Avaa päävalikko

Vaihdevuosiksi eli menopaussiksi tai klimakteriumiksi on kutsuttu perinteisesti naisen niitä ikävuosia, joiden aikana estrogeenien ja keltarauhashormonin tuotanto vähenee ja veren testosteronipitoisuus laskee (klimakterium). Uudemman määritelmän mukaan vaihdevuodet tarkoittaisivat sitä aikaa, jolloin naisella on vaihdevuosioireita[1].

Vaihdevuosiin liittyy fysiologisten muutosten lisäksi usein myös kognitiivisia ja psykologisia oireita. Vaihdevuosioireiden mediaanikesto on seitsemän vuotta,[2] ja ne alkavat yleensä hieman ennen kuukautiskierron päättymistä.

Menopaussi eli viimeiset kuukautiset tulevat suomalaisella naisella keskimäärin 51 vuoden iässä, mutta se vaihtelee yksilöllisesti 45–55 vuoden välillä. Kriteerinä pidetään, että vaihdevuosi-ikäisellä naisella kuukautiset ovat olleet pois yli vuoden.[3]

Vaihdevuodet tulevat amerikkalaisella naisella keskimäärin 51 vuoden iässä,[4][5] brittiläisellä naisella luku on keskimäärin 52.[6][7]

Vaihdevuodet jaotellaan premenopaussiin, perimenopaussiin ja postmenopaussiin. Premenopaussi alkaa yleensä 41–48 vuoden välillä, ja sen kesto voi vaihdella parista vuodesta kymmeneen vuoteen. Premenopaussin aikana hormonitoiminta alkaa heikentyä, mikä ilmenee usein ylimääräisenä karvankasvuna ja myöhemmin kuukautisten epäsäännöllistymisenä. Perimenopaussi kestää noin 1–2 vuotta, yleensä noin 48–54-vuotiaana. Naisen viimeiset kuukautiset tulevat perimenopaussin aikana. Postmenopaussin aikana, noin 52–60-vuotiaana naishormonien tuotanto loppuu käytännössä lähes kokonaan. Vaihdevuosioireet kestävät joskus vain muutamia kuukausia ja joskus ne kestävät koko loppuelämän[1].

Vaihdevuosien vaikutus hormonitoimintaanMuokkaa

Estrogeenien ja keltarauhashormonin tuotanto vähenee vaihdevuosinaa. Myös veren testosteronipitoisuus laskee. Kun vaihdevuodet alkavat, munasarjat sisältävät vähemmän munasoluja ja erittävät vähemmän estrogeeniä ja progesteronia kuin aikaisemmin. Aivolisäke yrittää kompensoida hormonivajetta tuottamalla lisää munasolun kypsymisen aikaansaavaa munarakkuloita eli follikkeleita stimuloivaa FSH-hormonia, joka edesauttaa estrogeenin eritystä. Elimistön estrogeenitasot voivat heitellä aluksi voimakkaasti, minkä jälkeen ne alkavat vähetä vähitellen yhä tasaisemmin asettuen matalalle tasolle vaihdevuosien viimeisten vuosien aikana.[8]

VaihdevuosioireetMuokkaa

On viitteitä siitä, että ainakin vaihdevuosiin liittyvät kognitiiviset oireet johtuvat hormonitasojen heilahteluista eikä matalista hormonipitoisuuksista[9].

Sympaattisen hermoston reaktiot vaihdevuosiin liittyviin hormonitason heilahteluihin, veren testosteronipitoisuuden laskuun ja harmaan aivoaineen katoon ovat yksilöllisiä. Kuumat aallot ja yölliset hikoilupuuskat ovat yleisiä oireita. Muita vaihdevuosien mahdollisia oireita ovat unihäiriöt, väsymys, heikotus, huimaus, palelu, pahoinvointi, päänsärky, huonovointisuus fyysisen rasituksen aikana tai jälkeen, verensokerin säätelyhäiriöt[10], vatsan rasvakerroksen kasvu, hermostuneisuus, ärtyneisyys, aggressiivisuus, ahdistuneisuus, masentuneisuus, rintakivut, puristava tunne rinnassa, sydämen tykytys, päänsärky, nivel- ja lihaskivut, tuntohäiriöt käsissä ja jaloissa, haluttomuus, painonnousu, ummetus, virtsaamisvaivat ja -karkailu. Vaihdevuosi-ikäinen nainen saattaa jopa havahtua hereille keskellä yötä edellä mainittujen oireiden herättämänä.

Vaihdevuosiin saattaa liittyä myös muistin heikkenemistä ja keskittymiskyvyn laskua sekä hienomotoriikan häiriöitä. Nämä oireet ovat pahimmillaan yleensä kuukautisten loppumista seuraavana vuonna ja alkavat lievetä sen jälkeen.[9] Vaihdevuosi-oireistosta huolimatta vanhenevilla naisilla näyttäisi olevan keskimäärin parempi muisti kuin samanikäisillä miehillä[11]. On kuitenkin olemassa viitteitä siitä, että älyllistä suorituskykyä haittaava kognitiivinen vaihdevuosioireisto korreloi voimakkaasti myöhemmällä iällä kehittyvän dementian kanssa. Naishormonikorvaushoitoa saaneille naisille kehittyy menopaussin aikana vähemmän harmaan aivoaineen katoa, mikä on yhdistetty parempaan kognitiiviseen suorituskykyyn.[12] Naishormonikorvaushoito lisää kuitenkin 50 prosenttia riskiä sairastua dementiaan[13].

Rintojen maitorauhaset surkastuvat hormonitasojen vähentyessä, ja rinnat alkavat roikkua ja litistyvät hieman, koska rintojen iho ja rasvakudos eivät surkastu maitorauhasen tavoin. Emättimen kosteudesta huolehtivien rauhasten toiminta heikkenee, mikä johtaa usein emättimen limakalvojen kuivumiseen ja kiihottumiseen liittyvän kostumisen lakkaamiseen[14]. Estrogeenin puutos aiheuttaa usein myös emättimen limakalvon ylimmän kerroksen solujen katoamisen, joka johtaa limakalvon ohenemiseen eli atrofiaan. Atrofiaan saattaa liittyä tulehdusmuutoksia[15].

Vaihdevuosiin liittyvät muut terveysriskitMuokkaa

Vaihdevuosiin liittyvät hormonaaliset muutokset vaikuttavat epäedullisesti kehon rasvan jakautumiseen ja veren rasva-arvoihin. Veren kolesterolipitoisuus kohoaa lähes puolella yli 55-vuotiaista naisista. Myös energiantarve vähenee ja rasvan kertyminen keskivartaloon yleistyy, mikä johtaa kohonneeseen riskiin sairastua sydän- ja verisuonisairauteen.[16].

HoitoMuokkaa

Emättimen kuivuutta ja kostumishäiriötä voidaan hoitaa estrogeenipaikallishoidolla eli estradiolia sisältävillä emätinvoiteilla tai -puikoilla[17]. Vaihdevuosista tai munasarjojen poistosta johtuvaa seksuaalista haluttomuutta voidaan hoitaa testosteronikorvaushoidolla, jonka avulla seksuaalisesti tyydyttävien tapahtumien määrä nousee tutkimusten mukaan keskimäärin 60 prosenttia[18]. Testosteronin on todettu lisäävän myös sukupuolista nautintoa[19].

Vaihdevuosista johtuvien hormonitasojen heilahteluiden aiheuttamia oireita pyritään usein lievittämään myös naishormonikorvaushoidolla, Suomessa yleisimmin luontaisella 17-beeta-estradiolilla sekä synteettisillä 17-alfa-hydroksiprogesteroni- ja 19-nortestosteronijohdoksilla[20].Limakalvo-oireiden paikallishoidossa käytetään lähinnä estriolia ja estronia[21].

