Individualismi

Ajatussuunta

Individualismi (lat. individuum 'jakamaton, yksilö') eli yksilökeskeisyys on yksilölähtöinen ajatussuunta tai näkökulma erilaisiin asioihin. Sen vastakohta on kollektivismi.

Tieteissä metodologinen individualismi merkitsee sitä, että yksilöiden katsotaan olevan varsinaisia toimijoita eikä kollektiivien. Individualismi on täten yhteiskuntatieteiden reduktiivinen osa.[1]

Yhteiskuntafilosofiassa ja etenkin etiikassa individualismi useinkenen mukaan? sekoitetaan egoismiin, mikä on eri asia. Kirjailija Charles Dickens oli esimerkki klassisesta jyrkästä individualistista, joka oli samalla myös altruisti.[2]

LähteetMuokkaa

  • Machan, Tibor R.: Classical individualism : the supreme importance of each human being. London: Routledge, 1998. ISBN 0-415-16572-5. (englanniksi)
  • Kenny, Anthony (editor): The Oxford illustrated history of Western philosophy. New York: Oxford University Press, 1997. ISBN 0-19-285335-X. (englanniksi)
  • Popper, Karl R.: The Open Society and Its Enemies. Princeton University Press, 2020. ISBN 978-0-691-21084-1. (englanniksi)
  • Udehn, Lars: Methodological individualism : background, history, and meaning. New York: Routledge, 2001. ISBN 0-415-21811-X. (englanniksi)

ViitteetMuokkaa

  1. Udehn 2001
  2. Popper 2020, 97

Katso myösMuokkaa

Wikisitaateissa on kokoelma sitaatteja aiheesta Individualismi.
Tämä filosofiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.