Avaa päävalikko

Kriisikunta on Suomessa sijaitseva kunta, jonka talous on epätasapainossa. Kriisikunnan kriteerit perustuvat lakiin ja tarkkailun hoitaa valtiovarainministeriö.

KriteeritMuokkaa

Kriisikunnaksi voidaan nimetä sellainen kunta:[1]

  • jonka vuosikate on negatiivinen
  • jonka lainakanta ylittää maan keskiarvon vähintään 50 prosentilla
  • jonka taseessa on kertynyttä alijäämää (500 euroa tai enemmän asukasta kohti)
  • jonka tuloveroprosentti on vähintään 0,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin maan painotettu keskiarvo (vuonna 2013 noin 19,7 prosenttia)
  • jonka omavaraisuusaste on alle 50 prosenttia
  • jonka suhteellinen velkaantuneisuus on vähintään 50 prosenttia

Kunta voi päätyä kriisikunnaksi silloinkin, kun kaikki ylläolevat kriteerit eivät täyty, mutta alijäämä ylittää kahtena peräkkäisenä vuotena määrätyn rajan:

  • alijäämää saa olla viimeistä edellisessä tilinpäätöksessä enintään 500 euroa ja uusimmassa tilinpäätöksessä tuhat euroa asukasta kohden.

Jos kunta päätyy kriisikunnaksi, niin valtiovarainministeriön nimeämä työryhmä valmistelee sille talouden tasapainottamisohjelman, joka käytännössä tarkoittaa säästöjä. Kunnalle saatetaan myös ehdottaa kuntaliitosta. Tällöin puhutaan valtion holhoukseen joutumisesta, sillä kriisikunta menettää suuren osan omasta päätösvallastaan.

Valtio jakaa vuosittain taloudellisesti heikoille kunnille harkinnanvaraista tukea, jota 2010 jaettiin 20 miljoonaa euroa.

Kriisikunnat vuodesta 2004Muokkaa

LähteetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa