Suomen Ekonomit (entinen Suomen Ekonomiliitto SEFE) on kauppatieteellisen yliopistotutkinnon suorittaneiden henkilöiden sekä alan opiskelijoiden ammattiliitto. Suomen Ekonomit toimii yhteiskunnallisena vaikuttajana koulutuspolitiikassa, työmarkkinoilla, veropolitiikassa, sosiaalipolitiikassa ja talouspolitiikassa. Lisäksi Suomen Ekonomit tarjoaa jäsenilleen työelämään liittyvää palvelua, neuvontaa ja tietoa. Liiton muodostavat 25 ekonomiyhdistystä ja 14 opiskelijayhteisöä. Suomen Ekonomit on Akavan neljänneksi suurin jäsenliitto[1]. Suomen Ekonomeissa on yli 50 000 jäsentä. Ekonomijäsenten lisäksi Suomen Ekonomeihin kuuluvat kauppatieteiden opiskelijat, kylterit, omien kylteriyhteisöjensä kautta.

Suomen Ekonomit ry
Perustettu 1935
Kotipaikka Helsinki
Jäsenmäärä 52 000
Toiminnanjohtaja Jari Elo
Puheenjohtaja Jukka-Pekka Kokkonen
Jäsenlehti Ekonomi-lehti
Aiheesta muualla
[www.ekonomit.fi Sivusto]

Historia

muokkaa

Suomen Ekonomien edeltäjä on vuonna 1924 Hankenin alumnien yhdistyksenä perustettu Ekonomföreningen Niord. Sen seuraaja, Ekonoomiyhdistys ry., perustettiin 1935. Nykyään se tunnetaan Helsingin Ekonomit ry:n nimellä. Vuosien saatossa ekonomiyhdistyksiä perustettiin muihinkin kaupunkeihin, ja vuonna 1951 syntyi 10 yhdistyksen yhdyssiteeksi Suomen Ekonomiliitto, vuodesta 2014 lähtien Suomen Ekonomit. Vuonna 1973 ruotsinkielisen Finlands Svenska Ekonomförbund rf:n jäsenyhdistykset liittyivät Ekonomiliittoon. Ekonomiopiskelijat liittyivät mukaan vuonna 1991.

Aluksi liiton (silloin nimellä ekonomiyhdistys)[2] ensisijainen tehtävä oli työpaikkojen välitys valmistuneille ekonomeille. Toiminnassa oli tärkeää myös ammatillinen ja ekonomihenkinen yhdessäolo sekä luennot ja yritysvierailut. Myöhemmin mukaan tulivat täydennyskoulutustoiminta, ekonomien sijoittumista ja palkkoja koskevat tutkimukset ja juridinen neuvonta.

Edunvalvonta

muokkaa

Suomen Ekonomien yhteiskunnallisen ja työmarkkinallisen edunvalvonnan tavoitteina on sopia tärkeimmistä palvelussuhteen ehdoista työehtosopimuksilla, huolehtia ekonomien hyvästä palkkakehityksestä ja työhyvinvoinnista, edistää työelämän tasa-arvoa ja lisätä jäsenten työmarkkinatietoutta. Suomen Ekonomien edunvalvonta tapahtuu sekä itsenäisesti että yhdessä Akavan kanssa ja sen neuvottelujärjestöjen kautta. Virka- ja työehtosopimustoiminta tapahtuu yksityisellä sektorilla Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n kautta ja julkisella sektorilla Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO:n kautta. Suomen Ekonomit pitää myös yhteyttä keskeisiin yhteiskunnallisiin päättäjiin, kuten poliitikkoihin.

Suomen Ekonomien koulutuspoliittinen vaikuttaminen tapahtuu yhteistyössä sekä yliopistojen ja jäsenyhdistysten että opiskelijajärjestöjen, työmarkkinajärjestöjen ja poliittisten puolueiden kanssa. Tavoitteena on ylläpitää ekonomitutkinnon arvostusta ja valmistuneiden ekonomien osaamista.

