Orpon hallitus

Suomen tasavallan 77. hallitus

Orpon hallitus on Suomen tasavallan 77. hallitus. Se aloitti 20. kesäkuuta 2023. Hallituksen muodostavat kokoomus, perussuomalaiset, ruotsalainen kansanpuolue ja kristillisdemokraatit.[1][2]

Orpon hallitus

Suomen tasavallan 77. valtioneuvosto
Virassa
Orpon hallitus nimityspäivänään 20.6.2023.
Toimikausi alkoi 20. kesäkuuta 2023
Valtionpäämies Sauli Niinistö
Jäsenet
Hallituksen johtaja Petteri Orpo
Hallituksen varajohtaja Riikka Purra
Ministerien lukumäärä 19
Hallituspuolueet
Hallituksen asema Enemmistöhallitus
109 / 200
Oppositiopuolueet
Historia
Vaalit Eduskuntavaalit 2023
Edellinen Marinin hallitus

Hallitusneuvottelut muokkaa

Pääartikkeli: Eduskuntavaalit 2023

Kokoomus oli 2. huhtikuuta 2023 käytyjen eduskuntavaalien 2023 suurin puolue. Puolueen puheenjohtaja Petteri Orpo valittiin 14. huhtikuuta hallitustunnustelijaksi. Orpo aloitti tunnustelut jakamalla eduskuntapuolueille 24 tunnustelukysymystä.[3] Tunnustelujen perusteella Orpo valitsi varsinaisiin hallitusneuvotteluihin perussuomalaiset, ruotsalaisen kansanpuolueen sekä kristillisdemokraatit. Hallitus päätettiin rakentaa enemmistöhallitus-pohjalle.[4] Säätytalolla järjestetyt hallitusneuvottelut kestivät yhteensä seitsemän viikon ajan, tiistaista 2. toukokuuta torstaihin 15. kesäkuuta.[5] Hallitusneuvottelut kestivät ennätyspitkään, yhtä kauan kuin Kekkosen II hallituksen neuvottelut eli 79 päivää.[6]

 
Valtion aluehallinto, kunnat ja kaupungit -jaostoa hallitusneuvotteluissa

Neuvottelut käytiin yhdessätoista työryhmässä eli pöydässä, joilla oli yhteensä 18 alatyöryhmää eli jaostoa. Neuvotteluorganisaatiota johtivat puheenjohtajapöytä, vaaleja ja puoluetoimintaa käsitellyt puoluesihteeripöytä sekä valtioneuvoston johtamista, dataa ja mittareita sekä kokeiluja ja hallinnon digitalisointia käsitellyt johtamispöytä. Reformipöytien teemat olivat 1. Kestävä julkinen talous, 2. Toimiva ja kestävä hyvinvointiyhteiskunta, 3. Hyvinvointi syntyy työstä, 4. Osaava Suomi, 5. Kasvun kaava, 6. Puhtaan energian Suomi, 7. Kansainvälinen ja aktiivinen Nato-Suomi sekä 8. Turvallinen ja kriisinkestävä oikeusvaltio.[7]

Ministerit muokkaa

Ministereitä hallituksessa on 19. Kokoomuksella on kahdeksan ministeriä ja perussuomalaisilla seitsemän ministeriä. RKP:lla on aluksi kolme ministeriä ja kristillisdemokraateilla yksi ministeri, mutta kristillisdemokraattien on määrä saada liikunta-, urheilu- ja nuorisoministerin tehtävät hallituskauden viimeiseksi kahdeksi vuodeksi.[8] Kristillisdemokraatit nimesi oman ministeriehdokkaansa lauantaina 17. kesäkuuta.[9] Kokoomus ja perussuomalaiset nimesivät ministeriehdokkaansa sunnuntaina 18. kesäkuuta.[10][11] RKP nimesi ministeriehdokkaansa maanantaina 19. kesäkuuta.[12]

Ministeriönsä päällikkönä toimivat ministerit on lihavoitu.[13]

Salkku Ministeri Aloitti tehtävässä Lopetti tehtävässä Puolue
Valtioneuvoston kanslia
Pääministeri Petteri Orpo20. kesäkuuta 2023TehtävässäKokoomus
Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz20. kesäkuuta 2023TehtävässäRuotsalainen kansanpuolue
Valtiovarainministeriö
Valtiovarainministeri Riikka Purra[a]20. kesäkuuta 2023TehtävässäPerussuomalaiset
Kunta- ja alueministeri[b] Anna-Kaisa Ikonen20. kesäkuuta 2023TehtävässäKokoomus
Opetus- ja kulttuuriministeriö
Opetusministeri[c] Anna-Maja Henriksson20. kesäkuuta 2023TehtävässäRuotsalainen kansanpuolue
Tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala[d]20. kesäkuuta 2023TehtävässäKokoomus
Liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Sandra Bergqvist[e]20. kesäkuuta 2023TehtävässäRuotsalainen kansanpuolue
Maa- ja metsätalousministeriö
Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah20. kesäkuuta 2023TehtävässäKristillisdemokraatit
Ulkoministeriö
Ulkoministeri Elina Valtonen20. kesäkuuta 2023TehtävässäKokoomus
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio20. kesäkuuta 2023TehtävässäPerussuomalaiset
Sisäministeriö
Sisäministeri[f] Mari Rantanen20. kesäkuuta 2023TehtävässäPerussuomalaiset
Oikeusministeriö
Oikeusministeri Leena Meri20. kesäkuuta 2023TehtävässäPerussuomalaiset
Sosiaali- ja terveysministeriö
Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso20. kesäkuuta 2023TehtävässäPerussuomalaiset
Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen20. kesäkuuta 2023TehtävässäKokoomus
Työ- ja elinkeinoministeriö
Työministeri[g] Arto Satonen[h]20. kesäkuuta 2023TehtävässäKokoomus
Elinkeinoministeri Vilhelm Junnila20. kesäkuuta 20236. heinäkuuta 2023Perussuomalaiset
 Wille Rydman[i]6. heinäkuuta 2023TehtävässäPerussuomalaiset
Liikenne- ja viestintäministeriö
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne20. kesäkuuta 2023TehtävässäPerussuomalaiset
Puolustusministeriö
Puolustusministeri Antti Häkkänen20. kesäkuuta 2023TehtävässäKokoomus
Ympäristöministeriö
Ympäristö- ja ilmastoministeri[j] Kai Mykkänen20. kesäkuuta 2023TehtävässäKokoomus
Huomioita
  1. Riikka Purra toimii pääministerin sijaisena.[14]
  2. Kunta- ja alueministerin salkkuun kuuluvat lisäksi Ahvenanmaata koskevat asiat oikeusministeriössä sekä kaupunkikehittämistä koskevat asiat työ- ja elinkeinoministeriössä.[14]
  3. Opetusministerin salkkuun kuuluvat lisäksi pohjoismaisen yhteistyön asiat ulkoministeriössä.[14]
  4. Tiede- ja kulttuuriministerin salkkua hoitaa ensimmäiset kaksi vuotta Sari Multala. Mari-Leena Talvitien on määrä hoitaa salkkua hallituskauden viimeiset kaksi vuotta.[10]
  5. RKP ja kristillisdemokraatit jakavat keskenään liikunta-, urheilu- ja nuorisoministerin salkun.[8] RKP:n Sandra Bergqvist hoitaa salkkua hallituskauden ensimmäiset kaksi vuotta ja kristillisdemokraatit kaksi viimeistä vuotta. Kristillisdemokraatit nimeävät oman ministerinsä myöhemmin.[9]
  6. Sisäministerin salkkuun kuuluvat lisäksi kotouttamista koskevat asiat työ- ja elinkeinoministeriössä.[14]
  7. Työministerin salkkuun kuuluvat lisäksi työttömyysturvaan ja aikuiskoulutukseen liittyvät asiat sosiaali- ja terveysministeriössä.[14]
  8. Työministerin salkkua hoitaa ensimmäiset kaksi vuotta Arto Satonen. Matias Marttisen on määrä hoitaa salkkua hallituskauden viimeiset kaksi vuotta.[10]
  9. Elinkeinoministerin salkkua hoitaa ensimmäiset kaksi vuotta Wille Rydman. Sakari Puiston on määrä hoitaa salkkua hallituskauden viimeiset kaksi vuotta.[15]
  10. Ympäristö- ja ilmastoministerin salkkuun kuuluvat lisäksi energia-asiat työ- ja elinkeinoministeriössä.[14]

