tohtoriksi Helsingin yliopistosta vuonna 1992.[1]

Vartiainen on työskennellyt Ruotsin ammattiliittojen taloustutkimuslaitoksen (Fackföreningsrörelsens Institut för Ekonomisk Forskning) ensin tutkijana 1994–1996 ja johtajana 2003–2005, Palkansaajien tutkimuslaitoksessa ja Helsingin yliopiston kansantaloustieteen laitoksella. Hän on tutkinut muun muassa talouskasvua, ammattiliittoja ja sukupuolten välisiä palkkaeroja.[5] Vartiainen oli Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan jäsen vuosina 1997–2002.[6]

Vuodet 2005–2012 Vartiainen työskenteli Ruotsin kansallisen taloustutkimuskeskuksen (Konjunkturinstitutet) tutkimusosaston johtajana. Hänen ajatuksiinsa vaikutti merkittävästi Ruotsin allianssihallituksen valtakausi (2006–2014), jonka aikana hän lopullisesti vakuuttui siitä, että väestön ikääntymiseen on reagoitava työllisyysastetta nostamalla, teema, joka on sittemmin korostunut hänen puheissaan. Samalla hän alkoi etääntyä SDP:stä nähdessään, että Ruotsin ja pohjoismaiden keskustaoikeistolaiset puolueet näyttivät hyväksyvän hyvinvointivaltion, mutta samalla niiden on vasemmistoa helpompaa muotoilla julkistalouden rahoitusta tukevaa työllisyyspolitiikkaa.[6]

Suomeen Vartiainen palasi, kun hänet nimitettiin Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ylijohtajaksi huhtikuusta 2012 huhtikuuhun 2015. Kaudellaan hän pyrki siihen, että VATT:n tutkimustoiminnan tulokset, joita hän piti hyvin korkeatasoisina, näkyisivät entistä enemmän Suomen talouspolitiikassa ja siitä käytävässä keskustelussa.[6] Hän erosi tehtävästään tultuaan valituksi eduskuntaan.[7]

Vartiainen valittiin vuonna 2012 myös Ruotsin teollisuuden työmarkkinaosapuolten asiantuntijoiden ryhmään ”Industrins Ekonomiska Råd”, "jolta ammattiliitot ja työnantajajärjestöt pyytävät näkemyksiä ja raportteja teollisuuden ja kansantalouden keskeisistä kysymyksistä".[6][8]

Vuonna 2014 Vartiainen valittiin Helsingin yliopiston Vuoden Alumniksi.[9]

Poliittinen ura muokkaa

Luettuaan Karl Popperia, Karl Marxia, Väinö Linnaa ja muita Vartiainen päätyi SDP:hen vältelläkseen ääriliikkeitä.[10] Hän lukeutui puolueen vasempaan laitaan.[11]

Vartiainen oli SDP:n talouspoliittisen työryhmän jäsen ainakin vuodesta 1992[12] ja ainakin vielä Antti Kalliomäen ministeriaikana.[13] Hän oli myös puolueen ehdokkaana vuoden 1995 eduskuntavaaleissa.[14]

Vartiainen oli SDP:n jäsen vuosina 1975–2015, mutta hän erosi puolueesta ja lähti kokoomuksen ehdokkaaksi kevään 2015 eduskuntavaaleihin, koska ”en pyrkinyt, ei pyydetty, enkä tiedä olisinko suostunut” sosiaalidemokraattien ehdokkaaksi. Antti Rinne sanoi jälkeenpäin, että häntä ei olisikaan huolittu siksi, että hän vertasi tviitissään työttömiä rikkaruohoon.[15] Vartiainen tarkoitti tviitillään, että vaikka vertauskuvallisesta pellosta eli työvoimasta osa menisi hukkaan, näiden määriä kannattaa silti lisätä.[16]

Vartiainen oli pettynyt siihen, että SDP oli jäänyt ay-liikkeen vangiksi. Samalla erityisesti hänen nuoruuden inhokkipuolueensa Kokoomus osoitti ymmärtämystä hyvinvointivaltiolle ja kykyä uudistuksiin, joita tarvittiin sen pelastamiseksi työikäisten väestöosuuden laskiessa jyrkästi ja jotka mahdollistavat työvoiman tarjonnan kasvattamisen. Hän on yhä keynesiläinen ja sanoo pyrkivänsä perustamaan politiikkansa tutkimukseen.[10]

Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa Vartiainen oli ehdolla Helsingin vaalipiirissä ja tuli valituksi 11 436 äänellä.[17] Hän oli hallitusneuvotteluissa mukana luomassa Sipilän hallituksen talouslinjaa, erityisesti työllisyyskasvun tavoitetta.[6] Vaalikauden aikana hän oli hallitusryhmien vastuuedustaja Työ- ja tasa-arvovaliokunnassa ja vastuussa siitä, että hallitusohjelman mukaiset työelämäuudistukset toteutuvat. Hän oli jäsenenä myös suuressa valiokunnassa, valtiovarainvaliokunnassa ja talousvaliokunnassa.[6]

Vartiainen valittiin Helsingin kaupunginvaltuustoon vuoden 2017 kunnallisvaaleissa.[18]

Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa Vartiainen tuli valituksi Helsingin vaalipiiristä 8 206 äänellä.[19]

Vuonna 2019 hän julkaisi teoksen Suomalaisen talousajattelun kritiikki, jossa hän omien sanojensa mukaan arvioi ”kriittisesti Suomen talouspolitiikkaa ja suomalaisen talousajattelun ongelmia, kaiken sen valossa, mitä taloustieteellisellä urallani ja Ruotsin virkamiesaikanani olen oppinut ja miettinyt”.[6] Hän on myös viitannut teokseen ”magnum opuksenaan”. Arvostelijoista Hufvudstadsbladetin Christer K. Lindholm kehui Vartiaisen analyysia hyvinvointivaltion tilanteesta mutta piti hänen työllisyysteoriaansa todellisuudelle vieraana.[20]

Arvot ja keinot muokkaa

Vasemmistoliiton perustavassa kokouksessa puhetta johtanut professori Markus Jäntti sanoo, että heillä on laaja yksimielisyys tavoitteista mutta huomattavia erimielisyyksiä keinoista. Hänen mukaansa Vartiaisen tavoite on turvata hyvinvointivaltion jatkuvuus.[21]

Pormestariehdokkuus muokkaa

Helsingin kokoomuksen edellisen pormestariehdokkaan Kirsi Pihan vetäydyttyä Helsingin pormestariehdokkuudesta Vartiainen kertoi helmikuun 2021 lopussa ”harkitsevansa vakavasti” pormestariehdokkuutta.[22] Myös Kirsi Pihan vastaehdokkaana ollut Wille Rydman ilmoitti tukevansa Vartiaista.[23]

2. maaliskuuta 2021 Vartiainen ilmoitti lähtevänsä Helsingin pormestarikisaan ja 5. maaliskuuta Helsingin kokoomuksen piirihallitus esitti yksimielisesti Vartiaista pormestariehdokkaaksi.[24][25]

Tutkimusjulkaisut muokkaa

Vartiainen on julkaissut Scopus-tietokannassa mainitut taloustieteelliset artikkelit ”Relative prices in monetary union and floating”[26] ja ”Understanding Swedish social democracy: Victims of success?”[27]

Lisäksi Vartiainen on ollut laatimassa tai laatinut neljä tutkimusjulkaisua, jotka on mainittu taloustieteen tutkimusjulkaisujen Econlit-tietokannassa. Näistä kaksi on julkaistu Ekonomiska Samfundets Tidskriftissä vuonna 1993, yksi Finnish Economic Papersissa vuonna 1994 ja yksi Industrial and Labor Relations Review’ssa vuonna 2006. Kaksi viimeksi mainittua on yhteisjulkaisuja toisen tutkijan kanssa.

Yksityiselämä muokkaa

Vartiaisen äiti oli kieltenopettaja ja isä taloustutkija Henri J. Vartiainen.[10][28] Hänen puolisonsa on ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelä.[29] Heillä on vuonna 1998 syntynyt poika.[6] Vartiainen on sotilasarvoltaan luutnantti.[1]

Vartiainen on kertonut olevansa naturisti. ”Minulla on sellainen naturistin hippiarvomaailma, että minulle sopisi hyvinkin vapaamielinen käyttäytyminen. Tietysti poliitikkona pitää sopeutua vallitseviin tapoihin”, hän toteaa.[30][31]

Vartiainen on sekä Suomen että Ruotsin kansalainen.[32]

