Oksitosiini

kemiallinen yhdiste

Oksitosiini (kreik. oksys = nopea, tokos = synnytys) on yhdeksästä aminohappomolekyylistä muodostunut hormoni, joka syntetisoituu hypotalamuksen neuroendokriinisten solujen soomaosissa ja vapautuu verenkiertoon aivolisäkkeen takalohkossa sijaitsevista hermopäätteistä.[1]

Oksitosiinin rakennekaava

Imettävällä äidillä oksitosiini saa maidon erittymään rinnoista supistamalla maitotiehyitä ympäröiviä pieniä sileitä lihaksia. Lapsen imettäminen, piteleminen ja jopa pelkkä näkeminen tai haistaminen lisäävät oksitosiinin eritystä. Odottavalla äidillä oksitosiini saa kohdun lihakset supistelemaan ja sikiön liikkeelle. Oksitosiinia käytetäänkin synnytyksen keinotekoiseen käynnistämiseen. Oksitosiinin rooli luonnollisessa synnytyksessä on kuitenkin epäselvä.[1]

Oksitosiinia erittyy seksuaalisen mielihyvän sekä eräiden hellyydenosoitusten, kuten halaamisen ja suutelun yhteydessä. Oksitosiinin on havaittu herättävän miehillä niin negatiiviset kuin positiivisetkin varhaislapsuuden muistot äitisuhteesta myös myöhemmällä iällä.[2]

Oksitosiinin ja ketamiinin yhdistelmävalmisteesta on lupaavaa näyttöä voimakkaan kivun hoidossa.[3]

Oksitosiinin kemiallinen kaava on C43H66N12O12S2, moolimassa 1007,19 g/mol ja CAS-numero 50-56-6.

Lähteet muokkaa

  1. a b Anthony L. Mescher: Junqueira's Basic Histolgy, 13th Edition, s. 408–414. McGraw Hill Education Medical, 2013. ISBN 978-1-259-07232-1.
  2. Oksitosiini herättää muistot varhaislapsuuden äitisuhteesta Yle Tiedeuutiset.
  3. https://www.medscape.com/viewarticle/887835

Aiheesta muualla muokkaa