Hallitusohjelma muokkaa

Orpon hallituksen tavoitteena on "vahva ja välittävä Suomi, joka pärjää maailman myrskyissä".[16]

Alkoholikauppa muokkaa

Hallitus uudistaa alkoholipolitiikkaa vastuullisesti eurooppalaiseen suuntaan ja jatkaa vuonna 2018 tehtyä alkoholilain kokonaisuudistusta. Nykyisessä alkoholilain 17 pykälässä määritelty vähittäismyyntilupa laajennetaan enintään 5,5 prosenttia alkoholia sisältävien juomien lisäksi koskemaan enintään 8 prosenttia alkoholia käymisteitse valmistettuja juomia. Puoliväliriiheen mennessä tehdään STM:n ja TEM:n yhteistyössä selvitys 15 prosentin vahvuisten viinien myynnin vapauttamisesta.[16]

Avun hädänalaisille kohdentava ja väärinkäytökset estävä turvapaikkapolitiikka muokkaa

Suomi noudattaa maahanmuuttopolitiikassaan ihmisoikeus- ja muita kansainvälisiä sopimuksia, EU-lainsäädännön velvoitteita ja oikeusvaltioperiaatetta. Suomi osallistuu monenkeskiseen, kansainväliseen yhteistyöhön.[16]

Hallituksen turvapaikkapolitiikka perustuu hädänalaisimpien auttamiseen, kansainväliseen yhteistyöhön turvallisuuden takaamiseen ja länsimaisten arvojen, kuten demokratian ja tasa-arvon puolustamiseen. Erityisesti kiinnitetään huomiota lasten, naisten ja vammaisten oikeuksiin.[16]

Esi- ja perusopetus muokkaa

Hallitus panostaa perustaitojen oppimiseen antamalla lisää aikaa ja työrauhaa opettajille ja oppilaille. Hallitus kasvattaa perusopetuksen vähimmäistuntimäärää 2-3 vuosiviikkotunnilla laajentamatta opetussuunnitelmaa. Lisäyksellä tavoitellaan lisätunteja erityisesti alakoulun vuosiluokille luku-, kirjoitus- ja laskutaidon opettamiseen. Lisäykset jätetään toteutettavaksi paikallisin päätöksin.[16]

Hallitus vahvistaa opettajien ja rehtoreiden toimivaltuuksia puuttua opetusta häiritsevään ja kouluaikana tapahtuvaan toimintaan. Hallitus tekee tarvittavat lainsäädäntömuutokset, joilla voidaan nykyistä tehokkaammin rajoittaa esimerkiksi mobiililaitteiden käyttöä koulupäivän aikana ja näin vahvistaa oppilaiden keskittymistä opetukseen.[16]

Kouluväkivallan ennaltaehkäisyssä ja väkivaltatilanteisiin puuttumisessa otetaan käyttöön yhtenäiset suunnitelmat ja toimintamallit hyödyntäen olemassa olevia toimintamalleja. Hallitus vahvistaa aluehallintovirastojen toimivaltuuksia koulujen laillisuusvalvonnassa.[16]

Liikenneverkkoa kehitetään koko Suomessa muokkaa

Koko Suomen raideverkon toimivuutta ja Helsinki-Vantaan lentoaseman saavutettavuutta parannetaan käynnistämällä Lentoradan yksityiskohtaisempi suunnittelu ja valmistelemalla hankkeen toteuttamispäätös. Turun tunnin juna -hanke käynnistetään parantamalla Salo–Kupittaa-väliä sekä rakentamalla Espoo-Lohja-rata.[16]