Organisaatio

muokkaa

Liittokokous

muokkaa

Suomen Ekonomien jäseniä edustavat jäsenyhteisöt asettavat liittokokousedustajat. Vähintään kaksi kertaa vuodessa kokoontuva liittokokous käyttää ylintä päätösvaltaa. Suomen Ekonomien 9–12-jäseninen hallitus vastaa liiton toiminnan suunnittelusta ja seurannasta sekä merkittävistä päätöksistä. Sen jäsenten toimikausi on kolme vuotta.

Hallitus ja toiminnanjohtaja

muokkaa

Suomen Ekonomien hallitus 2021 – 2023

Puheenjohtaja: Martin Paasi (Ekonomföreningen Niord)

I varapuheenjohtaja: Saara-Sofia Sirén (Turun Seudun Ekonomit)

II varapuheenjohtaja: Jukka-Pekka Kokkonen (Helsingin Ekonomit)

Jäsenet:

Kalle Kahanpää (Turun KY)

Liisa-Johanna Pesonen (Helsingin Ekonomit)

Riku Hietarinta (Helsingin Ekonomit)

Jussi Loukiainen (Vaasan Ekonomit – Vasa Ekonomer)

Josefiina Kotilainen (KY)

Katarina Naumanen (KY)

Joona Uusitalo (Turun Seudun Ekonomit)

Toiminnanjohtaja:

Suomen Ekonomien toiminnanjohtaja on KTM Jari Elo.

Paikallisyhdistykset

muokkaa
Yhdistys maakunta paikkakunta perustettu
Ekonomföreningen Merkur rf Varsinais-Suomi [3] 20.2.1935
Ekonomföreningen Niord rf Suomi [4] 13.9.1924
Etelä-Hämeen Ekonomit ry Häme [5] Hämeenlinna 27.11.1949
Etelä-Karjalan Ekonomit ry Etelä-Karjala Lappeenranta 31.10.1946
Etelä-Pohjanmaan Ekonomit ry Etelä-Pohjanmaa Seinäjoki 18.1.1960
Expatriaattiekonomit Helsinki 20.10.1999
Helsingin Ekonomit ry Uusimaa Helsinki [6] 21.3.1935
Kainuun Ekonomit ry Kainuu Kajaani 12.9.1945
Keski-Suomen Ekonomit ry Keski-Suomi Jyväskylä [7] 10.4.1937
Kymenlaakson Ekonomit ry Kymenlaakso Kotka [8] 12.5.1945
Lahden Seudun Ekonomit ry Päijät-Häme Lahti [9] 23.10.1946
Lapin Ekonomit ry Lappi Rovaniemi 10.10.1948
Lounais-Hämeen Ekonomit ry Hämeen Lounais-Häme Forssa 25.3.1968
Oulun Ekonomit ry Pohjois-Pohjanmaa Oulu 16.10.1936
Pirkanmaan Ekonomit ry Pirkanmaa Tampere [10] 26.1.1938
Pohjois-Karjalan Ekonomit ry Pohjois-Karjala Joensuu [11] 22.8.1951
Pohjois-Savon Ekonomit ry Pohjois-Savo Kuopio [12] 10.11.1937
Porin Seudun Ekonomit Satakunta Pori [13] 24.1.1943
Rauman Ekonomit Satakunta Rauma [14] 28.10.1949
Riihimäen-Hyvinkään Ekonomit ry Häme [15] Riihimäki 15.11.1965
Savonlinnan Seudun Ekonomit ry Etelä-Savon Itä-Savo Savonlinna 29.11.1948
Suur-Savon Ekonomit Etelä-Savo Mikkeli 7.11.1948
Turun Seudun Ekonomit Varsinais-Suomi [16] Turku 9.3.1938
Vaasan Ekonomit - Vasa Ekonomer ry Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Pohjanmaa Vaasa [17] 9.5.1937
Varkauden Seudun Ekonomit ry Pohjois-Savon Varkauden seutu Varkaus 23.4.1957

