Avaa päävalikko

Yksilönvapaus on poliittinen käsite, joka viittaa siihen mitä ihmiset saavat tehdä, ja mitä ihmisille saa tehdä. Yksilönvapauden puolustajien mukaan yksilöllä on vapaus toimia halunsa mukaan niin kauan kuin hän ei loukkaa muiden vastaavaa vapautta. Yksilönvapautta maksimoivia aatteita ovat libertarismi ja anarkismi. Yksilönvapaus liittyy individualismiin eli yksilökeskeisyyteen kollektivismin sijaan, jossa yksilö alistetaan yhteisön tahdolle. Kaikki järjestäytyneet yhteiskunnat, jotka ovat muodostaneet valtion, rajoittavat yksilönvapautta.

Klassinen liberalismi ja yksilönvapausMuokkaa

Pääartikkeli: Klassinen liberalismi

Klassinen liberalismi tarkoittaa yksilönvapaudella ainoastaan miessukupuolen yksilönvapautta. Käsitys naisesta alempiarvoisena sukupuolena ja naisten pitäminen riippuvuuden tilassa oli klassisen liberalismin mukaisen ajattelun keskiössä, näkyvimmin Jean-Jacques Rousseaun kirjoituksissa. Vapaiden ihmisten yhteiskunta siis klassisen liberalismin mukaan tarkoittaa vapaiden miesten yhteiskuntaa, jossa naiset kuuluvat yksityiselle alueelle, eikä Rousseaun mukaan nainen saa kansalaisuutta, joka oikeuttaisi julkiselle alueelle. Klassisen liberalismin yhteiskuntasopimus oli sukujen päämiesten solmima ja legitiimi poliittinen auktoriteetti oletettiin fraternaaliseksi, siis sukujen päämiesten kesken veljelliseksi. Tämä perustuu ajatukseen fraternaalisesta vaistosta, joka puolestaan perustuu aksioomaan siitä, että mies työskentelee vain kaltaisensa miehen hyväksi.[1]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Thurman, Arnold. "man only works for his fellow man"

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Häyry, Heta & Matti Häyry: Hyvä, kaunis, tosi. Arvojen filosofiaa. Helsinki: Yliopistopaino, 1997. ISBN 951-570-357-3.

Aiheesta muuallaMuokkaa

Tämä yhteiskuntaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.