Ovulaatio

munasolun irtoaminen munasarjasta

Ovulaatio tarkoittaa munasolun irtoamista munasarjasta. Irtoaminen tapahtuu kuukautiskierron puolivälin tienoilla.

Ovulaation vaiheet munasarjassa vasemmalta ylhäältä alkaen vastapäivään. Ovulaatio tapahtuu kuvan oikeassa laidassa. Sen jälkeen munarakkula muuttuu keltarauhaseksi.

Munasolut kypsyvät munasarjan munarakkuloissa. Tytön munasarjoissa on syntymän hetkellä yhdestä kahteen miljoonaa alkumunarakkulaa. Ne alkavat vähentyä solukuoleman kautta, ja murrosiän alkaessa niitä on jäljellä vielä noin 400 000. Sen jälkeen joka kuukausi niistä tuhoutuu aina pieni osa. Munasolut alkavat kypsyä jo sikiökaudella, mutta sen jälkeen kypsyminen pysähtyy vuosiksi tai vuosikymmeniksi. Lopullisesti munasolu kypsyy ovulaation yhteydessä.[1]

Terveellä, hedelmällisessä iässä olevalla naisella ovulaatio tapahtuu n. 10–12 kertaa vuodessa. Ensimmäinen ovulaatio voi tapahtua ennen ensimmäisten kuukautisten alkamista.[2]

Ovulaatio tapahtuu osana kuukautiskiertoa sen puolivälissä. Munarakkulan kypsymisvaihe on kuukautiskierron ensimmäinen vaihe. Ensin munarakkula alkaa kasvaa aivolisäkkeen erittämän luteinisoivan hormonin vaikutuksesta. Se tuottaa estradiolihormonia, joka paksuntaa kohdun limakalvoa.[1] Samanaikaisesti alkaa kehittyä ja kypsyä useita munarakkuloita. Kierron alkupäivinä yksi niistä kuitenkin alkaa kasvaa muita munarakkuloita nopeammin, jolloin muiden kehitys pysähtyy ja ne surkastuvat.[3] Kun kypsynyt munarakkula puhkeaa, se vapauttaa munasolun eli tapahtuu ovulaatio. Munarakkulasta muodostuu keltarauhanen, joka alkaa tuottaa keltarauhashormonia. Lopulta keltarauhanen rappeutuu.[1]

Ovulaation tapahtumisen merkkinä on kehon lämpötilan nousu enimmillään noin puolella asteella. Noin joka viides nainen huomaa ovulaationsa kivusta, jonka voimakkuus ja pituus voivat vaihdella. Ovulaation ajankohtaa voi haarukoida laskemalla kuukautisista taaksepäin 12–16 päivää.[4]

Raskaus alkaa todennäköisimmin silloin, kun yhdyntä tapahtuu ovulaatiopäivänä tai pari päivää ennen sitä. Yhdynnän ajoittaminen on sikäli vaikeaa, että ovulaation ja etenkin sitä edeltävien päivien tarkkaa ajankohtaa on yleensä vaikea tietää.[5]

Nainen menettää ovuloimalla elämänsä aikana vain 300–400 munasolua. Loput munarakkulat surkastuvat muista syistä. Nainen on hedelmällinen sen ajan, kun hän ovuloi, eli vaihdevuosiin asti.[3]

LähteetMuokkaa

  1. a b c Kuukautiskierto ja munasolun kehitys Duodecim Terveyskirjasto. 22.10.2020. Viitattu 16.2.2022.
  2. Raskauden alkaminen Väestöliitto. Viitattu 15.12.2018.
  3. a b Punnonen, Reijo: Estrogeeniä koko elämä, s. 20–27. WSOY, 2004. ISBN 951-0-29521-3.
  4. Ovulaatio näyttää milloin voi tulla raskaaksi Terve.fi. 23.7.2008. Viitattu 16.2.2022.
  5. Tiina Jensen: Vauvakuumetta? Lue lääkärin lapsentekovinkit Yle. 24.5.2016. Viitattu 16.2.2022.

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ovulaatio.
Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.