Kylteriyhdistykset

muokkaa
Yhdistys Yliopisto Paikkakunta Perustettu
Svenska Handelshögskolans Studentkår Hanken Svenska handelshögskolan[18] Helsinki 24.2.1909
KY – Aalto-yliopiston kauppatieteiden ylioppilaat Aalto-yliopisto[19] Helsinki 7.10.1911
Merkantila Klubben rf Åbo Akademi[20] Turku 15.9.1928
Turun kauppatieteiden ylioppilaat Turun yliopisto Turku 12.10.1950
Pörssi ry Jyväskylän yliopisto Jyväskylä 8.2.1968
Boomi ry Tampereen yliopisto Tampere[21] 13.9.1968
SSHV rf Hanken Svenska handelshögskolan Vaasa[22] 10.4.1980
Warrantti ry Vaasan yliopisto Vaasa 10.4.1989
Probba ry Aalto-yliopisto Mikkeli 23.8.1990
Finanssi ry Oulun yliopisto Oulu[23] 23.8.1991
Enklaavi ry Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto LUT Lappeenranta[24] 5.11.1991
Preemio ry Itä-Suomen yliopisto Kuopio 12.2.2001
Optimi ry Itä-Suomen yliopisto Joensuu 11.10.2002
Porin Kylterit ry Turun yliopisto Pori 16.10.2003
Dumppi ry Jyväskylän yliopisto Jyväskylä 3.2.1969

Palkinnot

muokkaa

Suomen Ekonomit jakaa vuosittain opetuspalkinnon ja joka toinen vuosi kirjallisuuspalkinnon. Opetuspalkinnolla[25] Suomen Ekonomit haluaa tukea kauppatieteellisen alan opetuksen kehittämistä. Opetuspalkinnon arvo on 6 000 euroa. Kirjallisuuspalkinnon[26] Suomen Ekonomit jakaa parhaalle suomalaiselle yrityskirjalle ja sen arvo on 30 000 euroa. Vuoteen 2008 asti kirjallisuuspalkinnon nimi oli Pro Oeconomia[27].

Kirjallisuuspalkinto 2020

muokkaa

Pääpalkinto, 24 000 euroa, myönnettiin Helena Åhmanin kirjalle Keskusteluälykkyys painetilanteissa (Alma Talent 2019). Åhman voitti kirjallisuuspalkinnon jo kolmannen kerran. Teos valittiin myös finalistikirjojen kesken järjestetyn yleisöäänestyksen parhaaksi. Palkintosummasta lohkaistiin myös kaksi tunnustuspalkintoa, joista toinen 3 000 euron palkinto myönnettiin kirjalle Johda merkitystäTapio Aaltonen, Pirjo Ahonen, Jaakko Sahimaa (Alma Talent 2020). Toisen 3 000 euron tunnustuspalkinnon sai Mari Pantsarin ja Jouni Kerosen kirjoittama teos Tienhaarassa – johtajuus ilmastonmuutoksen aikakaudella (Docendo 2019).

Kirjallisuuspalkinto 2018

muokkaa

Helena Åhmanin ja Harri Gustafsbergin kirja Tilannetaju – päätä paremmin (Alma Talent). Pääpalkinnon 30 000 euroa lisäksi teos voitti myös jo aiemmin julkistetun yleisöäänestyksen.

Kirjallisuuspalkinto 2016

muokkaa

Sari Torkkolan teos Lean asiantuntijatyön johtamisessa. Lisäksi myönnettiin tunnustuspalkinto Frank Martelan ja Karoliina Jarenkon teokselle Draivi – voiko sisäistä motivaatiota johtaa? Kokonaispalkintosummasta Torkkolalle annettiin 24 000 euroa ja Martelalle & Jarenkolle 6 000 euroa. Molemmat teokset on kustantanut Talentum Pro.

Kirjallisuuspalkinto 2014

muokkaa

Sixten Korkmanin teos Talous ja utopia (Docendo). Lisäksi Karl-Erik Michelsenin Kone – Perhe, yrittäjyys ja yritys teollisuuden vuosisadalla (Otava) sai tunnustuspalkinnon.

