Ihmisen sukupuoli

Tämä artikkeli käsittelee ihmisen sukupuoliominaisuuksia, kuten ihmisen sukupuolen anatomista, kulttuurillista, juridista ja sosiaalisia tasoja.

Ihmisen sukupuoli biologisestiMuokkaa

Miehet edustavat ihmisellä koirassukupuolta eli sitä sukupuolta, jonka elimistö tuottaa siittiöitä. Siittiöiden tehtävänä on hedelmöittää naarassukupuolta edustavan naisen munasolu.

Ihmiselle on muiden nisäkkäiden tavoin ominaista, että hedelmöitetty munasolu kehittyy naaraan kohdussa ensin sikiöksi ja sitten vauvaksi. Koska on myös eliötä, joilla uros tulee raskaaksi ja synnyttää naaraan sijaan, on naaraan yleiseksi määritelmäksi valittu hedelmöityksen kohteen eli munasolun tuottaminen.

Sukusolujen lisäksi yksilön sukupuoli määritellään biologiassa sukupuolikromosomien, niihin kytkeytyvien sukupuolen määräytymisessä tarvittavien geenien, sukupuolihormonien eli endokrinologian, sukurauhasten sekä ulkoisten sukupuolielinten morfologian perusteella[1].

Geneettisesti miehen ja naisen keskeinen ero on Y-kromosomi, mutta siinä on erittäin vähän geenejä joista suuri osa koodaa proteiineja. Y-kromosomin sisältämät geenit tunnetaan hyvin, ja sen keskeisimmät merkitykset liittyvät miessukupuolen kehitykseen ja hedelmällisyyteen sekä ihmisen biologisen historian jäljittämiseen .[2] Sikiö kehittyy kohdussa tyttövauvaksi, ellei sikiöllä ole hormoneja tuottavia kiveksiä, jotka käynnistävät sikiön maskulinisaation[3]

Sosiaalinen sukupuoliMuokkaa

Pääartikkeli: Sosiaalinen sukupuoli

Sosiaalinen sukupuoli on yhteisön kokemus ja tulkinta yksilön sukupuolesta. Sen piiriin kuuluvat mm. käsitykset siitä, mikä on miehekästä ja mikä naisellista.

Juridinen sukupuoli saattaa aiheuttaa ongelmia, mikäli yhteiskunnan tulkinta on ristiriidassa henkilön psykologisen sukupuolen, pukeutumisen ja käytöksen kanssa.

Mm. länsimaissa ihmisen kuten sukupuoliin jakauvien eläinlajienkin sukupuolia on sosiaalisessakin mielessä kaksi (samoin kuin biologisesti), mutta tunnetaan myös ihmisyhteisöjä, joissa sosiaalisia sukupuolia on useampia. Näissä yhteiskunnissa täysikasvuiset henkilöt, joiden ei katsota olevan miehiä eikä naisia, ovat yleensä geneettisesti miespuolisia henkilöitä, jotka on tehty lisääntymiskyvyttömiksi ja jotka ovat omaksuneet miessukupuolelle epäominaisia käyttäytymispiirteitä. Intiassa kutsutaan nimellä "hijra" henkilöä, joka esiintyy yhteiskunnassa naisena, vaikka on sukupuoleltaan luokiteltu syntyessään mieheksilähde?. On myös kulttuureita, joissa miessukupuoli jakaantuu kahteen sosiaaliseen sukupuoleen. Näistä toinen saattaa olla maskuliininen ja toinen feminiinisempi.

Modernissa länsimaisessa kulttuurissa on kehittynyt gender blender -ilmiö, jossa henkilö yhdistelee pukeutumisessaan ja käyttäytymisessään naisellisia ja miehisiä piirteitä.

Sukupuolten välinen tasa-arvoMuokkaa

Pääartikkeli: Sukupuolten tasa-arvo

Suomessa tasa-arvon edistämisestä ja syrjinnän estämisestä säädetään lailla.[4]

Sukupuoli-identiteettiMuokkaa

Pääartikkeli: Sukupuoli-identiteetti

Sukupuoli-identiteetillä tarkoitetaan yksilön sisäistä kokemusta ja tietoisuutta sukupuolestaan. Se muodostuu useimmilla varhaislapsuudessa monitekijäisesti biologisen, anatomisen, psykologisen ja sosiaalisen sukupuolen mukaan.

Ensimmäisinä elinvuosina lapselle kehittyy ylisukupuoli-identiteetti, jonka aikana lapsi muodostaa käsityksen omasta sukupuolestaan, sekä miehenä ja naisena olemisesta, tai sukupuolen kokemus voi olla sukupuoleton. CSI-käsitettä käytetään toisinaan myös tarkoittamaan kromosomien, sikiöaikaisten sukupuolielinten ja hormonaalisesti ohjatun erilaistumiskehituksen tuloksena ilmenevää fyysistä ulkomuotoalähde?.

Sukupuoli-identiteettiin kuuluvaksi lasketaan myös sukupuolirooli, joka sisältää kaiken yksilön toiminnan ja käyttäymisen, jolla hän ilmaisee itselleen ja muille olevansa mies, nainen tai jotakin muuta. Sukupuolirooli on myös kulttuuri- ja aikakausisidonnainen yhteisön asettama normi, jonka mukaan yksilön oletetaan käyttäytyvän. Myös seksuaalinen orientaatio eli suuntautuminen kuuluu sukupuoli-identiteetin osa-alueisiin.

Sukupuoli-identiteetin ja sukupuoliroolin (eli sosiaalisen sukupuolen) ero ilmenee esimerkiksi ihmisillä, jotka kokevat olevansa toista sukupuolta, kuin heidän kehonsa (lääk. transsukupuoli), erotettuna ihmisistä, jotka ilmentävät pukeutumisella sukupuolensa feminiinistä tai maskuliinista puoltaan (lääk. transvestismi). Pukeutumisen avulla ihminen voi ilmentää kuuluvansa sosiaalisen sukupuolen tasolla toiseen sukupuoleen, kuin hänen yhteisön kautta oletettu sukupuolensa on (kts. myös drag queen, drag king). Sukupuolen ristiriitaa kokevat haluavat kuitenkin elää pysyvästi toisessa sukupuolen roolissa ja tähän liittyy usein myös kehodysforia[5][6].

Sukupuoli-identiteettiä ei pystytä tutkimaan eläinkokeilla. Esimerkiksi rotilla tehtävät eläinkokeet rajoittuvat sukupuolelle tyypillisen käyttäytymisen havainnointiin.[7]

Autistiset ihmiset kokevat tavanomaiset sukupuoliroolit itselleen usein epäluonteviksi ja keinotekoisiksi[8]. Kaksikymmentä prosenttia vuonna 2012 suoritetun kansainvälisen kyselyn naisvastaajista ilmoittikin kokevansa itsensä muuksi kuin biologisen sukupuolensa edustajaksi. Lisäksi havaittiin, että epätyypillinen sukupuoli-identiteetti korreloi positiivisesti henkilön autististen piirteiden kanssa etenkin naisilla.[9][10]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa