Turvapaikanhaku Suomessa

Suomesta turvapaikkaa voi hakea vain Suomen valtion alueella. Turvapaikkahakemusta ei voi tehdä Suomen ulkomailla olevassa edustustossa tai ottamalla ulkomailta kirjeitse tai sähköpostitse yhteyttä Suomeen.[1] Irakilaiset ovat Suomen suurin turvapaikanhakijaryhmä.[2]

Suomessa turvapaikanhakijoiden vastaanottoa säätelee Laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta eli vastaanottolaki.[3] Turvapaikkahakemuksia käsittelee Maahanmuuttovirasto. Hakemuksen käsittelyaikana hakija oleskelee vastaanottokeskuksessa siinä maassa, jossa hakee turvapaikkaa.

Vuonna 2014 turvapaikkahakemuksen käsittely Suomessa kesti keskimäärin 170 päivää.[4] Suuri osa turvapaikkahakemuksista hylätään, mutta usein myönnetään oleskelulupa toissijaisen suojelun, humanitaarisen suojelun ja yksilöllisen inhimillisen syyn perusteella.[5] Vuonna 2014 Suomesta haki turvapaikkaa 3 651 henkilöä. Turvapaikkapäätöksistä myönteisiä oli 1 346.[6] Vuonna 2016 Suomesta haki turvapaikkaa noin 5 100 ihmistä, ja myönteisen päätöksen sai 27 prosenttia heistä.[2]

Kun Venäjä hyökkäsi kevättalvella 2022 Ukrainaan, Suomen sisäministeriö arvioi, että Ukrainasta saapuu Suomeen 40 000–80 000 turvapaikanhakijaa. Maaliskuun loppuun mennessä yli 11 000 Ukrainasta saapunutta oli hakenut Suomesta tilapäistä suojelua.[7] Huhtikuun alussa Suomeen oli tullut arviolta 25 000 ukrainalaista sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.[8] Toukokuun puolivälin jälkeen Suomessa oli jätetty 23 781 tilapäisen suojelun hakemusta. Päätöksiä hakemuksiin oli 18. toukokuuta mennessä tehty 20 622. Päätöksistä 20 427 oli myönteisiä.[9] Tuolloin arvioitiin, että kesällä 2022 jopa 20 000 ukrainalaista voisi saapua Suomeen.[10] Lokakuun alkuun mennessä Suomeen oli tullut lähes 40 000 ukrainalaista, joista kolmannes halusi jäädä maahan.[11] Lähes 40 prosentilla suunnitelmat olivat avoinna.[11] Sodan seurauksena Venäjällä julistettiin osittainen liikennallepano syyskuussa 2022. Sen johdosta lokakuun puoliväliin mennessä Suomesta haki turvapaikkaa 499 Venäjän kansalaista. Tuohon mennessä koko vuoden aikana Venäjän kansalaisilta oli tullut 915 turvapaikkahakemusta. Tavallisesti ennen sotaa venäläiset olivat jättäneet 200–500 turvapaikkahakemusta vuodessa. [12]

Hakijoiden määrätMuokkaa

Vuonna 2015 Suomeen tuli yli 30 000 turvapaikanhakijaa. Ennen sitä hakijamäärä oli vuosittain noin 3 000–4 000.[13]

Elokuussa 2017 Suomessa oli noin 10 000 kielteisen turvapaikkapäätöksen saanutta turvapaikanhakijaa.[14] Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg on todennut, että he ovat mahdollinen turvallisuusuhka.[14] Hän katsoo, että ryhmässä voi olla ihmisiä jotka tulevat helposti kiinnostuneiksi Isil-propagandasta tai terrorismiryhmien toiminnasta.[14]

Vuoden 2017 alustavien tilastojen mukaan Suomesta haki turvapaikkaa noin 5 100 henkeä. Kielteisiä päätöksistä oli 43 prosenttia, myönteisiä 40 prosenttia, tutkimatta jätettyjä 11 prosenttia ja rauenneita kuusi prosenttia.[2]

Vuonna 2018 turvapaikkaa haki Suomesta 4 548 henkilöä. Hakemuksista lähes puolet oli uusintahakemuksia. Vuonna 2018 ensimmäisen turvapaikkahakemuksensa jätti 2 409 maahantulijaa.[13]