Kirjallisuuspalkinto 2012

muokkaa

Helena Åhmanin teos Mielen johtaminen organisaatiossa (Sanoma Pro). Palkinto jaettiin Helsingin kirjamessuilla 26.10.2012.

Kirjallisuuspalkinto 2010[28]

muokkaa

Pro Oeconomia 2008

muokkaa

Mika Mannermaa: Jokuveli[27]

Pro Oeconomia 2006

muokkaa

Pekka Aula – Saku Mantere:  Hyvä Yritys – Strateginen maineenhallinta[27]

Pro Oeconomia 2004

muokkaa

Pertti VartiaPekka Ylä-Anttila: Kansantalous 2028[27]

Pro Oeconomia 2002

muokkaa

Christian Grönroos: Palvelujen johtaminen ja markkinointi[27]

Pro Oeconomia 2000

muokkaa

Tapio AaltonenLari Junkkari: Yrityksen arvot ja etiikka[27]

Pro Oeconomia 1998

muokkaa

Kaj StorbackaJarmo R. Lehtinen: Asiakkuuden ehdoilla vai asiakkaan armoilla[27]

Pro Oeconomia 1995

muokkaa

Osmo Soininvaara: Hyvinvointivaltion eloonjäämisoppi[27]

Opetuspalkinto 2020

muokkaa

Opetuspalkintoa ei jaettu

Opetuspalkinto 2019

muokkaa

Opetuspalkinto 2019 myönnettiin poikkeuksellisesti 30 henkilölle. Palkinnon saivat valtakunnallisen liiketoimintaosaamisen verkko-opintokokonaisuuden eli LITOn kehittäjät.

Opetuspalkinto 2018

muokkaa

Tutkijatohtori Mari Suoranta Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta voitti palkinnon sen 20-vuotisjuhlavuonna. Palkintoraati perusteli voittajan valintaa erityisesti tämän monipuolisella ja vaikuttavalla työllä opiskelijoiden yrittäjävalmiuksien lisäämiseksi sekä kasvuyrittäjyyden ja vahvan myyntiosaamisen edistämisessä. Lisäksi hänen vahvat yhteytensä elinkeinoelämään ovat erityisen tärkeitä opiskelijoiden työelämävalmiuksien kehittymisessä. Raati oli myös aidosti vaikuttunut opiskelijoiden ehdottamista näkökulmista tämänvuotiseen teemaan - maailmanparannukseen. Suorannan kursseilla on ideoitu ja perustettu yrityksiä, jotka pyrkivät luomaan parempaa maailmaa meille kaikille.

Opetuspalkinto 2017

muokkaa

Palkinto meni Åbo Akademin organisaation ja johtamisen yliopisto-opettaja ja tutkija Nina Kiviselle. Voittajaa haettiin teemalla Vuoden opettaja, arvioinnissa tarkasteltiin hyvää opettajuutta erittäin monipuolisilla kriteereillä.

Opetuspalkinto 2016

muokkaa

Itä-Suomen yliopiston apulaisprofessori Anu Puusa palkittiin kurssistaan "Osuustoiminnan idea ja osuustoiminta yritysmuotona", joka yhdisti arvokkaalla tavalla yliopiston kolme perustehtävää: opetuksen, tutkimuksen sekä yliopistojen ja yritysten välisen yhteistyön.

Opetuspalkinto 2015

muokkaa

Vaasan yliopiston kauppatieteellisen tiedekunnan professori Riitta Viitala sai palkinnon menestyksekkäästä työstään joustavien opiskelumenetelmien kehittäjänä.

