Wikipedia

Fibromyalgia

krooninen ja laaja-alainen kipu-uupumusoireyhtymä

Fibromyalgia, tunnetaan harvemmin myös nimellä pehmytkudosreuma,[1] on krooninen ja laaja-alainen kipu-uupumusoireyhtymä (diagnoosikoodi M79.7)[2], johon liittyy kognitiivisia oireita. Fibromyalgiapotilailla esiintyy huomattavan nopeaa harmaiden aivosolujen tuhoutumista.[3]

Tautia sairastaa arviolta 2–5 prosenttia väestöstä, ja yhdeksänkymmentä prosenttia sairastuneista on naisia[4][5].

Fibromyalgia aiheuttaa usein työkyvyttömyyttä, eikä siihen ole onnistuttu löytämään tehokasta hoitoa, mutta suomalaiset vakuutusyhtiöt eivät myönnä kovin helposti pidempiä sairauspäivärahakausia tai työkyvyttömyyseläkettä kyseisen sairauden perusteella[4].

Oireet

muokkaa

Fibromyalgiapotilailla esiintyy laaja-alaista, neuropaattista kipua muistuttavaa kroonista kipua[6]. Fibromyalgiakipua esiintyy lihaksissa, jänteissä ja nivelissä[7]. Fibromyalgiapotilaiden uni on yleensä virkistämätöntä, minkä vuoksi he kärsivät jo herätessä alkavasta uupumuksesta. FM-potilailla todetaankin usein non-REM-unen aikana alfa-deltapoikkeavuutta aivosähkökäyrässä.[8]

Muita yleisiä oireita ovat kognitiiviset eli henkisen suorituskyvyn ongelmat, kuten keskittymiskyvyttömyys, uuden oppimisen vaikeus ja muistin huononeminen, meluyliherkkyys, puutuminen, turvotuksen tunne ja masentuneisuus tai ahdistuneisuus, joka korreloi kivun voimakkuuden kanssa[9][10].

Fibromyalgiaan saattaa myös liittyä lihasjäykkyyttä ja normaalit tuntoärsykkeet saattavat aiheuttaa sietämätöntä kipua (ns. allodynia). Potilaat kokevat lisäksi keskimäärin jo 65 desibelin melun sietämättömäksi rajan ollessa terveillä henkilöillä 100 desibeliä.[10] Fibromyalgian oireet muistuttavat kroonisen väsymysoireyhtymän oireita.

Tutkimuslöydökset ja diagnostiikka

muokkaa

Fibromyalgiaan liittyvien kipujen on ajateltu johtuvan aivojen kipua säätelevän järjestelmän herkistymisestä[11][12] Useissa viimeaikaisissa tutkimuksissa on kuitenkin havaittu, että fibromyalgiapotilailla esiintyy usein samanlaista kipua ja tuntoa aistivien pienten ääreishermosäikeiden rappeumaa kuin Parkinsonin taudissa ja diabeteksessa.[13][7].

Fibromyalgiapotilaiden aivojen harmaat aivosolut kuolevat kymmenen kertaa tavanomaista nopeammin, mikä johtaa siihen, että heillä on neurologisesti terveisiin koehenkilöihin verrattuna sitä vähemmän harmaita aivosoluja, mitä kauemmin sairautta on kestänyt. Harmaita aivosoluja näyttäisi tuhoutuvan nimenomaan aivojen tärkeimmistä osista.[3]

Fibromyalgia ei aiheuta tavanomaisissa laboratorio- tai kuvantamistutkimuksissa (esimerkiksi röntgenkuvaus, ultraäänitutkimus, MRI-magneettikuvaus) havaittavia muutoksia. Merkittävällä osalla potilaista on kuitenkin autoimmuniteettiin viittaavia tumavasta-aineita (ANA),[5] ja lähes kaikilta FM-potilailta on löydettävissä XMRV-viruksen vasta-aineita.[14]