Nuoriso- ja jengirikollisuuden lisääntyminen torjutaan muokkaa

Hallitus tunnistaa nuoriso- ja jengirikollisuuden lisääntymisen vakavaksi ongelmaksi. Hallitus on sitoutunut ottamaan käyttöön tarvittavat keinot nuoriso- ja jengirikollisuuden määrätietoiseksi torjumiseksi ja vähentämiseksi.[16]

Ongelman ratkaisemiseksi hallitus toteuttaa laajan joukon toimenpiteitä. Ilmiöön puuttuminen vaatii moniammatillista otetta. Muutokseen otetaan mukaan koko yhteiskunta.[16]

Hallitus laatii vuoden 2023 loppuun mennessä laajan toimenpideohjelman, jolla katkaistaan nuoriso- ja jengirikollisuuden lisääntyminen Suomessa. Hallitus tekee periaatepäätöksen poikkihallinnollisen jengirikollisuuden ennaltaehkäisy- ja torjuntaohjelman laatimisesta.[16]

Hallitus koventaa rangaistuksia katujengirikollisuuteen liittyvistä rikoksista säätämällä rikoksen liittyminen katujengin toimintaan erilliseksi rikoksen koventamisperusteeksi.[16]

Omaishoito muokkaa

Hallitus tekee puoliväliriiheen mennessä omaishoitolain kokonaisuudistuksen, selvittää omaishoidontuen verotuksen kohtuullistamista ja jatkaa omaishoidontuen kriteerien yhtenäistämistä.[16]

Perhe-etuudet muokkaa

Hallitus vahvistaa yhteiskunnan lapsi- ja perhemyönteisyyttä. Hallitus laatii väestöpoliittisen selonteon, jossa tarkastellaan lapsiperheiden hyvinvointia, toimeentuloa, työn ja perheen yhteensovittamista sekä tahattomasti lapsettomien tilannetta. Selonteossa etsitään toimenpiteitä, jotka vaikuttaisivat positiivisesti syntyvyyteen. Selonteossa huomioidaan erityisesti pikkulapsiperheiden, yksinhuoltajien, opiskelijaperheiden ja monilapsisten perheiden erityishaasteet.[16]

Lapsiperheiden toimeentuloa parannetaan nostamalla alle kolmevuotiaiden lapsilisää, lisäämällä lapsilisien yksinhuoltajakorotusta, kehittämällä opiskelijoiden huoltajakorotusta ja korottamalla lapsilisää monilapsisille perheille.[16]

Poliisien määrää lisätään muokkaa

Muutokset turvallisuusympäristössä edellyttävät poliisin operatiivisen toiminnan vahvistamista. Hallitus nostaa poliisitehtävissä toimivien määrän 8 000 poliisihenkilötyövuoteen vaalikauden loppuun mennessä. Lisäys tehdään poliisin operatiivisen toiminnan vahvistamiseen. Poliisin kyky rekrytoida tarvittava määrä poliisitoimintaa tukevia erityisosaajia, kuten kyber- ja talousasiantuntijoita sekä tutkintasihteereitä turvataan.[16]

Poliisin resurssit turvataan pitkäjänteisesti ja ennakoivasti siten, että poliisin mahdollisuudet pitkän aikavälin toiminnan suunnitteluun paranevat. Lisätään poliisin perusrahoitusta ja kehitetään poliisin rahoitusmallia tämän tavoitteen mukaisesti.[16]

Hallitus varmistaa, että poliisilla on käytettävissään työssään tarvitsemansa kalusto sekä terveet ja turvalliset toimitilat. Poliisin läsnäolo turvataan koko maassa. Poliisin palvelut turvataan molemmilla kansalliskielillä.[16]

Rahapelijärjestelmä muokkaa

Hallitus uudistaa Suomen rahapelijärjestelmää avaten sitä lisenssimallilla kilpailulle viimeistään 1. tammikuuta 2026. Uudistuksen tavoitteena on ehkäistä ja vähentää pelaamisesta aiheutuvia terveydellisiä, taloudellisia ja sosiaalisia haittoja sekä parantaa rahapelijärjestelmän kanavointiastetta.[16]

