Juridinen sukupuoli
Juridinen sukupuoli tarkoittaa väestörekisterissä olevaa sukupuolimerkintää. Juridinen sukupuoli näkyy esimerkiksi henkilötunnuksessa ja täten henkilötodistuksessa ja muissa virallisissa papereissa.[1] Suomessa on käytössä kaksi juridista sukupuolta (mies ja nainen) mutta monissa maissa, kuten Saksassa, Maltassa, Intiassa ja Australiassa on käytössä myös kolmas juridinen sukupuoli.[2][3][4][5] Tällöin matkustusasiakirjoissa, kuiten passeissa, voi olla sukupuolivalintoina esimerkiksi M (male, mies), F (female, nainen), X (unspecified, määrittelemätön)[6].
Sukupuolen määrittyminen muokkaa
Juridinen sukupuoli määritellään yleensä syntymässä vauvan ulkoisten sukuelinten perusteella, joiden perusteella vastasyntynyt määritellään joko tytöksi tai pojaksi.[1] Niissä tapauksissa joissa sukupuolta ei voida määritellä näin tutkitaan myös kromosomit ja sisäiset sukupuolielimet ja sukupuoli määritellään myös näiden perusteella.[7]
Suomessa juridisen sukupuolimerkinnän muuttamiseen vaaditaan lausunto lisääntymiskyvyttömyydestä, lääketieteellinen diagnoosi, 18-vuoden ikä sekä Suomen kansalaisuus tai pysyvä asuinpaikka Suomessa.[8] Suomessa juridista sukupuolta vaihtavat ovat joko intersukupuolisia tai transihmisiä.[9]
Joissain maissa kuten Maltalla, Norjassa, Tanskassa tai Irlannissa sukupuolen voi muuttaa henkilön omalla anomuksella mahdollisesti harkinta-ajan jälkeen.[10]
Henkilötunnussidonnaisuus Suomessa muokkaa
Suomen laissa ei ole mainittu, että sukupuolen pitää olla nainen tai mies eikä lakiteksti sisällä säännöksiä siitä miten sukupuoli määritellään. Käytännön vaatimus tulee siitä, että laki väestötietojärjestelmästä vaatii, että henkilöllä on määritelty sukupuoli henkilötunnusta varten. Henkilötunnuksessa yksilönumeron pariton numero tarkoittaa miestä ja parillinen naista. [7] Valtioneuvoston valmistelemassa lakiesityksessä ollaan siirtymässä vuonna 2027 juoksevaan numerointiin jolloin henkilötunnuksen sukupuolisidonnaisuus samalla poistuu.[11][12]
Juridisen sukupuolen vaikutukset Suomessa muokkaa
Juridisella sukupuolella on Suomessa vaikutuksia siihen, miten henkilöä kohdellaan lain edessä. Asevelvollisuus koskee vain miehiä, ja palvelukseen kutsutaan vain henkilöt, joiden juridinen sukupuoli on mies. Juridisen sukupuolensa naiseksi vaihtava ihminen saa keskeyttää palveluksensa. Äitiysavustus myönnetään vain juridisesti naiselle. Eläkejärjestelmässä naisille rahastoidaan työeläkkeitä varten enemmän kuin miehille. Juridista sukupuolta käytetään valtion komiteoissa, neuvottelukunnissa ja muissa vastaavissa toimielimissä sukupuolikiintiöiden täyttämisessä, joilla taataan 40 prosentin edustus sekä miehille että naisille. Lisäksi jotkin lait ja asetukset säätävät miehille ja naisille erillisistä tiloista esimerkiksi vankiloissa.[13]
Juridinen sukupuoli ei vaikuta Suomessa sukupuolitettuihin tiloihin, kuten vessoihin, pääsyn laillisuuteen.[14]
Suomen Urheiluliitto on ottanut sen kannan, että urheilun sarjajako perustuu Suomessa lähtökohtaisesti urheilijoiden sukupuolen juridiseen määrittelyyn. Urheilujärjestöt ottavat lainsäädännöstä seuraavat vaatimukset aina huomioon, mutta jaottelu miesten ja naisten sarjoihin perustuu kansainvälisten ja kansallisten lajiliittojen sääntöihin.[14]
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Sateenkaariyhteisöt ry: Juridinen sukupuoli ranneliike.net. Viitattu 25.5.2021.
- ↑ Darin Graham: Germans can now choose 'third gender' option on legal records euronews. 1.1.2019. Viitattu 25.5.2021. (englanniksi)
- ↑ Legal Gender Recognition and Bodily Integrity humanrights.gov.mt. Viitattu 25.5.2021. (englanniksi)
- ↑ India court recognises transgender people as third gender BBC News. 15.4.2014. Viitattu 25.5.2021. (englanniksi)
- ↑ High Court rules NSW laws allow gender-neutral recognition ABC News. 2.4.2014. Viitattu 25.5.2021. (englanniksi)
- ↑ Transgender, Third Gender, No Gender: Part II Human Rights Watch. 8.9.2020. Viitattu 16.2.2022. (englanniksi)
- ↑ a b Tikli Oikarinen: Ei tietoa eikä vaihtoehtoja : Selvitys intersukupuolisten ihmisten oikeuksista ja kokemuksista (s.51) julkaisut.valtioneuvosto.fi. 28.2.2019. Viitattu 12.2.2022.
- ↑ Sukupuolen vahvistaminen Trasek ry. 25.9.2014. Viitattu 25.5.2021.
- ↑ Kuoksa, Mirka-Tuulia: Tyttö, poika vai jotain muuta? : intersukupuolisten ja transsukupuolisten oikeus sukupuoli-identiteettinsä mukaiseen sukupuoleen Suomessa (s. 40,41) lauda.ulapland.fi. 2017.
- ↑ Legal gender recognition in EU (s. 198, 199) 2020. Euroopan komissio.
- ↑ Varpu Kiviranta, Esa Koivuranta: Kaikkien henkilötunnus ei vaihdu sittenkään – katso, mitä muutoksia uusiin tunnuksiin on kuitenkin tulossa Yle Uutiset. 9.10.2020. Viitattu 12.2.2022.
- ↑ Henkilötunnusten riittävyys varmistetaan uusilla välimerkeillä Valtioneuvosto. 8.7.2022. Viitattu 10.8.2022.
- ↑ Elina Kervinen: Translain uudistuksessa linjataan sukupuolen vahvistamisen ehtoja, mutta mihin valtio ylipäätään tarvitsee tiedon sukupuolesta? Helsingin Sanomat. 16.11.2021. Viitattu 13.2.2022.
- ↑ a b Sukupuolipykälä: Mitkä lait koskevat sukupuolitettuja tiloja ja niihin liittyviä ongelmatilanteita? Kehrääjä. 20.12.2021. Viitattu 13.2.2022.