Nainen

naaraspuolinen ihminen
Tämä artikkeli käsittelee sukupuolta. Katso myös täsmennyssivu Naiset.
Venus-symboli, perinteinen nais- ja naarassukupuolta tarkoittava merkki.

Nainen on ihmisen sukupuoli ja naaraspuolinen ihminen. Naiseksi kutsutaan yleensä aikuista naispuolista henkilöä, kasvuiässä olevasta naisesta käytetään nimitystä tyttö. Muiden nisäkäsnaaraiden tapaan naisen biologisia tunnusmerkkejä ovat muun muassa kaksi X-kromosomia, synnytyselimet (emätin, kohtu, munasarjat) ja maitorauhaset imettämistä varten. Naiset ovat keskimäärin miehiä pienikokoisempia ja heidän äänialansa on keskimäärin korkeampi.

Vaikka Suomessa tyttöjä syntyy vähemmän kuin poikia (suhdeluku on noin 1:1,05), kaikkiaan Suomessa on hieman enemmän naisia kuin miehiä. Tämä johtuu muun muassa naisten keskimäärin noin viisi vuotta pidemmästä elinajasta. Maapallolla naisia on hieman vähemmän kuin miehiä.

Koko maapallolla jokaista naista kohti syntyy noin 1,01 miestä.[1] Pidemmän elinajanodotteen takia vanhemmissa ikäluokissa (65-vuotiaat ja vanhemmat) on miehiä kuitenkin vain 0,79 jokaista naista kohden.

BiologiaMuokkaa

 
Raskaana oleva nainen.

Naisen ruumis eroaa miehen ruumiista monella muullakin tavalla kuin sukuelinten perusteella. Esimerkiksi naisen kehon rakenne on erilainen. Naiset poikkeavat miehistä keskimäärin seuraavilla tavoilla, mutta myös poikkeuksia on. Lisäksi, vaikka naiset ovat miehiä keskimäärin lyhyempiä, se ei tarkoita että kaikki naiset olisivat kaikkia miehiä lyhyempiä.

Nainen eroaa miehestä keskimäärin seuraavilla fyysisillä ominaisuuksilla:

  • Naisella on eri tehtävä lisääntymisessä.
  • Sukukypsässä iässä olevalla naisella tapahtuu kuukautiskierto.
  • Naisella on rinnat, joissa erittyy synnytyksen jälkeen maitoa.
  • Naiset ovat keskimäärin miehiä lyhyempiä. Yhdysvalloissa naisten keskipituus on 161,8 senttimetriä.[2]
  • Naiset ovat keskimäärin miehiä kevyempiä. Yhdysvalloissa naisten keskipaino on 76,4 kilogrammaa.[2]
  • Naisen lihasmassa on pienempi: vastaavasti naisella on vähemmän fyysistä voimaa kuin miehellä.[3]
  • Naisen pakarat ovat ulkonevammat.
  • Naisen lantio on leveämpi, sirompi ja matalampi, mikä aiheuttaa erilaisen kävelytavan.
  • Naisen ääniala on korkeampi.
  • Naisen rasvaprosentti on korkeampi, mikä on eduksi estrogeenin tuottamisessa. Naisella on varsinkin pakaroissa ja reisissä rasvakudosta enemmän kuin miehellä.
  • Naisen reisi- ja sääriluiden välinen kaltevuuskulma on suurempi, mikä johtuu leveämmän lantion aiheuttamasta kauempana sijaitsevista lonkkamaljoista.
  • Naisen hemoglobiinin taso on sama kuin lapsella kuukautisten takia.
  • Naisen alaselkärangan notko on suurempi.
  • Naisen iho on pehmeämpi ja ohuempi.[4]
  • Naisen luusto on sirompi.
  • Naisella on korkeampi naissukupuolihormoni estrogeenin taso.
  • Naisella on vähemmän kehonkarvoitusta, riippuen yksilöllisestä testosteronin tuottamisesta, esimerkiksi ei partaa tai napaan asti ulottuvaa häpykarvoitusta.[3]
  • Naisen vyötärö on kapeampi.
  • Naisen kilpirusto on huomaamattomampi (ei aataminomenaa).
  • Tytön puberteettikehitys alkaa yleensä poikia aikaisemmin.[5]
  • Hormonieron vuoksi erilainen ihon tuoksu.
  • Naisella on yleisesti vähemmän melaniinia: vaaleampi iho, vaaleammat hiukset, vaaleammat kulmakarvat.[4]
  • Puna-vihersokeus on naisilla huomattavasti harvinaisempaa kuin miehillä.
  • Virtsatieinfektio on naisella paljon yleisempi lyhyemmän virtsaputken takia.

NaiseusMuokkaa

 
Naisen 11 eri ikäkautta kehdosta hautaan. Yhdysvaltalainen litografia vuodelta 1849.

Naisen asema on vaihdellut eri aikakausina ja eri yhteisöissä aina miesten holhouksessa olemisesta itsenäisyyteen. Useimmiten naisen asema on ollut epäitsenäisempi kuin miehen. Etenkin länsimaissa naisen asema on saanut erityistä huomiota 1800-luvulta lähtien ja on yhä alati keskustelun aiheena. Perinteisessä metsästäjä-keräilijäkulttuurissa naisilla oli lähes poikkeuksetta keräilijän työt.

Naisena oleminen tuottaa erilaisia rooleja, kuten esimerkiksi roolit tyttärenä, kumppanina ja äitinä. On tavallista, että vauvasta lähtien tyttöjä ja poikia kohdellaan eri tavoin perinteistä johtuen.

Osa naiseuteen liittyvistä ominaisuuksista on biologista ja osa kulttuurillista alkuperää. On kiistanalaista, missä määrin eri ominaisuudet johtuvat kulttuurillisesta, missä määrin biologisesta sukupuolesta. Naiseuteen perinteisesti liitettyjä ominaisuuksia ovat muun muassa tunteellisuus, vähäisempi hyökkäävyys ja hoivaavuus.

Erityisesti merkittäviä yksijumalisia uskontoja, juutalaisuutta, kristinuskoa ja islamia, on syytetty naisten asettamisesta toisen luokan kansalaisiksi. Toisaalta perinteisesti ajatellaan, että nainen on suojeluobjekti ja naisen edut on vaaratilanteissa asetettava miehen etujen edelle. Esimerkiksi Titanicin upotessa pelastusveneisiin, joita oli liian vähän, otettavat ihmiset valikoitiin myös sukupuolen perusteella: pelastusveneisiin otettiin vain naisia, tyttöjä ja alle 12-vuotiaita poikia.

Feministinen liike eli naisasialiike on ottanut tehtäväkseen irrottaa nainen miehen holhouksesta ja parantaa naisen oikeudellista, taloudellista ja yhteiskunnallista asemaa. Naisasialiikkeen on katsottu saaneen 1800-luvulta alkaen aikaan monia muutoksia naisen asemaan tasa-arvoa kohden.

NimityksetMuokkaa

Tyttö on lapsi, jonka sukupuoli on nainen. Lähinnä tuttavallisessa sävyssä tytöiksi saatetaan kutsua myös nuoria aikuisia naisia.[6]

Monissa kulttuureissa on tapana erottaa puhuteltaessa naimisissa oleva/ollut ja naimaton nainen toisistaan. Rouva viittaa naimisissa olevaan tai olleesseen (kuten eronneeseen tai leskeen), neiti puolestaan naimattomaan naiseen eli naiseen, joka ei ole koskaan ollut naimisissa. Saksan kielessä on kuitenkin lakattu käyttämästä neitiä tarkoittavaa sanaa fräulein, koska sen käytön on katsottu vihjailevan siihen, ettei kyseinen nainen ole kelvannut kenenkään miehen vaimoksi. Ranskassa on arvosteltu naimattoman ja naimisissa olevan naisen erottamista puhuttelussa sen takia, että miesten kohdalla vastaavaa erottelua ei tehdä.

Täti-nimitys voi lapsen käyttämänä tai lasten kuullen käytettynä viitata aikuiseen naiseen yleensä. Sillä tarkoitetaan myös naispuolista sukulaista, äidin tai isän sisarta.

Mummoksi kutsutaan äidin tai isän äitiä eli isoäitiä. Sanan toinen merkitys on vanha nainen.[6] Sanasta on paljon variaatioita, ks. isovanhempi.

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. CIA World Factbook cia.gov. [vanhentunut linkki]
  2. a b Body Measurements Centers for Disease Control and Prevention – (CDC). 3.5.2017. USA.gov. Viitattu 21.1.2020. (englanniksi)
  3. a b Wolchover, Natalie: Men vs. Women: Our Key Physical Differences Explained LiveScience. 22.9.2011. Viitattu 21.1.2020.
  4. a b K Sembulingam, Prema Sembulingam. Essentials of Medical Physiology. s. 463.
  5. Murrosiän kasvu ja kehitys Väestöliitto. Viitattu 21.1.2020.
  6. a b Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.

KirjallisuuttaMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa