Munasolu

naaraan sukusolu

Munasolu (lat. ovum) on naaraan sukusolu. Se on ihmisen suurimpia soluja.

Ihmisen munasolua ympäröi valkoisena näkyvä zona pellucida ja sitä ulompana follikulaarisoluista muodostuva korona radiata.
Ihmisen munasolun rakenne, jossa suurimpana erottuvat tuma ja mitokondriot.

Munasolu on läpimitaltaan noin 0,1 millimetriä. Sitä ympäröi suojaava munasolun kettokerros zona pellucida. Ympärillään munasolulla on granuloosasolujen eli follikulaarisolujen muodostama solurykelmä korona radiata.[1]

Munasolu syntyy meioosissa. Toisin kuin siittiöiden muodostumisessa, yhdestä kantasolusta tulee vain yksi munasolu ja muut kolme surkastuvat pois.

Munasolut kypsyvät munasarjan munarakkuloissa. Ne alkavat kypsyä jo sikiökaudella. Sen jälkeen kypsyminen pysähtyy vuosiksi tai vuosikymmeniksi, ja lopullisesti munasolu kypsyy ovulaation yhteydessä.[1]

Tytön munasarjoissa on syntymän hetkellä yhdestä kahteen miljoonaa alkumunarakkulaa. Ne alkavat vähentyä solukuoleman kautta, ja murrosiän alkaessa niitä on jäljellä vielä noin 400 000. Sen jälkeen joka kuukausi niistä tuhoutuu aina pieni osa.[1]

Munasolu poistuu kuukautisten yhteydessä elimistöstä, ellei siittiö ehdi hedelmöittää sitä. Hedelmöityneestä munasolusta tulee tsygootti.

Munasoluja muodostuu myös syntymän jälkeen, sillä munasarjoissa on kantasoluja, jotka voivat kehittyä munasoluiksi. Kantasoluja odotetaan voitavan tulevaisuudessa käyttää hedelmättömyyshoidoissa.[2]

Lintujen ja muiden eläinten munimat munat ovat munasoluja. Esimerkiksi kanan munasolu kehittyy valmiiksi munaksi noin yhdessä vuorokaudessa.[3]

LähteetMuokkaa

  1. a b c Kuukautiskierto ja munasolun kehitys Duodecim Terveyskirjasto. 22.10.2020. Viitattu 13.11.2022.
  2. Uusien munasolujen lähde löytyi, Tiedon jyvät, Helsingin Sanomat 28.2.2012 s. D1
  3. Kananmunan rakenne ja munan muodostus Farmit.net. Viitattu 13.11.2022.
Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.