Vuosi Suomesta turvapaikkaa hakeneet vuosina 2011–2021 Hakemukset yhteensä vuodesta 2011 alkaen Suomesta myönnetyt turvapaikat vuosina 2009–2021 Myönnetyt turvapaikat yhteensä vuodesta 2009 alkaen
2009 1 373 1 373
2010 1 784 3 157
2011 3 088 3 088 1 271 4 428
2012 3 129 6 217 1 601 6 029
2013 3 238 9 455 1 872 7 901
2014 3 651 13 106 1 346 9 247
2015 32 476 45 582 1 874 11 121
2016 5 651 51 233 7 745 18 866
2017 5 046 56 279 3 784 22 650
2018 4 548 60 827 2 740 25 390
2019 4 550 65 377 2 959 28 349
2020 3 209 68 586 2 066 30 415
2021 2 545 71 131 2 132 32 547

[15][16][17][18][19][20][21][22][23][24][25][26]

Huomaa, että kaikista kunakin vuonna haetuista turvapaikoista ei tehdä päätöstä samana vuonna.

OikeudetMuokkaa

Turvapaikanhakijalle voidaan maksaa vastaanottorahaa perustoimeentulon turvaamiseksi.[3] Saatuaan oleskeluluvan turvapaikanhakijasta tulee kunnan asukas, jolloin hänestä tulee oikeutettu kunnan tarjoamaan perusturvaan.[27]

OngelmatMuokkaa

Lähes joka toisen Suomeen tulevan turvapaikanhakijan henkilöllisyys jää vahvistamatta. Henkilöllisyys jää tavallisesti selvittämättä passin puutteen vuoksi. Joskus turvapaikanhakijoilla ei ole passia lainkaan, mutta he myös piilottavat ja tuhoavat niitä tahallaan henkilöllisyytensä salaamiseksi.[28]

Suomi pitää kaikkia Euroopan unionin maita turvallisina ja Euroopan unionin kansalaisten turvapaikkahakemuksia ilmeisen perusteettomina. Euroopan unionin lainsäädäntö turvaa kuitenkin Euroopan unionin kansalaisten oikeuden vapaaseen liikkuvuuteen Euroopan unionin alueella ja rajoittaa mahdollisuutta Euroopan unionin kansalaisten maasta poistamiseen. Ulkomaalaislain mukaan Euroopan unionin kansalaiselle pitää antaa 30 päivää aikaa poistua maasta kielteisen päätöksen jälkeen.[29]

