Mikrobiomi
Mikrobiomit ovat ihmisen anatomiassa ihoa ja eri ruuminonteloiden limakalvoja asuttavia monimuotoisia mikrobistoja.[1][2]
Mikrobiomit ovat aktiivisen lääketieteellisen tutkimuksen kohteena niiden merkityksen valjettua ja tarvittavien tekniikoiden kehityttyä.[1] Mikrobiomien ja niiden vaikutusten tutkimus on kuitenkin alkutekijöissään, sillä jo pelkästään normaalin koostumuksen määritys on osoittautunut hankalaksi muun muassa suuren yksilövariaation vuoksi.[1]
Mikrobiomit ja erityisesti niiden poikkeamat on liitetty useisiin paikallisiin ja systeemisiin sairauksiin.[1] Myös niin sanotut "kiltit" mikrobit voivat olla vaarallisia verenkiertoon päästessään[3].
Toistaiseksi ainoa mikrobiomeihin perustuva lääketieteen hoitokeino on ulosteensiirto.[1] Biodiversiteettihypoteesi[4][5][6] kuitenkin esittää, että terveellisen mikrobiomin kehittymistä voidaan edistää tukemalla ihmisten yhteyttä luontoon.[7]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e Salonen, Anne: Ihmisen mikrobiomit. Duodecim, 2013, 129. vsk, nro 22, s. 2341–2348. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 19.9.2019.
- ↑ Lauerma, Antti & Salava, Alexander: Mikrobiomi – ihon uusi toimija. Duodecim, 2014, 130. vsk, nro 6, s. 613–614. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 19.9.2019.
- ↑ Muhiiko suussasi tulehdus? Salakavala oireeton infektio voi saada vakavat seuraukset Ilta-Sanomat. 22.1.2017. Viitattu 26.8.2021.
- ↑ Hertzen, Leena von & Hanski, Ilkka & Haahtela, Tari: Natural immunity : Biodiversity loss and inflammatory diseases are two global megatrends that might be related. EMBO Reports, marraskuu 2011, 12. vsk, nro 11, s. 1089–1093. doi:10.1038/embor.2011.195. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 19.9.2019. (englanniksi)
- ↑ Hanski, Ilkka & Hertzen, Leena von & Fyhrquist, Nanna & Koskinen, Kaisa & Torppa, Kaisa & Laatikainen, Tiina & Karisola, Piia & Auvinen, Petri & Paulin, Lars & Mäkelä, Mika J. & Vartiainen, Erkki & Kosunen, Timo U. & Alenius, Harri & Haahtela, Tari: Environmental biodiversity, human microbiota, and allergy are interrelated. PNAS, 22.5.2012, 109. vsk, nro 21, s. 8334–8339. doi:10.1073/pnas.1205624109. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 19.9.2019. (englanniksi)
- ↑ Haahtela, Tari & Holgate, Stephen & Pawankar, Ruby & Akdis, Cezmi A & Benjaponpitak, Suwat & Caraballo, Luis & Demain, Jeffrey & Portnoy, Jay & Hertzen, Leena von: The biodiversity hypothesis and allergic disease: world allergy organization position statement. World Allergy Organization Journal, 2013, 6. vsk, nro 1, s. 3. doi:10.1186/1939-4551-6-3. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 19.9.2019. (englanniksi)
- ↑ Haahtela, Tari & Hanski, Ilkka & Hertzen, Leena von & Jousilahti, Pekka & Laatikainen, Tiina & Mäkelä, Mika & Puska, Pekka & Reijula, Kari & Saarinen, Kimmo & Vartiainen, Erkki & Vasankari, Tuula & Virtanen, Suvi: Luontoaskel tarttumattomien tulehdustautien torjumiseksi. Duodecim, 2017, 133. vsk, nro 1, s. 19–26. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 19.9.2019.
Aiheesta muualla muokkaa
- Kuitujen puutteesi näkyy lapsenlapsenlapsesi vatsassa Tiede -lehti. 17.1.2016. Viitattu 19.9.2019.