Fibromyalgian diagnoosikoodi sijoittuu tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudossairausten luokkaan, vaikka sairautta pidetään nykyisin neurologisena[15]. Amerikan reumatologinen yhdistys (ARA) julkaisi vuonna 1990 fibromyalgian diagnostiset kriteerit. Niiden mukaan potilaalla on oltava laaja-alaista kipua, joka on kestänyt ainakin kolme kuukautta. Lisäksi kipua on esiinnyttävä 11:ssä 18 tutkitusta fibromyalgiapisteestä. Edellä mainittujen kriteereiden diagnostinen herkkyys on lähes 90 prosenttia ja tarkkuus 80 prosenttia. Tämä merkitsee sitä, että noin kymmenellä prosentilla tutkituista voi olla fibromyalgia, vaikka diagnostiset kriteerit eivät täyttyisi tutkimushetkellä, ja kahdellakymmenellä prosentilla diagnoosin saaneista voi todellisuudessa jokin muu sairaus, joka selittää heidän oireensa.[16]

Coloradon yliopiston tutkijat kehittivät vuonna 2016 toiminnalliseen magneettikuvaukseen (FMRI) perustuvan testin, jolla fibromyalgiapotilaat voidaan seuloa yli 90 prosentin tarkkuudella. Potilaat altistetaan kuvauksen aikana visuaalisille, äänellisille ja kosketukseen perustuville ärsykkeille sekä kipua tuottavalle paineelle.[15]

Osa lääkäreistä suhtautuu sairauteen epäillen tai torjuvasti, ja on yleistä, että fibromyalgiapotilaille annetaan psykiatrinen diagnoosi[8]. Joskus EDS tai hypermobiliteettisyndrooma diagnosoidaan virheellisesti fibromyalgiaksi[17].

FM-potilaiden työkyky ja oikeusturva

muokkaa

Terveydenhuollosta apua hakevien fibromyalgiapotilaiden toimintakyky on yhtä huono tai huonompi kuin nivelreumaa tai selkärankareumaa potevilla. Lääkityksen tehottomuudesta johtuen FM-potilaiden kivut sekä kognitiiviset ongelmat, kuten keskittymiskyvyttömyys, uuden oppimisen ja ajatusten prosessoinnin vaikeus, muistin huononeminen ja ilmaisun sujuvuuden ongelmat, vaikeuttavat heidän selviytymistään ansiotyössä. FM-potilaat prosessoivat informaatiota yhtä huonosti kuin vakavasta masennuksesta kärsivät. FM-potilaiden suorituksen heikkouden syynä ei ole kuitenkaan masennus.[8]

Kansaneläkelaitos ja yksityiset suomalaiset vakuutusyhtiöt eivät pidä fibromyalgiaa sairauspäivärahaan, kuntoutustukeen tai työkyvyttömyyseläkkeeseen oikeuttavana sairautena[14]. Syyksi on esitetty, ettei suomalainen vakuutusoikeus uskoisi sellaisten sairauksien olemassaoloon, joiden esiintymistä ei ole todistettu objektiivisesti (esim. kuvantamis- tai laboratoriotutkimuksin) dokumentoiduilla muutoksilla.[9] Fibromyalgian voisi kuitenkin todistaa objektiivisesti aivojen toiminnallisella magneettikuvauksella, mutta tutkimus maksaa 15 000 euroa eikä Kela suostu korvaamaan siitä aiheutuvia kustannuksia.[18].

Myös työministeriön virkamiehet ovat olleet sitä mieltä, ettei fibromyalgia aiheuta työkyvyttömyyttä eikä edes työkyvyn menetyksen uhkaa[19].