Opetuspalkinto 2014

muokkaa

Vaasan yliopisto, markkinoinnin pääaineopiskelijoille suunnattu 15 opintopisteen kurssikokonaisuus tilastotieteiden johdantokurssi, tilastollinen tietojenkäsittely ja markkinoinnin analyysit. Opetuspalkinnon saivat kurssien opettajat kauppatieteellisestä tiedokunnasta yliopisto-opettaja Minna-Maarit Jaskari ja tutkijatohtori Katarina Hellen sekä päätoiminen tuntiopettaja Christina Gustafsson teknillisen tiedekunnan matemaattisten tieteiden yksiköstä.[29]

Opetuspalkinto 2013

muokkaa

Lappeenrannan teknillinen yliopisto, kauppatieteellinen tiedekunta, MIMM-maisteriohjelma ja sen ydintiimin professorit Sanna-Katriina AsikainenOlli Kuivalainen, Sami Saarenketo ja Liisa-Maija Sainio.[30]

Opetuspalkinto 2012

muokkaa

Lappeenrannan teknillinen yliopisto, kauppatieteellinen tiedekunta, kansainvälisen markkinoinnin professorit Olli Kuivalainen ja Sami Saarenketo kurssistaan International Entrepreneurship. Voittajaa etsittiin teemalla kotikansainvälisyys.[31]

Opetuspalkinto 2011

muokkaa

Vaasan yliopisto, Johtamisen yksikön kandidaatin tutkielmaprosessi ja yliassistentti Annika Tidström.[32]

Poliittiset sidonnaisuudet

muokkaa

Suomen Ekonomit tukee puolueita valtakunnallisissa vaaleissa (kunnallis-, eduskunta-, Euroopan parlamentin ja tasavallan presidentin vaalit) kohtuullisilla ja tavanomaisilla summilla[33]. Suomen Ekonomit ei anna suoraa rahallista tukea, vaan tuki annetaan pääsääntöisesti varainhankintaseminaareihin tai vastaaviin tapahtumiin osallistumalla ja se kohdennetaan tasapuolisesti eri puolueille.

Lähteet

muokkaa
  1. Akavan jäsenliittojen jäsenmäärät akava.fi. 3.3.2023. Viitattu 15.9.2024.
  2. 3. Ekonomiliitto historia 1935–1965. Ekonomiliitto ry.
  3. http://www.ekonomforeningenmerkur.fi
  4. http://www.niord.fi
  5. http://www.etelahameenekonomit.fi
  6. http://www.heko.fi
  7. http://www.keskisuomenekonomit.fi
  8. http://www.kymenlaaksonekonomit.fi
  9. http://www.lahdenseudunekonomit.fi
  10. http://www.pirkanmaanekonomit.fi
  11. http://www.pohjoiskarjalanekonomit.fi
  12. http://www.pohjoissavonekonomit.fi
  13. http://www.porinseudunekonomit.fi
  14. http://www.raumanekonomit.fi
  15. http://www.rihy.fi
  16. http://www.turunseudunekonomit.fi
  17. http://www.vaasanekonomit.fi
  18. http://www.shs.fi
  19. http://www.kyweb.fi
  20. http://www.merkantilaklubben.org
  21. http://www.boomi.fi
  22. http://www.shs.fi/vasa
  23. http://www.finanssi.org
  24. http://www.enklaavi.fi
  25. Opetuspalkinto
  26. Kirjallisuuspalkinto
  27. a b c d e f g h Kirjallisuuspalkinnon aikaisemmat voittajat - Suomen Ekonomit www.ekonomit.fi. Viitattu 28.6.2019.
  28. Ekonomiliiton kirjallisuuspalkinto 2010 Suomalainen.com.[vanhentunut linkki]
  29. Opetuspalkinnon voiton Vaasaan toi teorian ja käytännön nerokas yhdistelmä; Suomen Ekonomit
  30. Opetuspalkinnon voittaja 2013: Laadukas opetus on yhteistyötä ja kokonaisuuden hallintaa; Suomen Ekonomit
  31. Innovatiivisuus ja käytännöllisyys toivat Ekonomiliiton Opetuspalkinnon Lappeenrannan teknilliseen yliopistoon; Suomen Ekonomit
  32. Vaasan yliopiston kandidaatin tutkielmaprosessissa ohjataan opintoja opiskelijalähtöisesti; Suomen Ekonomit
  33. Suomen Ekonomien vaali- ja puoluerahoitus; Suomen Ekonomit

Aiheesta muualla

muokkaa