Lisenssijärjestelmän piiriin kuuluisivat lähtökohtaisesti online-kasinopelit ja online-vedonlyönti. Eriytetään Veikkaukselle jäävä yksinoikeustoiminta ja kilpailluilla markkinoilla oleva toiminta eri yhtiöihin saman konsernin sisällä.[16]

Raideliikenne muokkaa

Hallitus lisää tosiasiallista kilpailua raideliikennemarkkinalla ja helpottaa markkinoille pääsyä. Hallitus luo pitkän aikavälin näkymän kotimaan raideliikenteen kapasiteetin ja investointien lisäämiseksi.[16]

Hallitus avaa markkinaehtoisen henkilöjunaliikenteen markkinat tosiasialliselle kilpailulle.[16]

Henkilöjunaliikenteen kilpailua lisätään mahdollistamalla kunnille, kuntayhtymille ja alueille ostoliikenteen järjestäminen. Tarkoitusta varten perustetaan julkinen kalustoyhtiö julkisesti tuetulle ostoliikenteelle.[16]

Hallituksen politiikka muokkaa

Sosiaaliturvauudistukset- ja muutokset muokkaa

Hallitus suunnittelee työttömyysturvaan useita muutoksia työllisyyden lisäämiseksi, jotka on tarkoitus esittää kahdessa erässä. Lokakuussa 2023 hallitus esitti, että työssäoloehto määräytyisi työajan sijasta tulojen perusteella ja sitä pidennettäisiin kuudesta kuukaudesta 12 kuukauteen, 300 euron suojaosa ja lapsikorotukset poistettaisiin, omavastuupäiviä pidennettäisiin viidestä seitsemään ja lomakorvaukset jaksotettaisiin.[17]

Hallitus esittää asumistukeen useita muutoksia, joiden tavoitteena on vahvistaa julkista taloutta. Hallituksen esityksessä tuen korvausprosenttia lasketaan 80 prosentista 70 prosenttiin, tuki poistetaan omistusasunnon omistajilta, palkka- ja yrittäjätuloja koskevasta 300 euron ansiotulovähennyksestä eli suojaosasta luovutaan, perusomavastuuta määriteltäessä alarajan ylittävistä tuloista otetaan jatkossa huomioon nykyisen 42 prosentin sijasta 50 prosenttia ja Helsinki yhdistetään muuhun pääkaupunkiseutuun asumismenoja huomioitaessa.[18] Valmisteluvaiheessa hallitus muutti asumistuen leikkauksia perusomavastuun korvauskerrointen kautta siten, että leikkaukset ovat suunniteltua pienempiä lapsiperheiden kohdalla ja suurempia aikuisperheiden kohdalla.[19]

Hallitus esittää korotuksia opintolainan valtiontakaukseen, opintorahan huoltajakoroukseen ja muiden kuin korkeakouluopiskelijoiden opintolainan nostokertoihin lukukaudessa, joiden tarkoituksena on turvata opintotuen riittävyys suhteessa hallituksen muihin leikkauksiin.[20]

Hallitus esittää, että neljännen ja sitä seuraavien lasten lapsilisää korotettaisiin 10 eurolla, lapsilisän yksinhuoltajakorotusta 10 eurolla sekä alle kolmivuotiaiden lasten lapsilisää 26 eurolla kuukaudessa.[18]

Hallitus esittää useisiin kansaeläke- ja elinkustannusindekseihin sidottuihin etuuksiin, kuten peruspäivärahaan, asumistukeen, opintorahaan ja lastenhoidon tukiin, indeksijäädytystä, jossa näihin etuuksiin vuosittain tehtävät indeksitarkistukset jätettäisiin tekemättä vuosina 2024–2027. Indeksijäädytyksen vaikutus etuuksien tasoon olisi kuitenkin enintään 10,2 prosenttia. Indeksijäädytyksen ulkopuolelle jätettäisiin muun muassa eläkkeet.[18]

