Biseksuaalisuus

seksuaalinen suuntautuminen

Biseksuaalisuus tarkoittaa ihmisen kykyä tuntea seksuaalisia tai romanttisia tunteita omaa ja eri sukupuolta olevia ihmisiä kohtaan. Termiä käytetään joksus synonyyminomaisesti panseksuaalisuus-termin kanssa. Biseksuaalien katsotaan kuuluvan seksuaalivähemmistöihin.

Pompejilainen seinämaalaus, jossa on mies toisen miehen ja naisen välissä.

Biseksuaalinen-termillä on viitattu myös kasvitieteessä yksikotisuuteen, jolloin sekä hede että emi sijaitsevat samassa kasvissa sekä joidenkin eliöiden, kuten selkärangattomien hermafrodiittisuuteen eli kaksineuvoisuuteen. Ihmisten kohdalla termiä on käytetty viittaamaan myös intersukupuolisuuteen.

Biseksuaalisuuden käsitteellä on ollut merkittävä rooli psykoanalyyttisen teorian kehityksessä. Psykoanalyyttisen teorian kehittäjä Sigmund Freud oletti ihmisen olevan synnynnäisesti biseksuaalinen, jolta pohjalta muut seksuaalisuuden muodot, kuten homo- ja heteroseksuaalisuus sitten kehittyisivät.[1] [2] Nykyisin psykoanalyyttinen teoria ei kuitenkaan ole enää merkittävässä roolissa ihmisen seksuaalisuuden tai biseksuaalisuuden selittäjänä.

Yhdysvaltalainen tutkija Alfred Kinseyn tutkimusryhmä teki laajan tilastollisen tutkimuksen 1940-luvulla, ja totesi, että merkittävän suurella osalla valkoisesta väestöstä oli seksuaalisia kokemuksia sekä eri että omaa sukupuolta olevien henkilöiden kanssa. Tutkimuksen pohjalta luotiin ns. ”Kinseyn asteikko” kuvaamaan ihmisen seksuaalista identiteettiä. 0 merkitsee asteikolla täyttä heteroseksuaalisuutta ja 6 täyttä homoseksuaalisuutta. Kaikki näiden väliltä olevat henkilöt määritellään asteikossa biseksuaaleiksi.

Kinseyn asteikkoa on myöhemmin kritisoitu sen keskittymisestä vain seksuaaliseen toimintaan. Yhdysvaltalainen psykiatri Fritz Klein on luonut Klein Sexual Orientation Gridin, jossa huomioidaan seksuaalisen toiminnan lisäksi myös seksuaalinen halu, fantasiat, emotionaalinen ja sosiaalinen suuntautuminen, elämäntapa sekä yksilön oma identifikaatio.

KuvausMuokkaa

Biseksuaalinen suuntautuminen käsittää kaikki suuntautumiset, joissa ihminen tuntee vetoa kahta tai useampaa sukupuolta kohtaan. Biseksuaaliset ihmiset eivät välttämättä ole kiinnostuneita kaikista edellä mainituista sukupuolista yhtä paljon, vaan monilla seksuaalinen veto kohdistuu ensisijaisesti tiettyyn sukupuoleen.lähde? Biseksuaalin kiinnostuksen kohde saattaa myös vaihdella elämän eri vaiheissa.

Yksi näkemys biseksuaalisuudesta on, että homo- ja heteroseksuaalisuudet ovat kaksi monoseksuaalista suuntautumista, kun taas biseksuaalisuus ympäröi niitä molempia. Toinen näkemys taas on, että biseksuaalisuus on yksi erillinen seksuaalinen suuntautuminen homo- ja heteroseksuaalisuuden kanssa.

Biseksuaalisuden määritelmä ei ole täysin selkeä. Biseksuaalisia seksuaalifantasioita saattaa esiintyä myös henkilöillä, jotka määrittelevät itsensä täysin hetero- tai homoseksuaalisiksi.[3]

Toisen tutkimuksen mukaan biseksuaaleja on 15 % ihmisistä, ja Wilston Holtin mukaan jokaisessa ihmisessä on sekä hetero- että homoseksuaalisia taipumuksia. On kuitenkin kiisteltyä, riittääkö esimerkiksi yksi homoseksuaalinen kokemus elämän aikana määrittelemään muuten heteroseksuaalista henkilöä biseksuaaliksi.[4]

Biseksuaalisuuden tutkimus SuomessaMuokkaa

Suomessa biseksuaalisuutta ovat tutkineet laajemmin kulttuuriantropologi Jenny Kangasvuo, sosiaalipsykologi Annukka Lahti, sosiaalitieteilijä Irma Lehtonen sekä kirjallisuudentutkija Pauliina Haasjoki. Näistä Kangasvuo keskittyi tutkimuksessaan biseksuaalisuuden rooliin suomalaisessa kulttuurissa, Lahti[5] ja Lehtonen[6] tutkivat biseksuaalien parisuhteita ja Haasjoki biseksuaalisuutta ja ambivalenttiutta suomalaisessa kirjallisuudessa[7].

EläinmaailmassaMuokkaa

Biseksuaalisuutta esiintyy myös eläinmaailmassa. Lähes kaikki bonobot ovat biseksuaalisia, ja noin 75 prosenttia bonoboiden harjoittamasta seksistä ei liity lisääntymiseen.[8] Myös delfiinien on havaittu harjoittavan biseksuaalista seksiä.[9]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Bisexuality Social Sciences. GLBTQ. Viitattu 6.3.2007. (englanniksi)
  2. Steven Angelides: A history of bisexuality. Chicago: University of Chicago Press, 2001. 45634410. ISBN 0-226-02089-4, 978-0-226-02089-1, 0-226-02090-8, 978-0-226-02090-7. Teoksen verkkoversio (viitattu 14.4.2021).
  3. Biseksuaalisuus SETA. Viitattu 10.3.2007.
  4. Hetero, homo vai bi? Helmi. 18.5.2006. MTV.fi (ent. MTV3). Viitattu 10.3.2007.
  5. Annukka Lahti: Bisexuality in relationships: a queer psychosocial approach. JYU dissertations, 2019. Artikkelin verkkoversio. en
  6. Irma Lehtonen: Vaiettu biseksuaalisuus. Väitöskirja, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalitieteiden laitos, Sosiaalityö. Helsingin yliopisto, 2015.
  7. Pauliina Haasjoki: Häilyvyyden liittolaiset - Kerronnan ja seksuaalisuuden ambivalenssit. Väitöskirja, Annales Universitatis Turkuensis C 343. Turun yliopisto, 2012.
  8. Owen, James: Homosexual Activity Among Animals Stirs Debate Science. 23.7.2004. National Geographic. Viitattu 24.9.2018. (englanniksi)
  9. Large Group of 'Bisexual' Dolphins Observed in Australia World. 2.8.2017. Advocate. Viitattu 24.9.2018. (englanniksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Kangasvuo, Jenny: Suomalainen biseksuaalisuus: Käsitteen ja kokemuksen kulttuuriset ehdot. Väitöskirja. Oulu: Oulun yliopisto, 2014. ISBN 978-952-62-0551-9.
  • Sipilä, Petri: Sukupuolitettu ihminen – kokonainen etiikka: Onko sukupuoli oikein?. Väitöskirja: Helsingin yliopisto. Helsinki: Gaudeamus, 1998. ISBN 951-662-727-7.