Sukupuolten välinen palkkaero

miesten ja naisten keskipalkkojen vertailu

Sukupuolten välisellä palkkaerolla tarkoitetaan miesten ja naisten välisiä eroja palkan suuruudessa.[1] Palkkaero voidaan laskea monin tavoin, esimerkiksi keskiarvopalkkoja vertaamalla tai siinä voidaan ottaa huomioon muita vaikuttavia seikkoja, kuten työtehtävä, koulutus, työkokemus, esimiesasema ja tehdyt työtunnit.

Suomessa naisen palkka oli vuonna 2020 keskimäärin 84 % miesten keskiarvopalkasta.[1] EU:ssa naisen tuntipalkka on keskimäärin 14,1 % pienempi kuin miesten (v. 2019)[2], mutta yksittäisten maiden väliset erot ovat suuria.

Samoissa tehtävissä työskentelevien, koulutukseltaan ja iältään samankaltaisten miesten ja naisten keskimääräinen palkkaero oli vuonna 2018 Tilastokeskuksen mukaan Suomessa 6,7 %.[3] ja 11.8% Eurostatin mukaan [4].

Suomessa palkkaeron yhtenä merkittävänä syynä pidetään voimakasta segregaatiota, eli ammattialojen jakautumista sukupuolen mukaan.[5] Naisvaltaisilla aloilla palkkataso on alhaisempi kuin miesvaltaisilla. Lisäksi miehet toimivat naisia useammin johtotehtävissä[5] ja perhevapaat hidastavat naisen palkkakehitystä [6]. Palkkaerot suurenevat iän ja koulutustason myötä. Suomessa palkkaeroa ei selitä koulutustaso: naiset ovat keskimäärin koulutetumpia kuin miehet [7]. Miehet myös tekevät enemmän työtunteja kuin naiset.[8]

Palkkaero eri maissaMuokkaa

Miesten keskimääräiset palkat ovat naisten palkkoja suurempia kaikissa maailman maissa. Suomessa kaikkien naisten keskipalkka on 83 prosenttia miesten keskipalkoista.[8]

 
Ylläolevassa kaaviossa on sukupuolten välinen palkkaero eri OECD-maissa vuonna 2015. Kaaviossa on vertailtu kokopäiväisten työntekijöiden mediaanipalkkoja. Suomi on kaaviossa kuudenneksi suurimmalla palkkaerolla, 20 senttiä euroa kohti.

Yhdysvalloissa sukupuolten välinen palkkaero miesten hyväksi esiintyy myös kaikkien roturyhmien sisällä. Vuonna 2015 miesten ja naisten mediaanituntipalkat Yhdysvalloissa olivat valkoisilla 21 ja 17 dollaria, mustilla 15 ja 13 dollaria, latinoilla 14 ja 12 dollaria ja aasialaisilla 24 ja 18 dollaria.[9]

Selittämätön palkkaero eri aloillaMuokkaa

Selittämättömällä palkkaerolla tarkoitetaan THL:n ja Suomen Ekonomien mukaan palkkaeroa, joka havaitaan tarkastelemalla saman ikäluokan naisia ja miehiä, joilla on sama koulutustausta ja jotka toimivat samoilla toimialoilla ja tehtävissä, mukaan lukien tehdyt viikkotyötunnit.[10][11]

Suomessa selittämätön palkkaero on keskimäärin 6,7% [12]. Suomen Ekonomien selvityksessä selittämätön palkkaero oli 9% [13] ja Insinööriliiton selvityksessä 5%[14].

SyitäMuokkaa

Yleisiä syitäMuokkaa

Sukupuolten keskipalkkojen eroon on annettu useita syitä. Tutkija Antti Kauhasen mukaan syitä ovat:[8]

  • Ammatillinen eriytyminen eli se, että miehet työskentelevät aloilla, joilla maksetaan korkeampaa palkkaa kuin naisten suosimilla aloilla. Miesten suosimia aloja ovat esimerkiksi rakennus- ja kuljetusala, kun naisten aloja ovat hoito-, palvelu- ja myyntityö.
  • Koulutusvalinnat. Miehet hankkivat usein teknillisen tai luonnontieteellisen koulutuksen, joka vie korkeapalkkaisiin töihin. Naiset valitsevat usein kasvatustieteellisen, humanistisen tai terveys- ja sosiaalialan koulutuksen, joka johtaa matalampipalkkaisiin töihin.
  • Miesten ja naisten sijoittuminen erilaisiin työtehtäviin yksittäisen teollisuusyrityksen sisällä. Miehet sijoittuvat suhteellisen usein hyvin palkattuihin tutkimus- ja kehitystehtäviin sekä tuotannon suunnitteluun ja johtoon. Naistoimihenkilöiden osuus on suuri taloushallinnossa ja henkilöstöpuolella.
  • Miehet sijoittuvat naisia selvästi useammin johtajiksi.
  • Miehillä on naisia enemmän työkokemusta, koska naiset ovat miehiä selvästi enemmän pois työelämästä lasten takia.