Sosiaali- ja terveydenhuolto muokkaa

Syksyn 2023 budjettiriihessä hallitus päätti nostaa yksityislääkärikäynneistä maksettavia Kela-korvauksia hallituskauden aikana 500 miljoonalla eurolla, josta valtion rahoitusosuus on 335 miljoonaa, millä pyritään purkamaan perusterveydenhuollon hoitojonoja. Suomen Lääkäriliitto ja oppositiopuolue SDP kritisoivat Kela-korvausten nostoa ja kannattivat sen sijasta rahoituksen suuntaamista hyvinvointialueille. Hallitus myös suunnittelee Kela-korvausjärjestelmän uudistamista, minkä on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2025 alussa.[21][22]

Hallitus esitti keväällä 2023 hyväksytyn vammaispalvelulain voimaantulon siirtämistä vuoden 2025 alkuun, minkä eduskunta hyväksyi syyskuussa 2023, ja suunnittelee siihen tehtäviä muutoksia.[23]

Ulko- ja turvallisuuspolitiikka muokkaa

Venäjä-suhteet muokkaa

Heinäkuussa 2023 tasavallan presidentin ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunnan kokouksessa päätettiin peruuttaa Venäjän Turun-pääkonsulaatin toimilupa lokakuusta alkaen vastatoimena Venäjän päätökselle peruuttaa Suomen Pietarin-pääkonsulaatin toimilupa.[24]

Syyskuussa 2023 kiellettiin Venäjän rekistereissä olevien henkilöautojen maahantulo. Päätös perustui Venäjän vastaisia pakotteita koskevaan EU-komission linjaukseen.[25]

Marraskuussa 2023 hallitus sulki neljä itärajan rajanylityspaikkaa Kaakkois-Suomessa ja keskitti kansainvälisen suojelun hakemisen Vartiuksen ja Sallan rajanylityspaikoille johtuen Venäjän hybridivaikuttamisesta, jossa sadoittain kolmansien maiden turvapaikanhakijoita on ohjattu itärajalle.[26] Toiminnan jatkumisen johdosta hallitus suunnitteli itärajan sulkemista kokonaan, mutta tuolloin apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen tyrmäsi hallituksen esityksen, koska siinä ei riittävästi turvattu mahdollisuutta hakea turvapaikkaa,[27] ja sen sijasta hallitus sulki kaikki itärajan rajanylityspaikat paitsi pohjoisimman Raja-Joosepin rajaylityspaikan kuukaudeksi[28]. Noin viikko myöhemmin hallitus sulki koko itärajan kahdeksi viikoksi.[29]

Kritiikki muokkaa

Kohut kesällä 2023 muokkaa

Junnilan ero muokkaa

Vihreä liitto, Vasemmistoliitto ja SDP päättivät 27. kesäkuuta 2023 ehdottaa esittää epäluottamuslausetta elinkeinoministeri Vilhelm Junnilalle johtuen hänen väitetyistä yhteyksistään äärioikeistoliikkeisiin. Keskusta ilmoitti 28. kesäkuuta tukevansa epäluottamuslausetta.[30] RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson ehdotti ennen äänestystä, että perussuomalaiset voisivat korvata Junnilan toisella henkilöllä. Perussuomalaisten johtaja Riikka Purra hylkäsi ehdotuksen ja uhkasi kaataa hallituksen, jos Junnila joutuu äänestyksen johdosta eroamaan.[31]

Luottamusäänestyksessä 28. kesäkuuta 95 kansanedustajaa äänesti Junnilan luottamuksen puolesta ja 86 vastaan, lisäksi annettiin kolme tyhjää ääntä ja 15 edustajaa oli poissa. Äänestys aiheutti jakautumista hallituksessa, sillä seitsemän hallituspuolue RKP:n kansanedustajaa äänesti Junnilaa vastaan ja kolme äänesti tyhjää.[32] Purra kommentoi jälkeenpäin, että RKP:n päätös äänestää ministeriä vastaan oli haavoittanut hallitusta ja että vastaavaa toimintaa ei voida jatkaa tulevaisuudessa.[33]

Äänestyksen jälkeen esiin nostettiin Junnilan vuonna 2019 eduskunnassa esittämä kirjallinen kysymys, jonka mukaan Suomen tulisi edistää ehkäisyä ja ”ilmastoaborttia” "Afrikan alikehittyneissä yhteiskunnissa" väestönkasvun hillitsemiseksi ja ”elinolojen parantamiseksi”. Hallituspuolue kristillisdemokraatit piti esitystä törkeänä.[34] Junnila ilmoitti 30. kesäkuuta eroavansa.[35]

Perussuomalaiset nimitti Junnilan tilalle elinkeinoministeriksi Wille Rydmanin, joka astui toimeensa 6. heinäkuuta.[36][37]

Ministerien kirjoitukset väestönvaihdosta muokkaa

Mediassa uutisoitiin kesäkuussa 2023 laajalti, kuinka ministerit Mari Rantanen, Leena Meri, Ville Tavio ja Riikka Purra olivat vuosien varrella toistuvasti esittäneet eduskunnassa ja sosiaalisessa mediassa, että etniset suomalaiset ovat korvautumassa Suomessa laajamittaisen maahanmuuton kautta.[38] Esimerkiksi Rantanen oli käyttänyt Twitterissä usein aihetunnistetta #väestönvaihto. Ennen vuoden 2023 eduskuntavaaleja hän kirjoitti nettisivuilleen myös ehdokaspuheenvuoron, jossa hän huomautti maahanmuutosta: ”Meidän ei pidä olla niin sinisilmäisiä, että pian emme ole sinisilmäisiä”.[39] Tutkija Niko Pyrhösen mukaan termin ”väestönvaihto” käyttö ei ole sattumaa, vaan hyvin tietoinen valinta, sillä on olemassa lukemattomia muita ilmaisuja, joilla olisi voitu puhua väestönmuutoksesta.[40] Suojelupoliisi katsoo, että väestönvaihto on yksi äärioikeistolaisen terrorismin ideologisista motiiveista.[41]

Sosiaalisessa mediassa käydyn kiihkeän keskustelun jälkeen Purra, Meri ja Rantanen ilmoittivat Twitterissä, etteivät usko salaliittoteorioihin.[42] Pääministeri Orpo kommentoi kiistaa toteamalla, että väestönvaihto-sanan käyttö ei riittänyt horjuttamaan hänen luottamustaan keneenkään ministeriin.[43]

Purran kirjoitukset muokkaa

Mediassa nousivat heinäkuussa 2023 esiin valtiovarainministeri Riikka Purran ennen poliittista uraansa vuonna 2008 kirjoittamat kommentit Jussi Halla-ahon Scripta-blogin vieraskirjassa. Helsingin Sanomat kirjoitti 10. heinäkuuta 2023 ”riikka”-nimimerkin rasistisista ja väkivaltaan viittaavista kommenteista. Purra ei suoraan myöntänyt olevansa nimimerkin takana, mutta kirjoitti samana päivänä blogissaan kommentteihin liittyen, ettei aio pahoitella vanhoja sanomisiaan.[44] Seuraavana päivänä Purra kuitenkin pyysi vanhoja kirjoituksiaan anteeksi ja irtisanoutui väkivallasta, rasismista ja syrjinnästä.[45][46] 12. heinäkuuta pääministeri Orpo ja Purra pitivät Kesärannassa yhteisen tiedotustilaisuuden, jossa he kommentoivat kohua. Purra vakuutti anteeksipyyntönsä olleen aito ja että kirjoituksissa oli kyse ”sisäpiirihuumorista, joka ei kuitenkaan ole puolustettavissa”. Orpo kertoi luottavansa Purraan ja uskovansa tämän olevan sitoutunut hallitusohjelmassa kirjattuihin arvoihin.[47]