Teokset muokkaa

Kirjat muokkaa

  • Vartiainen, Juhana: Kansainvälinen ammattiyhdistyspolitiikka. Tammi, 1986. ISBN 951-30-5850-6.
  • Pekkarinen, Jukka & Vartiainen, Juhana: Suomen talouspolitiikan pitkä linja. WSOY, 1993. ISBN 951-0-18568-X. Teoksen verkkoversio.
  • Vartiainen, Juhana et al.: Rahaliitto ja Eurooppa. Jyväskylä: PS-kustannus, 1999. ISBN 952-451-005-7.
  • Snellman, Kenneth & Uusitalo, Roope & Vartiainen, Juhana: Tulospalkkaus ja teollisuuden muuttuva palkanmuodostus. Edita, 2003. ISBN 951-37-3990-2.
  • Vartianen, Juhana: ”Uhkaako globaali talous hyvinvointivaltiota?”, Työtä! – hyvinvointi globaalissa murroksessa – riittääkö työ hyvinvoinnin tuottamiseen? -hankkeen loppuraportti. Toim. Kolanen, Risto. Työväen Sivistysliitto, 2006. ISBN 951-701-505-4.
  • Heinonen, Visa & Jäntti, Markus & Vartiainen, Juhana (toim.).: Kansantaloustiede, talouspolitiikka ja hyvinvointivaltio – juhlakirja Jukka Pekkarisen kunniaksi. Palkansaajien tutkimuslaitos, 2007. ISBN 978-952-209-044-7.
  • Vartiainen, Juhana: ”Tyytymätön voittaja”, Maailman paras maa. Toim. Koivunen, Anu. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2012. ISBN 978-952-222-347-0.
  • Uschanov, Tommi & Vartiainen, Juhana: Keskusteluja taloudesta. WSOY, 2017. ISBN 978-951-0-42183-3.
  • Vartiainen, Juhana: Suomalaisen talousajattelun kritiikki. Otava, 2019. ISBN 9789511335832.

Muita julkaisuja muokkaa

  • Kettunen, Juha & Vartiainen, Juhana: Suomen teollisuuden työntekijöiden palkkarakenne. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, 1993.
  • Vartiainen, Juhana: Metalliteollisuuden työntekijöiden palkanmuodostus työehtosopimuksen valossa. Työväen taloudellinen tutkimuslaitos, 1993. ISBN 951-9282-66-1.
  • Vartiainen, Juhana: Palkkaliukumat Suomen teollisuudessa – yksilötason analyysi. Palkansaajien tutkimuslaitos, 1994. ISBN 951-9282-74-2.
  • Koskela, Erkki & Vartiainen, Juhana: Työmarkkinat ja rahaliitto. Valtioneuvoston kanslia, 1997. ISBN 951-53-1298-1.
  • Vartiainen, Juhana: Naisten ja miesten palkkaero Suomen metalliteollisuudessa. Palkansaajien tutkimuslaitos, 1998. ISBN 952-5071-18-9.
  • Vartiainen, Juhana: Suomen teollisuuden työntekijöiden palkkarakenne ja työurat paneeliaineiston valossa. Palkansaajien tutkimuslaitos, 2000. ISBN 952-5071-47-2.
  • Vartiainen, Juhana: Sukupuolten palkkaeron tilastointi ja analyysi. Sosiaali- ja terveysministeriö, 2001. ISBN 952-00-1044-0.
  • Vartiainen, Juhana: ”Talous”, Maamme Suomi. Toim. Tiitta, Allan et al. Weilin+Göös, 2007. ISBN 978-951-0-32214-7.
  • 24 artikkelia Kansantaloudellisessa aikakausikirjassa (https://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/kansantaloudellinen-aikakauskirja/arkisto/)