Syiksi sille, että palkkaerot eivät työtehtävä, koulutus, työkokemus ja esimiesasema huomioon otettunakaan kokonaan katoa, on esitetty esimerkiksi:[8]

  • Miehet tekevät naisia enemmän ylityötunteja.
  • Miehet pyytävät palkankorotuksia naisia useammin.
  • Naisia syrjitään.

Professori ja tutkimusjohtaja Mika Malirannan mukaan sukupuolten palkkaeroja selittävät työaika, työkokemus ja työtehtävät. Miehet tekevät naisia pitempää työpäivää, naiset menettävät työtunteja ja työkokemusta lastenhoidon vuoksi, ja miehet hakeutuvat korkeapalkkaisiin töihin ja johtoasemiin kun naiset valitsevat useammin matalapalkkaisen työn.[15]

Tutkija Pauli Sumasen mukaan miesten tekemät suuremmat työtunnit selittävät koko palkkaeron.[15] Naisten keskimääräinen työviikko Suomessa on 32 tuntia ja miesten 38 tuntia.[16] Työaikaerossa on kyse osaksi siitä, että työnkuvia on muutettu monilla naisvaltaisilla aloilla siten, ettei kaikille työntekijöille tarjota enää kokopäivätyötä[17].

Sekä suuri- että pienituloisimmissa on eniten miehiä ja näin on kaikissa työikäisten ikäryhmissä. Naisten tuloerot ovat pienempiä. Evan johtaja Emilia Kullaksen mukaan erot eivät johdu naiseudesta vaan naisten valinnoista: naiset tekevät vähemmän töitä ja ovat harvemmin yrittäjinä. Naiset myös kouluttautuvat eri aloille kuin miehet: melkein puolet korkeakoulutetuista miehistä on insinöörejä, naisista 6 %. Muissa insinöörivetoisissa maissa, kuten Virossa ja Saksassa, naisinsinöörien osuus on aivan toista; Suomessa valinnat ovat sukupuolittuneita. Teinien valintoihin vaikuttaminen on kuitenkin vaikeaa.[18]

Naisia on erittäin vähän yrityksensä myynnillä rikastuneista yrittäjistä. Jo sotealan avaaminen markkinoille nostaisi alan naisten tuloja, myös yritysten omistajina. Tasa-arvoministerinkään mukaan laeilla ei voi vaikuttaa työmarkkinoiden sukupuolittumiseen,mutta koulu ja työmarkkinajärjestöt voivat ja uudistetut perhevapaat alkavat tasata tilannetta. 18-20-vuotiaissa naisilla ovat suuremmat tulot mm. miesten asevelvollisuuden vuoksi. Nuoret ovat pienituloisimpia. Hyvätuloisimpia olivat lapsiperheiden isät; heistä 30 % oli suurituloisimmassa kymmenyksessä.[18]

Motivaatioon liittyvät erotMuokkaa

Professori Katariina Salmela-Aron ym. tutkimus osoitti, että miehet yleensä tavoittelevat työelämässä rahaa, statusta, uraa ja itsensä kehittämistä. Tällaiset ihmiset hakeutuvat parempipalkkaisille aloille, usein teknisille ja matemaattis-luonnontieteellisille. Naisille yleensä tärkeämpää on työn ja perheen yhdistäminen ja muiden auttaminen. He hakeutuvat toisille aloille, joilla on usein pieni palkka, useimmiten sosiaali- ja terveysalalle.[19]

Vaativimmissa töissä pitäisi asettaa ura selvästi perheen edelle. Miehet pystyvät siihen useammin kuin naiset, koska kodin hoivavastuu jakautuu epätasa-arvoisesti.[20][21] 91% äideistä käyttää ainakin tunnin päivässä kotitöihin, verrattuna vain 31% miehistä, joilla on lapsia.[22] Naiset käyttävät Suomessa keskimäärin 3,6 tuntia päivässä kotitöihin ja lastenhoitoon. Miehet käyttävät kotitöihin ja lastenhoitoon huomattavasti vähemmän aikaa.[23]

