Kyyjärvi

kunta Keski-Suomen maakunnassa

Kyyjärvi on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnan luoteisosassa. Kunnassa asuu noin 1 200 henkeä.[2] Kyyjärven kuntakeskus on rakentunut samannimisen järven tuntumaan.

Kyyjärvi

vaakuna

sijainti

Sijainti 63°02′35″N, 024°33′50″E
Maakunta Keski-Suomen maakunta
Seutukunta Saarijärven–Viitasaaren seutukunta
Kuntanumero 312
Hallinnollinen keskus Kyyjärven kirkonkylä
Perustettu 1929
Kokonaispinta-ala 469,61 km²
230:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 448,18 km²
– sisävesi 21,43 km²
Väkiluku 1 174
288:nneksi suurin 31.12.2023 [2]
väestötiheys 2,62 as./km² (31.12.2023)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 15,4 %
– 15–64-v. 50,2 %
– yli 64-v. 34,4 %
Äidinkieli 2022 [4]
suomenkielisiä 98,2 %
ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 1,7 %
Kunnallisvero 9,90 %
25:nneksi suurin 2024 [5]
Kunnanjohtaja Tiina Pelkonen
Kunnanvaltuusto 15 paikkaa
  2021–2025[6]
 • Kesk.
 • Kok.
 • PS
 • KD

9
2
2
2
www.kyyjarvi.fi

Vuonna 1953 valmistunut Kyyjärven kirkko on arkkitehti Veikko Larkaksen merkittävimpiä töitä.

Kyyjärven ystävyyskunta on Virossa sijaitseva Võnnu. Maalaiskomedia-televisiosarjoista tutun kuvitteellisen Kuusniemen kunnan ystävyyskunta on Kyyjärvi. Sarjojen käsikirjoittaja on kyyjärveläissyntyinen Heikki Luoma.

Kyyjärven kunnan keskustassa on yksi Suomen ainoista täysin uusiutuvalla energialla toimivista kaukolämpöverkoista.

Kyyjärven urheilun yleisseura on Kyyjärven Kyky, jonka lentopallojaosto pelaa miesten Mestaruusliigassa kaudella 2022-2023.

Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi ja Kyyjärvi suunnittelivat yhdistymistä 1. tammikuuta 2022 alkaen Suomenselän kunnaksi[7][8]. Karstula, Kivijärvi ja Kyyjärvi hyväksyivät liitosesityksen, mutta Kannonkoski ei. Kannonkosken jäätyä pois suunnitellusta yhdistymisestä myös Kivijärvi jättäytyi pois. Jäljelle jääneiden Karstulan ja Kyyjärven liitoshanke kariutui 17. toukokuuta 2021 pidetyssä Kyyjärven kunnanvaltuuston kokouksessa[9] eikä valtiovarainministeriö esittänyt kuntien pakkoliitosta.[10]

Maantiede muokkaa

Kyyjärven naapurikunnat ovat Alajärvi, Karstula, Kivijärvi, Perho ja Soini. Kyyjärvellä valtatie 13:sta erkanevat kantatie 77 Kuopioon ja valtatie 16 Vaasaan. Sinisen tien matkailureitti kulkee kunnan halki.

Kunnassa on vapaa-ajan asuntoja 236.

Kyyjärven kunnan alueella on kaikkiaan 46 järveä. Suurimmat niistä ovat Kyyjärvi, Heinuanjärvi ja Kirvesjärvi.[11]

Kyyjärven Natura-kohteita ovat Pohjoisneva, Saarisuo-Valleussuo-Löytösuo-Hirvilampi ja Peuralamminneva.[12]

Kylät muokkaa

 
Maaseutua Hokkasenahon kylässä.

Kyyjärvellä on seuraavat kylät:

Hokkala, Koskimäki, Huhtala, Kumpula, Noposenaho, Hokkasenaho, Nurmijoki, Oikari, Peuralinna, Pölkki, Kyyjärven Saunakylä ja Vehkaperä.

Historia muokkaa

Kyyjärven Lintulahdella on ollut markkinapaikka 1700-luvulla. Kunta perustettiin vuonna 1929, mitä ennen sen alue kuului Karstulaan.[13]

Suomen sodan aikaan Kyyjärvellä käytiin sodan kannalta ratkaisevia taisteluita. Lintulahden taistelussa 3. heinäkuuta 1808 majuri Otto von Fieandt sai haltuunsa Lintulahden tärkeän tienhaaran 650 miehen vahvuisilla joukoillaan. Kaksi kertaa voimakkaammat venäläiset joukot eversti Jegor Vlastovin johtamana ajoivat kuitenkin Fieandtin osaston takaisin kohti Pohjanmaata.

Sadankomitea antoi Kyyjärven kunnalle vuoden 2016 rauhanpalkinnon, jonka tarkoituksena on rohkaista Suomen muitakin kuntia auttamaan sotaa pakenevia.[14] Päätöksen taustana oli turvapaikanhakijoiden vaellus Suomeen vuonna 2015.