Lähteet muokkaa

  1. ↑ a b c d Juhana Vartiainen Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 30.12.2022.
  2. ↑ a b https://juhanavartiainen.fi/cv/
  3. ↑ Suomen Eduskunta: Valittu 2019, s. 165. Matrikkeli huhtikuussa 2019 valituista kansanedustajista. Eduskuntatiedotus, 2019. ISBN 978-951-53-3753-5.
  4. ↑ https://www.apu.fi/artikkelit/paasta-meidat-pahasta-juhana-vartiainen "Kuuden ällän ylioppilas..."
  5. ↑ Juhana Vartiaisen CV juhanavartiainen.fi. Viitattu 20.8.2015.
  6. ↑ a b c d e f g h Juhana Vartiaisen kotisivu (Arkistoitu sivu) users.abo.fi. Arkistoitu 29.4.2013. Viitattu 5.3.2015.
  7. ↑ Teija Santaharju: Juhana Vartiainen jättää Vattin ylijohtajuuden taakseen Ylen uutiset. 22.4.2015. Viitattu 22.4.2015.
  8. ↑ Våra råd - Industrirådet industriradet.se.
  9. ↑ Vuoden Alumni Helsingin yliopisto. 10.10.2016. Viitattu 4.4.2019.
  10. ↑ a b c Juhana Vartiainen oli vuosikymmeniä demari, jonka suurin inhokkipuolue oli ”kypäräpappikokoomus” – sitten ajattelu alkoi vähä vähältä kääntyä Helsingin Sanomat. 28.5.2018.
  11. ↑ Kun kansa ei tahdo (27/2020, sivu 64) Suomen Kuvalehti. 03.07.2020.
  12. ↑ Sosialidemokraattisen Puolueen Toimintakertomukset 1993–1995 (PDF) Työväen arkisto. Arkistoitu 2.4.2015. Viitattu 1.6.2012.
  13. ↑ Sailaksen kabinetti Vihreä Lanka. 12.2.2010. Arkistoitu 23.8.2012. Viitattu 1.6.2012.
  14. ↑ Malmberg, Lari: Juhana Vartiainen haluaa pelastaa hyvinvointivaltion. Uskotko häneen? Image, 2013, nro 5, s. 78–85.
  15. ↑ Iivonen, Jyrki: Rinne: Työttömien kutsuminen ”rikkaruohoiksi” esti Vartiaisen ehdokkuuden Sdp:ssä Helsingin Sanomat. 7.4.2015. Arkistoitu 8.4.2015. Viitattu 8.4.2015.
  16. ↑ Vartiainen: Työttömät ja rikkaruohot – tätä tviitilläni tarkoitin Suomen Kuvalehti. 18.10.2014.
  17. ↑ Eduskuntavaalit 2015: Valitut ehdokkaat Koko maa Tulospalvelu. 22.4.2015. Oikeusministeriö. Viitattu 22.4.2015.
  18. ↑ Valitut – Helsinki 13.4.2017. Oikeusministeriö. Viitattu 14.4.2017.
  19. ↑ https://vaalit.yle.fi/ev2019/fi/parties/4
  20. ↑ Lindholm, Christer K.: Världen och välfärden enligt Vartiainen. Hufvudstadsbladet, 15.4.2019, s. 31. Artikkelin maksullinen verkkoversio.
  21. ↑ Naulan kantaan – ja ohi (42/2018, sivut 46-49) Suomen Kuvalehti. 19.10.2018.
  22. ↑ Kokoomuksen Juhana Vartiainen harkitsee vakavasti Helsingin pormestarikisaan lähtemistä: ”Pohdin uteliaasti ja myönteisesti mahdollista pormestariehdokkuutta” hs.fi. 28.2.2021. Viitattu 11.3.2021.
  23. ↑ HS: Juhana Vartiainen harkitsee lähtemistä Helsingin pormestari­kisaan – Wille Rydman ei tavoittele pestiä is.fi. 28.2.2021. Viitattu 11.3.2021.
  24. ↑ Helsingin Kokoomuksen piirihallitus esittää yksimielisesti Juhana Vartiaista pormestariehdokkaaksi – pormestarina tämä jatkaisi Helsingin sote-kapinaa yle.fi. 5.3.2021. Yle Uutiset. Viitattu 11.3.2021.
  25. ↑ Urbaani Vartiainen lähtee pormestarikisaan: arvostaa Helsingin luontoa ja jugendkeskustaa – "Nyt tarvitaan rautaista talousosaamista", sanoo piirihallituksen johtaja yle.fi. 2.3.2021. Yle Uutiset. Viitattu 11.3.2021.
  26. ↑ Scandinavian Journal of Economics 2/2002, 104. vsk., s. 277–297.
  27. ↑ Oxford Review of Economic Policy 1/1998, 14. vsk., s. 19–39.
  28. ↑ Hjerppe, Reino: Henri J. Vartiainen in memoriam. Kansantaloudellinen aikakauskirja, 2010. Taloustieteellinen yhdistys. https://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/images/stories/kak/kak22010/kak22010hjerppe.pdf [{{{www}}} Artikkelin verkkoversio].
  29. ↑ Isotalus, Päivi: Viikon henkilö: Juhana Vartiainen. Kauppalehti, 18.2.2013, s. 8-10.
  30. ↑ Silander, Iriz: Alasti viihtyvä kansanedustaja Juhana Vartiainen: "Tietysti poliitikkona pitää sopeutua vallitseviin tapoihin" mtvuutiset.fi. 19.7.2018. Viitattu 20.6.2021.
  31. ↑ Gråsten, Hanna: Juhana Vartiainen viihtyy kotona täysin alasti - ”Naapureiden ikkunat ovat hyvin lähellä” iltalehti.fi. 8.2.2018. Viitattu 20.6.2021.
  32. ↑ Blokkiraja murtumassa Ruotsissa? Juhana Vartiainen. 13.1.2019. Viitattu 18.10.2022.

Aiheesta muualla muokkaa

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Juhana Vartiainen.
  Edeltäjä:
Jan Vapaavuori 		Helsingin pormestari
2. elokuuta 2021 ‒ 		Seuraaja:
‒
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Juhana_Vartiainen&oldid=22186063”