Henkilötunnus

Henkilötunnus on valtion antama, ihmisen yksilöivä tunniste. Henkilötunnusta käytetään muun muassa viranomaisten kanssa asioitaessa, henkilöllisyyden tunnistamisessa ja henkilöä koskevissa virallisissa asiakirjoissa.

Itävaltalainen henkilökortti.

Henkilötunnus SuomessaMuokkaa

YleistäMuokkaa

Suomessa henkilötunnus (hetu[1]) annetaan Suomen kansalaisille sekä Suomessa pysyvästi tai pitkäaikaisesti (vähintään vuoden) oleskeleville ulkomaalaisille. Suomessa sairaalassa syntyvä lapsi saa henkilötunnuksen automaattisesti, sillä sairaala ilmoittaa lapsesta väestötietojärjestelmään.[2] Tunnus voidaan anomuksesta myöntää myös tilapäisesti oleskeleville henkilöille. Tunnuksen myöntää joko Digi- ja väestötietovirasto tai Ahvenanmaan valtionvirasto.[3]

Suomessa henkilötunnus ei juridisesti ole enää nykyään salassa pidettävä tieto. Henkilötunnuksen voi nykyisin vaihtaa vain henkilötunnuksen väärinkäytön tai sukupuolenkorjauksen takia. Esimerkiksi väärinkäytöksiä on pitänyt tapahtua useita ja niiden pitää olla vakavia[2].

Henkilötunnuksen alkuosa muodostuu henkilön syntymäajasta. Välimerkki kertoo, millä vuosisadalla henkilö on syntynyt. Välimerkin jälkeen on kolminumeroinen juokseva järjestysnumero ja lopuksi tarkistusmerkki.

Henkilötunnuksen algoritmin kehitti Erkki Pale, joka oli toiminut toisessa maailmansodassa salakieliasiantuntijana.

Aluksi henkilötunnuksissa ei ollut miinusta eikä plussaa vaan kaikissa yhdysmerkki ja 1800-luvulla syntyneet erotettiin 1900-luvulla syntyneistä tunnuksen alussa olevalla asteriskilla.[4]

Tunnuksen käyttöönotto SuomessaMuokkaa

Ensimmäinen henkilön yksikäsitteinen tunnus oli työeläkekortin numero ja sen antoi vuosina 19621970 Eläketurvakeskus (ETK). Myöhemmin, vuosina 19641970 Kansaneläkelaitos (Kela) ryhtyi jakamaan omia sosiaaliturvatunnukseksi (sotu) kutsuttuja tunnuksiaan, joiden tiedot perustuivat väestörekisteritietoihin. Vuoden 1971 alusta, kun Väestörekisterikeskus (VRK) otti käyttöön digitaalisen väestörekisterin, työeläkekortin numerosta ja sotusta luovuttiin. Henkilön yksilöivän tunnuksen nimeksi tuli henkilötunnus. Väestörekisterikeskus oli ainoa henkilötunnuksia myöntävä taho vuoteen 2019 asti.

Tunnuksen muotoMuokkaa

Suomalaisen henkilötunnuksen muodosta säädetään väestötietojärjestelmästä annetussa valtioneuvoston asetuksessa (128/2010).[5] Se koostuu 11 merkistä ja on muotoa ppkkvvynnnt, jossa

  • ppkkvv on henkilön syntymäaika kaksinumeroisina lukuina päivä, kuukausi ja vuosi; esimerkiksi 010180
  • y on sen vuosisadan tunnus, jolloin henkilö on syntynyt.
    • 1800-luku: +
    • 1900-luku:
    • 2000-luku: A
  • nnn on yksilönumero, jolla samana päivänä syntyneet yksilöidään. Luku on naisilla parillinen ja miehillä pariton.[6] Yksilönumero on välillä 002–899. Numeroita 900–999 käytetään tilapäisissä henkilötunnuksissa, esimerkiksi sairaaloissa, kun virallista henkilötunnusta ei tiedetä tai sitä ei ole vielä syntyneelle lapselle annettu. Tilapäisiä tunnuksia ei kirjata väestötietojärjestelmään.
  • t on tarkistusmerkki (eli eräänlainen tiiviste). Se saadaan jakamalla syntymäajan ja yksilönumeron muodostama 9-numeroinen luku (ppkkvvnnn) 31:llä.[7] Jakojäännös, joka on tällöin kokonaisluku väliltä 0–30, muunnetaan tarkistusmerkiksi alla olevan taulukon mukaisesti [7]. Vuosisadan tunnus (y) ei siis vaikuta tarkistusmerkkiin. Kirjaimia G, I, O, Q, ja Z ei käytetä.
Taulukko
Jakojäännös Tarkistusmerkki Jakojäännös Tarkistusmerkki
0 0 16 H
1 1 17 J
2 2 18 K
3 3 19 L
4 4 20 M
5 5 21 N
6 6 22 P
7 7 23 R
8 8 24 S
9 9 25 T
10 A 26 U
11 B 27 V
12 C 28 W
13 D 29 X
14 E 30 Y
15 F

Henkilötunnuksen käsittelyMuokkaa

Tietosuojalain (1050/2008) 29 §:ssä säädetään rajoituksista sille, millä ehdoilla henkilötunnusta saa käsitellä. Lain mukaan henkilötunnusta saa käsitellä rekisteröidyn yksiselitteisesti antamalla suostumuksella sekä sellaisissa tapauksissa, joissa sen käsittelystä on säädetty laissa. Lisäksi henkilötunnusta saa käsitellä, jos rekisteröidyn yksiselitteinen yksilöiminen on tärkeää:

  • laissa säädetyn tehtävän suorittamiseksi;
  • rekisteröidyn tai rekisterinpitäjän oikeuksien ja velvollisuuksien toteuttamiseksi; tai
  • historiallista tai tieteellistä tutkimusta taikka tilastointia varten.

Henkilötunnusta saa käsitellä myös luotonannossa tai saatavan perimisessä, vakuutus-, luottolaitos-, maksupalvelu-, vuokraus- ja lainaustoiminnassa, luottotietotoiminnassa, terveydenhuollossa, sosiaalihuollossa ja muun sosiaaliturvan toteuttamisessa tai virka-, työ- ja muita palvelussuhteita ja niihin liittyviä etuja koskevissa asioissa.

Lisäksi henkilötunnuksen saa luovuttaa osoitetietojen päivittämiseksi tai moninkertaisten postilähetysten välttämiseksi suoritettavaa tietojenkäsittelyä varten, jos henkilötunnus jo on luovutuksensaajan käytettävissä.

Rekisterinpitäjän on huolehdittava siitä, että henkilötunnusta ei merkitä tarpeettomasti henkilörekisterin perusteella tulostettuihin tai laadittuihin asiakirjoihin.[8]

Uuden henkilötunnuksen suunnitteluMuokkaa

Valtiovarainministeriön asettama työryhmä esitti huhtikuussa 2020 uudistetun henkilötunnuksen käyttöönottoa vuodesta 2027 eteenpäin.[9] Muutos tarvitaan, sillä henkilötunnukset ovat loppua kesken tietyiltä päiviltä jopa jo 2020-luvulla. Esimerkiksi 1. tammikuuta on merkitty syntymäpäiväksi monen ulkomailta tulleen passiin. Kun numerot loppuvat, ei henkilöä voida enää rekisteröidä väestötietojärjestelmään.[10] Tulevaisuudessa tarvittavien henkilötunnusten määrä voi kasvaa kansainvälisen liikkuvuuden ja kaupan myötä.[6]

Uudesta henkilötunnuksesta ei enää kävisi ilmi henkilön ikä, syntymäaika, sukupuoli tai muuta henkilöön liittyvää tietoa.[9] Merkittävin syy muutokselle olisi yksityisyydensuoja. Nykyinen tunnus paljastaa käyttäjän iän ja sukupuolen. Tämä mahdollistaa identiteettivarkauden. Henkilötunnuksesta on myös haluttu tehdä sukupuolineutraali, jotta tunnus säilyy, mikäli henkilö muuttaa juridista sukupuoltaan.[10] Tasa-arvovaltuutettu nosti esille, että uudistuksen jälkeen transsukupuoliset eivät tarvitsisi uutta henkilötunnusta sukupuolen vahvistamisen yhteydessä eikä työ- ja opiskelutodistuksia tarvitsisi uusia.[11]

Esityksen mukaan siirtymäkausi uuden henkilötunnusjärjestelmän käyttöön ottamiseksi alkaisi vuonna 2023.[9] Uudet henkilötunnukset päivitettäisi passeihin ja muihin asiakirjoihin siirtymisajan päätyttyä. Samalla ehdotettiin että henkilötunnuksen voisi saada nykyistä laajempi ihmisjoukko, kun keinotekoisista henkilötunnuksista luovuttaisi.[12] Tunnuksia voitaisi myös myöntää Suomessa asioiville ja vaihto-opiskelijoille.[11] Tämä ei toisi kuitenkaan uusia velvollisuuksia tai oikeuksia sen haltijalle.[12]

Muutosehdotus aiheutti paljon keskustelua.[10] Henkilötunnuksen uudistusta vastustettiin kansalaisaloitteella.[13] Sosiaali- ja terveysministeriö piti tavoitteita hyvinä mutta esitystä perustelemattomana ja näki uudistuksen mahdollisesti tuottavan uusia ongelmia. Oikeusministeriön lausuman mukaan nykyinen henkilötunnus toimii ydintehtävässään mutta uudistuksella olisi merkittävä yhdenvertaisuusvaikutus. Puolustusministeriö näki uudistuksen esteeksi sen kalleuden. Työ- ja elinkeinoministeriö piti uudistusta kalliina ja näki, että se ei poistaisi väärinkäytösriskejä sähköisessä asioinnissa. Syrjintää olisi sen mielestä vähemmän, jos henkilötunnuksen saisi helpommin esiemrkiksi oleskelulupaa odottaessa. Elinkeinoelämän keskusliitto ja Suomen Asiakastieto vastustivat uudistusta, kun taas Suomen Yrittäjät kannatti sitä. Ihmisoikeusliitto ja Seta kannattivat uudistusta erityisesti sukupuoli- ja ikäneutraaliuden vuoksi.[11]

Muut maatMuokkaa

Muualla vastaavanlaista henkilötunnusta käytetään muun muassa Ruotsissa (personnummer), Norjassa (fødselsnummer), Tanskassa (personnummer tai CPR-nummer), Islannissa (kennitala), Virossa (isikukood), Alankomaissa (burgerservicenummer), Belgiassa (rijksregisternummer), Ranskassa (code INSEE), Itävallassa (Sozialversicherungsnummer), Sveitsissä (AHV-Nummer), Liettuassa (asmens kodas)lähde? ja Chilessä (Rol Único Nacional tai RUN).

Saksassa henkilötunnusten luominen ja käyttö on kielletty, sillä niitä pidetään yksilönvapauden rajoittamisena ja totalitaarisen valtion merkkinä. DDR:ssä henkilötunnusta käytettiin 1970-luvun alusta lähtien. Saksan jälleenyhdistymisen jälkeen DDR:n antamia henkilötunnuksia poistettiin viranomaisten rekistereistä ja vanhoja tunnuksia sai käyttää enää tietyissä erikoistapauksissa. Vuodesta 2008 tuli käyttöön henkilökohtainen veronumero. Vaikka sen käyttö on rajoitettu verottajaan, sen on kritisoitu loukkaavan henkilötunnusten kieltoa.lähde?

Yhdysvalloissa on samankaltainen järjestelmä (social security number, SSN), vaikka sitä ei alun perin luotukaan samanlaiseen tarkoitukseen. SSN:ia ei anneta ihmiselle jo syntymästä, joten on mahdollista elää Yhdysvalloissa ilman sellaista, joskin sen puute vaikeuttaa käytännön asioiden hoitamista.

Iso-Britanniassa on käytössä National Insurance -numero, jolla ohjataan esim. työntekijän tai yrittäjän tulovero ja sosiaaliturvamaksut verottajan järjestelmässä oikealle yksilölle. Sitä käytetään myös joissain tapauksissa esim. todistamaan oikeus työntekoon, tai rekisteröitymään äänestäjäksi.

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Lyhenneluettelo: H 4.6.2020. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 23.2.2013.
  2. a b Henkilötunnus Digi- ja väestötietovirasto. Viitattu 22.11.2016.
  3. 25.2.2010/128 – Valtioneuvoston asetus väestötietojärjestelmästä – 15 § (19.12.2019/1330) Rekisteriviranomaista koskeva tieto Finlex. 25.2.2010. Oikeusministeriö. Viitattu 14.4.2020.
  4. Uusi Pikkujättiläinen vuodelta 1985, sivu 397
  5. 25.2.2010/128 – Valtioneuvoston asetus väestötietojärjestelmästä Finlex. 25.2.2010. Oikeusministeriö. Viitattu 4.6.2020.
  6. a b Sinun henkilötunnuksesi voi vaihtua: katso tästä, miltä uusi hetu näyttää ja lue parhaat perustelut uudistuksen puolesta ja vastaan Yle Uutiset. Viitattu 9.10.2020.
  7. a b Väestötieteen perusteet. Mitä henkilötunnuksesi kertoo? Tilastokoulu, Tilastokeskus. Viitattu 20.11.2014.
  8. 5.12.2018/1050 – Tietosuojalaki – 29 § Henkilötunnuksen käsittely Finlex. 5.12.2018. Oikeusministeriö. Viitattu 13.4.2020.
  9. a b c Henkilötunnuksesta ei enää jatkossa selviäisi ikä, syntymäaika tai sukupuoli Helsingin Sanomat. 8.4.2020. Viitattu 9.4.2020.
  10. a b c Henkilötunnukset uhkaavat loppua kesken jo tällä vuosikymmenellä – 7 olennaista kysymystä hetu-uudistuksesta Yle Uutiset. Viitattu 9.10.2020.
  11. a b c Ikä- ja sukupuolineutraaliuteen pyrkivä hetu-uudistus jakaa mielipiteitä – tavoitteet nähdään jaloina, mutta mistä rahat ja aika? Yle Uutiset. Viitattu 9.10.2020.
  12. a b Uusi henkilötunnus kaikille Suomen kansalaisille ja Suomessa asuville, ehdottaa työryhmä – jatkossa tunnuksesta ei selviäisi ikä, syntymäaika tai sukupuoli Yle Uutiset. Viitattu 9.10.2020.
  13. Henkilötunnuksen uudistamista vastustava kansalaisaloite etenee eduskuntaan Yle Uutiset. Viitattu 9.10.2020.

Aiheesta muuallaMuokkaa