Hallinto muokkaa

Kyyjärven kunnanjohtaja on vuodesta 2018 ollut Tiina Pelkonen.[15] Kunnanvaltuustossa on 15 paikkaa, joista yhdeksän on keskustan hallussa kaudella 2021–2025.[6]

Talous muokkaa

 
Kauppakeskus Paletti Kyyjärvellä.[16]

Vuonna 2015 kunnassa oli 476 työpaikkaa. Niistä 13 % oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 50 % palveluissa ja 35 % jalostuksessa. Kunnan isompia työnantajia ja yhteisöveron maksajia on Betset, joka tekee erilaisia valmisbetonituotteita. Palveluiden osuus oli selvästi pienempi kuin keskimäärin (75 %) koko maassa.[17]

Väestönkehitys muokkaa

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1. tammikuuta 2017 tilanteen mukainen.

Kyyjärven väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
1 952
1985
  
1 991
1990
  
1 996
1995
  
1 947
2000
  
1 793
2005
  
1 646
2010
  
1 508
2015
  
1 379
2020
  
1 312
Lähde: Tilastokeskus.[18]

Taajamat muokkaa

Vuoden 2017 lopussa Kyyjärvellä oli 1 352 asukasta, joista 768 asui taajamassa, 564 haja-asutusalueilla ja 20:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Kyyjärven taajama-aste on 57,7 %.[19] Kunnassa on vain yksi taajama, Kyyjärven kirkonkylä.[20]

Seurakunnat muokkaa

 
Kyyjärven kirkko tammikuussa 2013.

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Kyyjärvellä oli seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[21]

Vuoden 2022 alusta Kyyjärven seurakunta yhdistyi Saarijärven seurakuntaan. Samassa liitoksessa myös Karstulan seurakunta yhdistyi Saarijärven seurakuntaan. Laajenevan Saarijärven seurakunnan alueena ovat Kannonkosken, Karstulan, Kivijärven ja Kyyjärven kuntien sekä Saarijärven kaupungin alueet.

Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Kyyjärvellä toimii Kyyjärven helluntaiseurakunta.[22]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kyyjärven alueella toimii Jyväskylän ortodoksinen seurakunta.[23]

Media muokkaa

Kunnan tapahtumista ja asioista kerrotaan verkkosivulla Nopola News, jolla on myös radio- ja netti-tv, joka lähettää suoria lähetyksiä.[24]

”Kyyjärven kunnanjohtaja Juhani Käki” (Kari Hietalahti) oli fiktiivinen hahmo YleLeaks-viihdeohjelmassa.[25]

Ruokakulttuuri muokkaa

Kyyjärven pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla ohraryyneillä höystetty lihakeitto ryynirokka sekä lepikäs eli veripalttu.[26]

Etäisyyksiä muokkaa

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. a b Väkiluku kasvoi eniten Uudellamaalla vuonna 2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2024.
  3. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. Väestörakenne 26.5.2022. Tilastokeskus. Viitattu 12.9.2023.
  5. Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. a b Kuntavaalit 2021, Kyyjärvi Oikeusministeriö. Viitattu 25.8.2021.
  7. Roiha, Marja: Pohjoisen Keski-Suomen uuden kunnan nimeksi Suomenselkä 4.12.2020. Yle Uutiset. Viitattu 2.2.2021.
  8. Kotilainen, Virpi: Kivijärvi kysyy asukkaiden mielipidettä kuntaliitoksesta 25.1.2021. Yle Uutiset. Viitattu 2.2.2021.
  9. Pöytäkirjaote[vanhentunut linkki]
  10. Valtiovarainministeriö ei esitä Kyyjärven kunnan pakkoliitosta
  11. Kyyjärvi Järviwiki. Viitattu 2.3.2018.
  12. Natura 2000 -alueet - Keski-Suomi (myös linkitetyt kohdesivut) Ympäristö. Viitattu 27.1.2018.
  13. Tilastotietoa ja historiaa Kyyjärvi. Arkistoitu 23.1.2018. Viitattu 23.1.2018.
  14. Kyyjärven kunnalle rauhanpalkinto Kansan Uutiset. 6.12.2016. Viitattu 7.12.2016.
  15. Ylönen, Jorma: Kyyjärvi valitsi Tiina Pelkosen kunnanjohtajaksi Kuntalehti. 20.6.2018. Viitattu 10.3.2020.
  16. Palvelua 362 päivää vuodessa - Kauppakeskus Paletti
  17. Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 22.1.2018.
  18. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 6.3.2019. Viitattu 12.1.2018.
  19. Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 4.12.2018.
  20. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 4.12.2018.
  21. Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  22. Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Arkistoitu 6.9.2021. Viitattu 6.9.2021.
  23. https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/jyvaskylan-ortodoksinen-seurakunta
  24. Nopola News
  25. Kunnanjohtajana Eero Ylitalo katsoo kunnallista päätöksentekoa uusin silmin Torniojokilaako. 2016. Arkistoitu 23.1.2018. Viitattu 23.1.2018.
  26. Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 90–91. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.

Aiheesta muualla muokkaa