Naishormonikorvaushoito auttaa osaan vaihdevuosioireista, ja se pitäisi aloittaa mieluiten heti oireiden ilmaannuttua, jotta se olisi mahdollisimman tehokasta. Kuusikymppisenä aloitetulla hoidolla ei ole enää lainkaan tehoa. Naishormonikorvaushoito ei vähennä kuitenkaan seksuaalista haluttomuutta, vaikka se aloitettaisiin heti oireiden alettua.[1]

Keski-iän jälkeinen estradiolikorvaushoito lisää lisäksi riskiä sairastua dementiaan jopa 50 prosentilla[13] sekä myös merkittävästi rinta- ja munasarjasyövän riskiä etenkin silloin, kun se sisältää sekä estrogeenia että keltarauhashormonia[12]. Hoito lisää myös laskimoveritulpan vaaraa etenkin hoidon ensimmäisten kuukausien aikana[22]. Hormonikorvaushoito lisää myös munasarja- ja munanjohdinsyövän riskiä. Hormonikorvaushoitojen syöpäriskiä lisäävä vaikutus on sitä suurempi, mitä pidempään hoito kestää, ja jatkuu vielä viisi vuotta hoidon päättymisen jälkeen.[23] Tämän vuoksi suositellaan, että hormonikorvaushoitoa käytettäisiin mahdollisimman lyhyen aikaa[1], mieluiten vain 2–5 vuotta[22]

Estrardiolihormonikorvaushoitoa ei suositella muun muassa silloin, kun potilaalla on ollut rintasyöpä, kohtusyöpä, syvä laskimotukos tai hyytymistekijähäiriö, huonossa hoitotasapainossa oleva verenpainetauti, sydän- tai maksasairaus. Tällöin suositellaan vain paikallisestrogeenin käyttöä, joka auttaa ainoastaan limakalvo-oireisiin.[22]

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. a b c d Essi Kähkönen: Vaihdevuosien oireisiin helpotusta. Hyvä terveys.
  2. Julia Haskins: Menopause Hot Flashes, Night Sweats Last 7 Years for Many Women. 17.2.2015
  3. Terveyskirjasto
  4. Safe menopause solutions
  5. emedicinehealth.com
  6. Patient.co.uk
  7. Introduction, Menopaus NHS
  8. Mats Rönnback: Vaihdevuodet ja LCHF-ruokavalio. 22.01.2019. https://lchf-suomi.fi/inspiroidu/blogi/vaihdevuodet-ja-lchf-ruokavalio/
  9. a b Shelley Emling: Menopause Symptoms: Is ‘The Change’ Destroying Your Memory? The Huffington Post 01/03/2013
  10. http://nabbw.com/expert-columns/health-fitness/menopause/menopause-and-blood-sugar/
  11. Vilen, Noora: Naisten muisti on miehiä parempi - menopaussin jälkeen se tosin huononee Iltalehti. 9.11.2016.
  12. a b Melissa Healy: For the forgetful in menopause, brain works harder to keep up. Los Angeles Times, November 14, 2011
  13. a b The Effect of Hormones on Memory and Cognitive Function. Harvard Medical School. http://www.patienteducationcenter.org/articles/the-effect-hormones-memory-cognitive-function/ [vanhentunut linkki]
  14. Matti Huttunen: Naisen sukupuolinen kiihottumisvaikeus. Lääkärikirja Duodecim 10.9.2017 http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00396
  15. Alla Tiitinen: Papa-vastauksen tulkinta. Lääkärikirja Duodecim 12.10.2017. http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00878
  16. Vaihdevuodet kohottavat kolesterolia. http://www.terve.fi/kumppani-uutisoi/vaihdevuodet-kohottavat-kolesterolia
  17. Matti Huttunen: Naisen sukupuolinen kiihottumisvaikeus. Lääkärikirja Duodecim 10.9.2017 http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00396
  18. [1]
  19. Rutanen & Ylikorkala, s. 21.
  20. Rutanen & Ylikorkala, s. 17–19.
  21. Rutanen & Ylikorkala, s. 19.
  22. a b c Sari Ahonkallio: Vaihdevuosien hormonikorvaushoito. Terve.fi-sivusto. http://www.terve.fi/vaihdevuodet/vaihdevuosien-hormonikorvaushoito-0
  23. Hormonikorvaushoidon riskit. Pirjo Inki 18.1.2017. http://sic.fimea.fi/verkkolehdet/2017/1_2017/vain-verkossa/hormonikorvaushoidon-riskit

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Kangas, Ilka: Naisten vaihdevuosien ja vanhenemisen tulkinnat. Väitöskirja: Helsingin yliopisto. Helsinki: Gaudeamus, 1997. ISBN 951-662-707-2.

Aiheesta muuallaMuokkaa