Vuonna 2014 valmistuneessa väitöstutkimuksessa huomattiin, että fibromyalgiapotilaat jäivät verrokkeja kolme kertaa todennäköisemmin työkyvyttömyyseläkkeelle 19 vuotta kestäneen tutkimusjakson aikana. Eläkkeelle jääneet olivat saaneet eläkkeen pääsääntöisesti kuitenkin muiden sairauksiensa perusteella.[20] Vain 882 henkilöä sai vuonna 2007 työkyvyttömyyseläkettä, jossa diagnoosina oli fibromyalgia. Fibromyalgiapotilaille myönnetyt eläkkeet olivat lisäksi keskimääräistä yleisemmin osaeläkkeitä. Fibromyalgiadiagnoosin sisältävissä työkyvyttömyyseläkkeissä oli toisena diagnoosina useimmiten jokin muu tuki- ja liikuntaelinten sairaus tai mielenterveyden häiriö, tyypillisesti masennus tai nikamavälilevyjen sairaus.[21]

On hyvin tavallista, että fibromyalgiapotilas on todettu ansiotyöhön kykenemättömäksi oma- ja työterveyslääkärin, useiden eri alojen erikoislääkäreiden sekä kuntoutustutkimuslaitosten tutkimuksissa mutta eläke evätään. Fibromyalgiapotilaiden tutkimus-, lausunto- ja valituskierre saattaa johtaa heidän henkiseen luhistumiseensa. Tällöin heillä on mahdollisuus saada kuntoutustukea, sillä vakuutusyhtiöt eivät vaadi masennuspotilailta kuvantamis- tai laboratoriotutkimuksin dokumentoituja muutoksia. Fibromyalgia on kuitenkin todellinen sairaus eikä työeläkettä väärin perustein hakevien ihmisten teeskentelyä, sillä sitä esiintyy myös maissa, joiden väestö ei kuulu vakuutusoikeudellisten korvausjärjestelmien piiriin.[8]

Altistavat tekijät

muokkaa

Fibromyalgia on naisilla yleisempi kuin miehillä, ja se on erityisen yleinen autoimmuunisairauksista (esimerkiksi nivelreuma ja SLE) kärsivillä.[5] Myös huonon unenlaadun on ajateltu altistavan fibromyalgialle[7].

Työperäinen stressi lisää fibromyalgian puhkeamisen riskiä[7].

Hoito

muokkaa

Liikunta, lepo ja stressin välttäminen ovat keskeinen osa fibromyalgian hoitoa. Sen sijaan lääkehoito hyödyttää vain osaa potilaista.[22] Alle puolet fibromyalgiapotilaista hyötyy saamastaan lääkehoidosta vähintään jonkin verran. Hoidosta hyötyneiden ja hyötymättömien potilaiden välillä ei ole muuta eroa kuin se, että he olivat keskimäärin viisi vuotta nuorempia ja heillä on vähemmän unihäiriöitä.[23]

Tavanomaisimpia fibromyalgian hoitoon käytettyjä lääkkeitä ovat masennuslääkkeet (erityisesti trisykliset masennuslääkkeet ja serotoniinin ja noradrenaliinin takaisinoton estäjät eli SNRI-lääkkeet), antikonvulsantit eli epilepsialääkkeet, lihasrelaksantit, NMDA-reseptorin salpaajat, kipulääkkeet ja unilääkkeet, mutta myös monia muunlaisia lääkkeitä on käytetty. Yhdysvalloissa on epilepsian ja hermovauriokivun hoitoon käytetty pregabaliini hyväksytty myös fibromyalgiahoidoksi. Fysioterapiasta ja joistakin liikuntamuodoista voi olla apua. Tavanomaiset kipulääkkeet eivät auta fibromyalgiakipuun, vaan ne ovat vain haitaksi.[14] On olemassa alustavaa tutkimusnäyttöä siitä, että matala-annoksinen naltreksoni (LDN) lievittää fibromyalgiaoireita[24].