Sosiologi Steven Goldbergin mukaan korkean statuksen asemat kuuluvat kaikissa yhteiskunnissa pääasiassa miehille. Tämä johtuu siitä, että aseman korkea status saa miehet – voimakkaammin kuin naiset – käyttäytymään tavalla, jolla he saavuttavat tuon statuksen. Goldbergin mukaan tämä johtuu miehen fysiologiasta.[24] Goldbergin mukaan miehillä on suuri määrä testosteronia, mikä tekee miehistä luonnollisesti kilpailullisempia kuin naiset. Testosteroni tekee miehistä Goldbergin mukaan myös aggressiivisia ja valtaa tavoittelevia, mikä johtaa siihen että miehet vievät yhteiskunnan korkeat asemat ja naisille jäävät alemmat asemat.[25] Goldbergin teoria liittyy siihen, että miehellä on keskimäärin korkeampi motivaatio saavuttaa asema kuin keskimäärin naisella. Goldbergin mukaan se ei tarkoita että korkean motivaation mies on asemassa parempi kuin nainen, ja hän ei näe syytä miksei samasta työstä voi maksaa samaa palkkaa naiselle. Goldbergin mukaan olemassa myös korkean motivaation naisia. He saavuttavat, vaikkakin melko harvoin, korkeimman aseman yhteiskunnassa. Korkea motivaatio ei kuitenkaan tarkoita, että ihminen suoriutuisi korkeassa asemassa muita paremmin.[26]

Erot työsuorituksissaMuokkaa

Työsuorituksista on vaikea löytää aineistoa muilta kuin juristeilta. Ghazala Azmatin ja Rosa Ferrerin tutkimuksessa mitattiin yhdysvaltalaisjuristien työtunteja ja asiakkaiden hankintaa: miehet laskuttivat 10 % enemmän tunteja ja hankkivat yli kaksinkertaisen rahamäärän uusilta asiakkailta. Azmatin mukaan työtunnit ja runsaampi asiakkaiden hankkiminen selittävät pitkälti palkkaerot ja sama voi koskea muitakin aloja. Niitä puolestaan selittivät pienet lapset sekä naisten vähäisempi kunnianhimo, he halusivat firman osakkaiksi paljon miehiä harvemmin.[27]

Stanfordin Rebecca Diamondin mukaan miehet tienaavat Uber-kuljettajina 7 % enemmän tunnissa, vaikka kyseessä on puhdas provisiopalkka ja voisi olettaa asiakkaiden suosivan naiskuljettajia, joita on 27 %, ja syrjivän miehiä. Miehet kuitenkin ajavat 50 % enemmän kyytejä viikossa ja lopettavat harvemmin ja ovat siksi naisia kokeneempia, mikä selittää 30 % erosta. He myös ajavat 2 % nopeammin, kuten muutkin miesautoilijat (jotka silti ajavat naisia vähemmän kolareita kilometriä kohden) mikä selittää 50 % erosta. Miehet myös valitsevat ajaa kalleimpina tunteina ja viikonpäivinä ja kalleimmissa paikoissa ja reiteillä, kuten lentokenttäajoissa, mikä selittää 20 % erosta.[28] Diamondin mielestä tämä osoittaa, että jopa uudessa keikkataloudessa, jossa, toisin kuin esimerkiksi rahoitusalalla, äärimmäiset pitkät työviikot ja täysin tauoton työura eivät ole niin tärkeitä, palkkaero ei mene nollaan ja kokemuserolla on vaikutusta palkkaan. Syrjinnästä ei ole kyse vaan sukupuolten preferenssieroista ja enemmästä työnteosta. Naiset tekevät Uberilla vähemmän tunteja ja ajavat hitaammin, mutta niin he tekevät muuallakin yhteiskunnassa.[28]

Sukupuolten palkkakehitys työuran aikanaMuokkaa

Kunnissa työskentelevillä naisilla on työuran alussa miehiä parempi palkka (kunta-alan palkansaajista 80% on naisia). Erikoistutkija Pekka Laineen mukaan tämä johtuu ehkä siitä, että miehet aloittavat työuransa naisia vanhempina. Sen jälkeen miesten palkat nousevat naisten palkkojen edelle.[29] Yleisellä tasolla miesten palkkakehitys on naisia parempi ja miehet saavuttavat ansiotulojen huipun naisia nuorempana. Miehet saavat myös todennäköisemmin ylennyksiä ja työskentelevät esihenkilötehtävissä. [30]