Muutokset politiikassaMuokkaa

Turvapaikanhakijoita koskevia säädöksiä on jatkuvasti muutettu politiikan muuttuessa. Vuonna 2022 esille nousi laajasti pelko siitä, että Venäjä käyttäisi turvapaikanhakijoita painostuskeinona Suomea vastaan. Sisäministeriö aloitti tällöin Krista Mikkosen (vihr.) johdolla itärajalle rakennettavien järeiden aitojen suunnittelun.[30] Kesäkuussa 2022 eduskunnan hallintovaliokunta katsoi, että rajat on voitava sulkea tilanteessa, jossa vieras valtio yrittää käyttää turvapaikanhakijoita vaikuttamisen välineenä.[31]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Turvapaikan hakeminen - Maahanmuuttovirasto www.migri.fi. Arkistoitu 14.5.2017. Viitattu 14.4.2017.
  2. a b c Myönteisten turvapaikkapäätösten osuus harppasi selvästi Yle Uutiset. 3.1.2018. Viitattu 3.1.2018.
  3. a b Turvapaikanhakijan asema Suomessa 1.8.2013. Pakolaisneuvonta. Viitattu 26.6.2015.
  4. Toteutuneet keskimääräiset käsittelyajat vuorokausissa vuonna 2014 Maahanmuuttovirasto. Arkistoitu 15.9.2015. Viitattu 26.6.2015.
  5. Maahanmuuttoviraston tilasto turvapaikkapäätöksistä 2010 Maahanmuuttovirasto. Viitattu 16.2.2011.
  6. Tilastokooste 2014 Maahanmuuttovirasto. Viitattu 26.6.2015. [vanhentunut linkki]
  7. Sisäministeriön arvio: Suomeen saapuu 40 000 – 80 000 pakolaista Ukrainasta tämän vuoden aikana: "Suomi on kantamassa oman vastuunsa" Yle Uutiset. 23.3.2022. Viitattu 19.10.2022.
  8. Sirpa Repo: Ukrainan pakolaisten tulo Suomeen hiipunut – Noin 25000 jo saapunut Helsingin Uutiset. 1.4.2022. Viitattu 19.10.2022.
  9. Yli 20 000 Ukrainasta paennutta on saanut tilapäistä suojelua Suomesta – päätöksen saa nyt nopeasti Maahanmuuttovirasto. 19.10.2022. Viitattu 21.5.2022.
  10. Suomeen saapuu kesällä jopa 20 000 ukrainalaista – sairaanhoitopiireissä varaudutaan vastaanottamaan haavoittuneita Yle Uutiset. 19.5.2022. Viitattu 19.10.2022.
  11. a b Pääkirjoitus | Suomen sisäinen muuttoliike huojuu vedenjakajalla Helsingin Sanomat. 2.10.2022. Viitattu 19.10.2022.
  12. Liikekannallepanon jälkeen lähes 500 venäläistä hakenut turvapaikkaa Yle Uutiset. 2.8.2021. Viitattu 19.10.2022.
  13. a b Länkinen, Tiina: 2 400 turvapaikanhakijaa tuli Suomeen vuonna 2018 – karkotuspäätös yli tuhannelle Yle Uutiset. 16.1.2019. Yleisradio Oy. Viitattu 16.1.2019.
  14. a b c Sisäministeriössä ollaan huolissaan myös suomalaisnuorten radikalisoitumisesta Yle Uutiset. Viitattu 20.8.2017.
  15. TURVAPAIKKAPROSESSIA KOSKEVASELVITYS – 27.6.2019 raportti intermin.fi. Viitattu 27.1.2021.
  16. Turvapaikkatilastot - Euroopan muuttoliikeverkosto www.emn.fi. Viitattu 27.1.2021.
  17. Tilastokeskus: Väestö www.tilastokeskus.fi. Viitattu 27.1.2021.
  18. Maahanmuuton vuosikatsaus 2012 migri.fi. Viitattu 27.1.2021.
  19. Maahanmuuton tilastot 2020: Suomeen muutetaan useimmiten työn takia, korona vaikutti hakemusten määrään Maahanmuuttovirasto. Viitattu 27.1.2021.
  20. Tilastot — Maahanmuuttovirasto tilastot.migri.fi. Viitattu 27.1.2021.
  21. Tilastot — Maahanmuuttovirasto tilastot.migri.fi. Viitattu 27.1.2021.
  22. Tilastot — Maahanmuuttovirasto tilastot.migri.fi. Viitattu 27.1.2021.
  23. Tilastot — Maahanmuuttovirasto tilastot.migri.fi. Viitattu 27.1.2021.
  24. Tilastot — Maahanmuuttovirasto tilastot.migri.fi. Viitattu 27.1.2021.
  25. Tilastot — Maahanmuuttovirasto tilastot.migri.fi. Viitattu 27.1.2021.
  26. Tilastot — Maahanmuuttovirasto tilastot.migri.fi. Viitattu 21.5.2022.
  27. Tapanainen, Maippi: Maahanmuuttajien suuret tulot Maailman Kuvalehti 2/2012. Arkistoitu 27.6.2015. Viitattu 26.6.2015.
  28. Emme vieläkään varmuudella tiedä keitä tänne tulee – lähes joka toisen turvapaikanhakijan henkilöllisyys jää mysteeriksi Yle Uutiset. 17.8.2018. Viitattu 17.8.2018.
  29. Usein kysyttyä, turvapaikanhakijat ja pakolaiset Sisäasiainministeriö. Arkistoitu 2.2.2011. Viitattu 16.2.2011.
  30. Kantola, Anne: Itärajalle voitaisiin aloittaa järeiden aitojen rakentaminen jo ennen ensi talvea – ”Eletään vähän erilaisessa todellisuudessa” Helsingin Sanomat. 7.5.2022. Viitattu 16.6.2022.
  31. Nikula, Sanna: Hallintovaliokunta vaatii: Koko itäraja voitava sulkea turvapaikan­hakijoilta poikkeus­tilanteessa Aamulehti. 15.6.2022. Viitattu 16.6.2022.

Aiheesta muuallaMuokkaa