Dorsaalisista ganglia-solujen kalsiumkanavasalpaajista saatetaan kehittää tulevaisuudessa fibromyalgiaan tehoavia kipulääkeitä. Lisäksi on esitetty, että autoimmuunista neuropaattista fibromyalgiaa sairastavat nuoret naiset voisivat ehkä hyötyä immunoglobuliinihoidosta.[25]

Fibromyalgian liitännäissairauksia

muokkaa

Fibromyalgiapotilailla esiintyy tavallista enemmän päänsärkyä[26], selkä- ja niskasärkyä, lannerangan rappeumamuutoksia, nivelreumaa, autoimmuunitauti SLE:tä, migreeniä, ärtyvän suolen oireyhtymää, masennusta, refluksitautia [27] ja levottomat jalat -oireyhtymää. Arviolta 40–60 prosenttia Sjögrenin syndroomaa sairastavista sairastaa myös fibromyalgiaa[22][28].

Lähteet

muokkaa
  1. ↑ Reumasairaudet - Fibromyalgia eli pehmytkudosreuma Mehiläinen Oy. Viitattu 11.7.2024. (suomeksi)
  2. ↑ Kuchinad, Anil; Schweinhardt, Petra; Seminowicz, David A.; Wood, Patrick B.; Chizh, Boris A.; Bushnell, M. Catherine: Accelerated Brain Gray Matter Loss in Fibromyalgia Patients: Premature Aging of the Brain? The Journal of Neuroscience. 11.4.2007. Viitattu 10.8.2017.
  3. ↑ a b Anil Kuchinad1, Petra Schweinhardt1, David A. Seminowicz1, Patrick B. Wood1, Boris A. Chizh, M. Catherine Bushnell: Accelerated Brain Gray Matter Loss in Fibromyalgia Patients: Premature Aging of the Brain?. The Journal of Neuroscience, 11 April 2007, 27(15):4004–4007. http://www.jneurosci.org/content/27/15/4004.full
  4. ↑ a b Lauri Kivikoski ja Pekka Hannonen: Fibromyalgian taustalla on kivunsäätelyn ja autonomisen hermoston herkistyminen. Lääkärilehti 19/2013, Potilaan lääkärilehti 28.05.2013. http://www.potilaanlaakarilehti.fi/tiedeartikkelit/fibromyalgian-taustalla-on-kivunsaatelyn-ja-autonomisen-hermoston-herkistyminen/#.VoYhFk-dcng
  5. ↑ a b c OYS / Oulun yliopisto, 26.9.2002, LL Susanna Halonen FIBROMYALGIA [1] (Arkistoitu – Internet Archive) (suomeksi)
  6. ↑ Pekka J. Nykänen: Fibromyalgia. Kirjallisuuskatsaus. 11.8.2013. Sivu 4. https://docs.google.com/document/d/1tyrsU4gU1F_YeGjVfyaCtyJbI39GEwQIabRvW_85Qys/preview?pli=1#
  7. ↑ a b c d Tiia Nurmilaakso: Fibromyalgia – elämä kuin ainainen kokovartalohammassärky. 27.11.2013. http://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/11/27/fibromyalgia-elama-kuin-ainainen-kokovartalohammassarky?ref=ydd-most-read-in-sp
  8. ↑ a b c d M79.0 – mistä fibromyalgiassa on kyse, mitä hoidoksi? Pekka Hannonen ja Marja Mikkelsson. Duodecim 2004;120:237–46. http://www.ebm-guidelines.com/xmedia/duo/duo94058.pdf
  9. ↑ a b M79.0 – mistä fibromyalgiassa on kyse, mitä hoidoksi? Pekka Hannonen ja Marja Mikkelsson. Duodecim 2004;120:237–46. http://www.ebm-guidelines.com/xmedia/duo/duo94058.pdf
  10. ↑ a b Pekka J. Nykänen: Fibromyalgia. Kirjallisuuskatsaus. 11.8.2013. Sivu 32. https://docs.google.com/document/d/1tyrsU4gU1F_YeGjVfyaCtyJbI39GEwQIabRvW_85Qys/preview?
  11. ↑ Säde Nenonen, Krooninen kipu muuttaa elämäntarinaa. Helsingin Sanomat 28.4.2012 s. C 16
  12. ↑ Desmeules JA, Cedraschi C, Rapiti E, ym. Neurophysiologic evidence for a central sensitization in patients with fibromyalgia. Arthritis Rheum 2003;48:1420–9.
