Avaa päävalikko

Immuunijärjestelmä

Neutrofiili (keltainen) ympäröimässä pernaruttobakteereja (oranssi). Kuva otettu elektronimikroskoopilla.

Elimistön puolustusjärjestelmä eli immuunijärjestelmä torjuu vieraita taudinaiheuttajia, esimerkiksi viruksia ja bakteereja. Ihmisen immuunijärjestelmään kuuluvat imusuonisto, imusolmukkeet, kateenkorva, perna, ohutsuolessa olevien sykkyräsuolien alueet (ns. Peyerin levyt), kitarisat, umpisuoli ja punainen luuydin. Puolustusjärjestelmä voidaan jakaa luonnolliseen eli synnynnäiseen vastustuskykyyn (engl. innate immunity) ja hankittuun eli adaptiiviseen vastustuskykyyn (engl. adaptive immunity).

Ihmisen elimistö voi torjua siihen tunkeutuneita vierasaineita ja mikrobeja monella tapaa. Suurin osa immuunijärjestelmän soluista syntyy ja kypsyy luuytimessä[1]. Immuunipuolustukseen erikoistuneet solut tuottavat verenkiertoon niin sanottuja vasta-aineita, jotka auttavat tekemään elimistöön tunkeutuneet haitta-aineet ja eliöt vaarattomiksi. Toinen torjuntatapa ovat immuunipuolustukseen tietyllä tavalla ohjelmoituneet imusolut eli lymfosyytit, jotka saapuvat paikalle verenkierrossa tuhoamaan tunkeilijoita.[2]

Kolmas immuunipuolustuksen toimintatapa liittyy ravintoaineisiin, minkä vuoksi sitä kutsutaan ravinnepuolustukseksi (engl. nutritional immunity). Patogeeneja vastaan taistellaan siinä estämällä niitä saamasta elintärkeitä siirtymämetalli-ioneja kuten rautaa, sinkkiä tai mangaania.[3]

On saatu myös näyttöä siitä, että immuunipuolustus voi hyödyntää patogeenien torjunnassa kuparin ja sinkin kaltaisten hivenainemetallien myrkyllisyyttä[4]. Esimerkiksi paikallisesti kohonneet sinkkipitoisuudet parantavat makrofagien ja neutrofiilien kykyä taistella nenänielun limakalvojen pneumokokkeja vastaan. Myös sinkin kuljettaminen solujen sisään saattaa parantaa makrofagien ja neutrofiilien kykyä taistella bakteereja vastaan.[5]

Termi "immuuni" on peräisin latinan kielen adjektiivista immunis eli ’vapaa jostakin’.

Luonnollinen vastustuskykyMuokkaa

Luonnollisen eli synnynnäisen puolustusjärjestelmän osia ovat elimistön yleispuolustuskeinot: tulehdusreaktio, komplementti ja syöjäsolut eli fagosyytit. Kudosten yleispuolustuskeinoja ovat pintakudos, limakalvo, matala pH sekä tietyt entsyymit ja eritteet. Luonnollinen vastustuskyky ei muodosta muistijälkiä, joten se reagoi aina samalla tavalla elimistöön kohdistuvia hyökkäyksiä vastaan. Luonnollinen vastustuskyky on yleensä ensimmäinen taudinaiheuttajien kohtaama puolustusjärjestelmä, joten sen tarkoituksena on reagoida nopeasti. Luonnollisen vastustuskyvyn osat tunnistavat vieraita molekyylirakenteita vain karkeasti. Ne pystyvät esimerkiksi erottamaan tietyt bakteerien soluseinän rakenteet, sokerirakenteet ja lipopolysakkaridit elimistön omien kudosten rakenteista.[6]

Hankittu vastustuskykyMuokkaa

 
Imusolu.

