Turvapaikanhaku Suomessa

Suomesta turvapaikkaa voi hakea vain Suomen valtion alueella. Turvapaikkahakemusta ei voi tehdä Suomen ulkomailla olevassa edustustossa tai ottamalla ulkomailta kirjeitse tai sähköpostitse yhteyttä Suomeen.[1] Irakilaiset ovat Suomen suurin turvapaikanhakijaryhmä.[2]

Suomessa turvapaikanhakijoiden vastaanottoa säätelee Laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta eli vastaanottolaki.[3] Turvapaikkahakemuksia käsittelee Maahanmuuttovirasto. Hakemuksen käsittelyaikana hakija oleskelee vastaanottokeskuksessa siinä maassa, jossa hakee turvapaikkaa.

Vuonna 2014 turvapaikkahakemuksen käsittely Suomessa kesti keskimäärin 170 päivää.[4] Suuri osa turvapaikkahakemuksista hylätään, mutta usein myönnetään oleskelulupa toissijaisen suojelun, humanitaarisen suojelun ja yksilöllisen inhimillisen syyn perusteella.[5] Vuonna 2014 Suomesta haki turvapaikkaa 3 651 henkilöä. Turvapaikkapäätöksistä myönteisiä oli 1 346.[6] Vuonna 2016 Suomesta haki turvapaikkaa noin 5 100 henkeä, ja myönteisen päätöksen sai 27 prosenttia.[2]

Hakijoiden määrätMuokkaa

Suomesta turvapaikkaa
hakeneiden määrä 2013–2018[7]
2013 3 238
2014 3 651
2015 32 476
2016 5 651
2017 5 046
2018 4 548

Vuonna 2015 Suomeen tuli yli 30 000 turvapaikanhakijaa. Ennen sitä hakijamäärä oli vuosittain noin 3 000–4 000.[8]

Elokuussa 2017 Suomessa oli noin 10 000 kielteisen turvapaikkapäätöksen saanutta turvapaikanhakijaa.[9] Sisäministeriön kansaliapäällikkö Päivi Nerg on todennut, että he ovat mahdollinen turvallisuusuhka.[9] Hän katsoo, että ryhmässä voi olla ihmisiä jotka tulevat helposti kiinnostuneiksi Isil-propagandasta tai terrorismiryhmien toiminnasta.[9]

Vuoden 2017 alustavien tilastojen mukaan Suomesta haki turvapaikkaa noin 5 100 henkeä. Kielteisiä päätöksistä oli 43 prosenttia, myönteisiä 40, tutkimatta jätettyjä 11 ja rauenneita kuusi prosenttia.[2]

Vuonna 2018 turvapaikkaa haki Suomesta 4 548 henkilöä. Hakemuksista lähes puolet oli uusintahakemuksia. Ensimmäisen turvapaikkahakemuksensa jätti vuonna 2018 2 409 maahantulijaa.[8]

OikeudetMuokkaa

Turvapaikanhakijalle voidaan maksaa vastaanottorahaa perustoimeentulon turvaamiseksi.[3] Saatuaan oleskeluluvan turvapaikahakijasta tulee kunnan asukas, jolloin hänestä tulee oikeutettu kunnan tarjoamaan perusturvaan.[10]

OngelmatMuokkaa

Lähes joka toisen Suomeen tulevan turvapaikanhakijan henkilöllisyys jää vahvistamatta. Henkilöllisyys jää tavallisesti selvittämättä passin puutteen vuoksi. Joskus turvapaikanhakijoilla ei ole passia lainkaan, mutta he myös piilottavat ja tuhoavat niitä tahallaan henkilöllisyytensä salaamiseksi.[11]

Suomi pitää kaikkia EU-maita turvallisina ja EU-kansalaisten turvapaikkahakemuksia ilmeisen perusteettomina. EU-lainsäädäntö turvaa kuitenkin EU-kansalaisten oikeuden vapaaseen liikkuvuuteen EU:n alueella ja rajoittaa mahdollisuutta EU-kansalaisten maasta poistamiseen. Ulkomaalaislain mukaan EU-kansalaiselle pitää antaa 30 päivää aikaa poistua maasta kielteisen päätöksen jälkeen. [12]

LähteetMuokkaa

  1. Turvapaikan hakeminen - Maahanmuuttovirasto www.migri.fi. Viitattu 14.4.2017.
  2. a b c Myönteisten turvapaikkapäätösten osuus harppasi selvästi Yle Uutiset. 3.1.2018. Viitattu 3.1.2018.
  3. a b Turvapaikanhakijan asema Suomessa 1.8.2013. Pakolaisneuvonta. Viitattu 26.6.2015.
  4. Toteutuneet keskimääräiset käsittelyajat vuorokausissa vuonna 2014 Maahanmuuttovirasto. Viitattu 26.6.2015.
  5. Maahanmuuttoviraston tilasto turvapaikkapäätöksistä 2010 Maahanmuuttovirasto. Viitattu 16.2.2011.
  6. Tilastokooste 2014 Maahanmuuttovirasto. Viitattu 26.6.2015.
  7. Suomi lukuina: Väestö Päivitetty 20.12.2019. Tilastokeskus. Viitattu 27.12.2019.
  8. a b Länkinen, Tiina: 2 400 turvapaikanhakijaa tuli Suomeen vuonna 2018 – karkotuspäätös yli tuhannelle Yle Uutiset. 16.1.2019. Yleisradio Oy. Viitattu 16.1.2019.
  9. a b c Sisäministeriössä ollaan huolissaan myös suomalaisnuorten radikalisoitumisesta Yle Uutiset. Viitattu 20.8.2017.
  10. Tapanainen, Maippi: Maahanmuuttajien suuret tulot Maailman Kuvalehti 2/2012. Viitattu 26.6.2015.
  11. Emme vieläkään varmuudella tiedä keitä tänne tulee – lähes joka toisen turvapaikanhakijan henkilöllisyys jää mysteeriksi Yle Uutiset. 17.8.2018. Viitattu 17.8.2018.
  12. Usein kysyttyä, turvapaikanhakijat ja pakolaiset Sisäasiainministeriö. Viitattu 16.2.2011.