  13. ↑ Martínez-Lavín: Fibromyalgia and small fiber neuropathy: the plot thickens. Clin Rheumatol. 2018 Dec;37(12):3167–3171. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/30238382
  14. ↑ a b c Vuokko Pentzin: Joka paikkaan koskee. Helsingin Sanomat, 21.6.2010, s. D1.
  15. ↑ a b Researchers discover brain signature that may help identify fibromyalgia patients. October 17, 2016. http://www.news-medical.net/news/20161017/Researchers-discover-brain-signature-that-may-help-identify-fibromyalgia-patients.aspx
  16. ↑ Pekka J. Nykänen: Fibromyalgia. http://docs.google.com/View?docid=dcpx6378_6dgzsjs[vanhentunut linkki]
  17. ↑ Nivelten yliliikkuvuus (hypermobiliteetti) | Reumaliitto www.reumaliitto.fi. Viitattu 9.12.2021.
  18. ↑ Fibromyalgiasta sittenkin fyysisiä merkkejä. Studio55.fi 24.10.2013 10:11. http://www.studio55.fi/hyvinvointi/article/fibromyalgiasta-sittenkin-fyysisia-merkkeja/2350742
  19. ↑ Työministeriön ohje O1/2005. (3.1.2005.). Ohje julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) 1:n luvun 7 §:n 6) kohdassa tarkoitetun vajaakuntoisen henkilöasiakkaan määrittelystä ja ammatillisen kuntoutuksen vastuunjaosta
  20. ↑ Ritva Markkula: Fibromyalgia: Background factors and impact on mortality and ability to work. Väitöskirja. Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta. Sivut 9, 61–62. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/135823/fibromya.pdf?sequence=1&isAllowed=y
  21. ↑ Fibromyalgia harvoin eläkkeen perustana. Terve.fi-sivusto 12.5.2008. https://www.terve.fi/artikkelit/fibromyalgia-harvoin-elakkeen-perusteena
  22. ↑ a b Muuttuva fibromyalgia | Reumaliitto www.reumaliitto.fi. Viitattu 10.10.2020.
  23. ↑ A study of standard care in fibromyalgia syndrome: a favorable outcome. Fitzcharles MA, Costa DD, Pöyhiä R. Journal of Rheumatology. 30.1.2003 (1):154–9. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/12508406
  24. ↑ Jarred Younger, Luke Parkitny, David McLain: The use of low-dose naltrexone (LDN) as a novel anti-inflammatory treatment for chronic pain. Clinical Rheumatology, 2014, 33. vsk, nro 4, s. 451–459. PubMed:24526250 doi:10.1007/s10067-014-2517-2 ISSN 0770-3198 Artikkelin verkkoversio.
  25. ↑ Martínez-Lavín: Fibromyalgia and small fiber neuropathy: the plot thickens. Clin Rheumatol. 2018 Dec;37(12):3167–3171. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/30238382
  26. ↑ Fibromyalgian monisyinen patofysiologia www.duodecimlehti.fi. Viitattu 17.6.2022.
  27. ↑ Ritva Markkula: Fibromyalgia: Background factors and impact on mortality and ability to work. Väitöskirja. Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta. Sivut 9 ja 15. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/135823/fibromya.pdf?sequence=1&isAllowed=y
  28. ↑ Ilinan kipuja epäiltiin henkisiksi mutta kyse olikin fibromyalgiasta www.apu.fi. 31.5.2022. Viitattu 25.1.2023.

Aiheesta muualla

muokkaa

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Fibromyalgia&oldid=22505562”