Hankittu eli adaptiivinen vastustuskyky on selkärankaisilla esiintyvä, synnynnäistä vastustuskykyä tehokkaampi ja hienovaraisempi järjestelmä, jonka pääpiirre on taudinaiheuttajien "muistaminen". Hankittu vastustuskyky perustuu B-solujen tuottamiin vasta-aineisiin ja T-soluihin, joita on kahdentyyppisiä: tappaja-T-soluja ja auttaja-T-soluja. B- ja T-solut ovat imusoluiksi kutsuttuja erikoistuneita valkosoluja. B-soluihin perustuvaa puolustusjärjestelmää kutsutaan humoraaliseksi eli vasta-ainevälitteiseksi vastustuskyvyksi ja T-soluihin perustuvaa järjestelmää soluvälitteiseksi vastustuskyvyksi.[6]

Kun hankittu puolustusjärjestelmä kohtaa uuden antigeenin eli vierasperäisen rakenteen, se muodostaa kyseiseen rakenteeseen erikoistuneita muistisoluja. Jos sama taudinaiheuttaja hyökkää uudestaan elimistön kimppuun, muistisolut aktivoituvat ja tuhoavat sen aiempaa nopeammin. Tätä kutsutaan immunologiseksi muistiksi. Jokaiselle ihmiselle ja eläimelle näin muodostuu elämän myötä yksilöllinen puolustusjärjestelmä.[6]

Immuunijärjestelmää heikentäviä tekijöitäMuokkaa

Psykososiaalinen stressi vähentää erään tutkimuksen mukaan merkittävästi syöpäpotilaiden luonnollisten tappajasolujen määrää[7].

TehtäväMuokkaa

Oikein toimiessaan puolustusjärjestelmä tuhoaa valkosolujen vasta-aineiden avulla elimistöön tunkeutuneet taudinaiheuttajat. Puolustusjärjestelmä myös muistaa torjumansa taudinaiheuttajat erityisten muistisolujen avulla, minkä ansiosta aikaisemmin kohdattujen taudinaiheuttajien aiheuttamat tartunnat saadaan seuraavilla kerroilla torjuttua nopeammin ja torjuttuja taudinaiheuttajia vastaan kehittyy immuniteetti (ks. vesirokko). Myös rokotteet perustuvat muistisolujen toimintaan. Osa taudinaiheuttajista voi kiertää puolustusjärjestelmän muistin geenimuutosten avulla. Immuunijärjestelmä ei välttämättä tunnista aiemmin kohdatun taudinaiheuttajan, esimerkiksi viruksen tai bakteerin, muuntunutta muotoa samaksi taudiksi, ja tauti iskee uudelleen, kun elimistö altistuu tartunnalle (ks. influenssa). Joskus puolustusjärjestelmä saattaa myös hyökätä elimistön hyödyllisiä osia vastaan. Tällöin kyseessä on autoimmuunisairaus.

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. New study shows antipsychotic drugs can suppress the immune system. 14.8.2019. https://www.une.edu/news/2019/new-study-shows-antipsychotic-drugs-can-suppress-immune-system
  2. Pertti Mustajoki: Autoimmuunisairaudet. Verkkolehti Duodecim 19.11.2018.
  3. The Role of Copper and Zinc Toxicity in Innate Immune Defense against Bacterial Pathogens. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4521016/#FN1
  4. The Role of Copper and Zinc Toxicity in Innate Immune Defense against Bacterial Pathogens. Conclusions. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4521016/#FN1
  5. The Role of Copper and Zinc Toxicity in Innate Immune Defense against Bacterial Pathogens. Conclusions. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4521016/#FN1
  6. a b c Seppo Meri: Johdanto immunologiaan 8.7.2004. Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 11.6.2007.
  7. A Structured Psychiatric Intervention for Cancer PatientsII. Changes Over Time in Immunological Measures. August 1990. Fawzy et al. Arch Gen Psychiatry. 1990;47(8):729-735. http://jamanetwork.com/journals/jamapsychiatry/article-abstract/495085

Aiheesta muuallaMuokkaa

Tämä anatomiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.