Sukupuolten eläke-ero SuomessaMuokkaa

Miehet saavat suurempaa työeläkettä. Vuonna 2020 naisten keskimääräinen eläke oli 1346 euroa kuukaudessa ja miesten keskimääräinen eläke 1945 euroa kuukaudessa[31]. Palkan perusteella maksettava eläke on naisilla selvästi suurempi kuin miehillä, kun eläkkeen kokonaissummaa verrataan palkasta maksettujen eläkemaksujen summaan. Eron suuruus riippuu eläkkeensaajan syntymävuodesta. Ero johtuu siitä, että naiset elävät miehiä pidempään, jolloin he ehtivät saada enemmän eläkettä.[32]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b Sukupuolten palkkaero - THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 1.9.2022.
  2. The gender pay gap situation in the EU ec.europa.eu.
  3. Sampo Pehkonen: Tilastokeskus - Palkkarakenne 2018 www.stat.fi. Viitattu 1.9.2022.
  4. Gender pay gaps in the European Union — a statistical analysis — 2021 edition ec.europa.eu. Viitattu 1.9.2022. (englanniksi)
  5. a b Ammattialojen sukupuolen mukainen segregaatio - THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 1.9.2022.
  6. Perhevapaiden käyttö ja kustannukset - THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 1.9.2022.
  7. Sukupuolten palkkaero - THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 1.9.2022.
  8. a b c d Tuure Hurme: Miksi nainen tienaa vähemmän kuin mies? Työpiste. 23.9.2014. Työterveyslaitos. Arkistoitu 29.8.2017. Viitattu 29.8.2017.
  9. Eileen Patten: Racial, gender wage gaps persist in U.S. despite some progress 1.7.2016. Pew Research Center. Viitattu 21.12.2021.
  10. Sukupuolten palkkaero – Selittämätön palkkaero 12.7.2022. THL. Viitattu 1.9.2022.
  11. Palkkatasa-arvo ja palkkasyrjintä Suomen Ekonomit. Viitattu 1.9.2022.
  12. Sampo Pehkonen: Tilastokeskus - Palkkarakenne 2018 www.stat.fi. Viitattu 1.9.2022.
  13. Palkkatasa-arvo ja palkkasyrjintä Suomen Ekonomit. Viitattu 1.9.2022.
  14. Tutkittua - IN0219 insinoori-lehti.fi. Viitattu 1.9.2022.
  15. a b Heidi Järvenpää: Naisen euron mysteeri – asiantuntijat selittävät palkkaeron syitä Jylkkäri 13.2.2017
  16. Työllisyys ja työsuhteet sukupuolittain Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
  17. Tieto&trendit-asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit: Henri Lukkarinen: Vastentahtoiset osa-aikatyöt yleistyneet 2010-luvulla | Tieto&trendit www2.stat.fi. Viitattu 18.6.2021.
  18. a b Vain parikymppisenä naiset ansaitsevat paremmin kuin miehet, sen jälkeen miehet porskuttavat tuloissa naisten ohi – hyvätuloisista suurin osa on miehiä Yle Uutiset. 29.3.2021.
  19. Suomalainen työelämä sukupuolittuu entisestään – HS kysyi kolmelta vastavirtaan kulkevalta, mitä väliä sukupuolella on omassa ammatissa Helsingin Sanomat. 9.9.2018.
  20. Miesten on helpompi olla välittämättä perheestä liikaa (Arkistoitu – Internet Archive), Helsingin Sanomat 27.1.2013.
  21. Why Women Still Can’t Have It All, JULY/AUGUST 2012 ATLANTIC MAGAZINE.
  22. Gender differences on household chores entrenched from childhood European Institute for Gender Equality. Viitattu 31.5.2022. (englanniksi)
  23. Kotitöiden ja hoivavastuun jakautuminen - THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 31.5.2022.
  24. Steven Goldberg: Logical Analysis of Social Questions www.goldberg-patriarchy.com. Viitattu 26.11.2018.
  25. Steven Goldberg. The Inevitability of Patriarchy. New York: William Morrow and Company, 1973.
  26. https://www.mercatornet.com/features/view/patriarchy-is-inevitable-so-long-as-men-are-men-and-women-are-women/19092
  27. Minna Nalbantoglu: Naiset tienaavat miehiä vähemmän ja tekevät vähemmän töitä – miksi? Helsingin Sanomat. 23.4.2016. Arkistoitu 23.4.2016. Viitattu 9.9.2018.
  28. a b Stephen J. Dubner: What Can Uber Teach Us About the Gender Pay Gap? Freakonomics Radio. 6.2.2018.
  29. Marjatta Rautio: Tutkija: Naisten ja miesten palkkaerot jylläävät jatkossakin Yle uutiset. 29.10.2015. Viitattu 29.8.2017.
  30. Sukupuolten palkkaero - THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 31.5.2022.
  31. Eläkkeet, etuudet ja verotus sukupuolinäkökulmasta - THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 1.6.2022.
  32. HS-analyysi: Miesten eläke-euro on pienempi kuin naisten – Katso HS:n eläkelaskurista, millaisen vastineen saat eläkemaksuillesi Helsingin Sanomat. 10.9.2017. Viitattu 18.9.2017.

Aiheesta muuallaMuokkaa