Pian sosiaalisessa mediassa alkoivat kiertää myös Purran vuonna 2019 kirjoittamat uudemmat kirjoitukset, joissa hän kutsui burkaa käyttäviä naisia ”tunnistamattomiksi mustiksi säkeiksi” kritisoidessaan pukeutumiskäytäntöä dehumanisoivana. Pääministeri Orpo piti kirjoituksia mahdottomana hyväksyä mutta katsoi, että Purran aikaisempi anteeksipyyntö riitti.[48] Seuraavana päivänä Orpo ilmoitti kuitenkin katsovansa, että kirjoituksissa puolustettiin naisten asemaa.[49]

Kohun myötä oppositiopuolueet vaativat eduskunnan kesätauon keskeyttämistä ja Purran luottamuksesta äänestämistä.[50][51] Orpon mukaan siihen ei ole tarvetta vaan hallitus on toimintakykyinen.[52] Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho ilmoitti 15. heinäkuuta kieltäytyvänsä kutsumasta eduskuntaa koolle, koska ei pitänyt asiaa tarpeeksi kiireellisenä.[53]

12. heinäkuuta ulkoministeri Elina Valtonen pyysi Turkin ulkoministeri Hakan Fidanilta anteeksi sitä, että Purra oli Scripta-viestissään käyttänyt sanaa ”turkkilaisapina tms.” kuvaillessaan häntä julkisella paikalla seksuaalisesti ahdistellutta miestä.[54]

Työelämämuutosten ja sosiaaliturvaleikkausten vastaiset mielenilmaukset muokkaa

Ammattiliitot ovat vastustaneet hallituksen työelämämuutoksia ja sosiaaliturvaleikkauksia, kuten paikallisen sopimisen laajentamista, irtisanomisperusteiden muuttamista, ensimmäisen sairauspoissaolopäivän muuttamista palkattomaksi, työttömyysturvan kiristämistä ja lakko-oikeuden rajoittamista.[55] SAK:n ja STTK:n alaiset liitot ovat järjestäneet uudistusten vastaisia mielenilmauksia sekä noin tunnin mittaisia työnseisauksia ja ulosmarsseja syyskuun 2023 lopulta alkaen ja vuorokauden mittaisia lakkoja marraskuusta alkaen.[56][57] Valtiovarainministeri Purra arvosteli ammattiliittoja hallitusohjelman väärinymmärtämisestä ja haluttomuudesta neuvotella.[58]

Myös korkeakouluopiskelijat järjestivät syksyllä 2023 hallituksen sosiaaliturvaleikkausten vastaisia mielenosoituksia ja useita vuorokausia kestäneitä korkeakoulujen kampusvaltauksia.[59][60]

Mediavastaanotto ulkomailla muokkaa

Uutisointi ja kommentointi Orpon hallituksesta oli laajaa ulkomaiden mediassa kesä-heinäkuussa 2023. Eniten uutisia ja katsauksia oli 11. heinäkuuta 2023.

Kannatus muokkaa

Uutissuomalaisen kesäkuussa 2023 tekemän gallupin mukaan 49 prosenttia suomalaisista ei uskonut hallituksen pysyvän koossa koko vaalikautta, kun taas 28 prosenttia uskoi näin tapahtuvan.[61][62]

Maaseudun Tulevaisuuden elokuussa 2023 teettämässä kyselyssä 62 prosenttia vastaajista kertoi olevansa tyytymättömiä Orpon hallituksen toimintaan. Hallituksen toimintaan tyytyväisiä oli noin neljäsosa vastaajista. Hallitukseen olivat tyytyväisimpiä pääministeripuolue kokoomuksen kannattajat.[63][64]

Lähteet muokkaa

  1. 77. Orpo Valtioneuvosto. Viitattu 10.7.2023.
  2. Suomelle uusi hallitus tiistaina 20. kesäkuuta Valtioneuvosto. 19.6.2023. Viitattu 19.6.2023.
  3. Keski-Heikkilä, Anni: Orpo aloitti hallitus­tunnustelut – uskoo varsinaisten neuvottelujen alkavan ”vapun ympärillä” Helsingin Sanomat. 14.4.2023. Viitattu 16.6.2023.
  4. Ahonen, Hannamari: ”Näiden puolueiden kanssa pystytään saamaan aikaan uudistukset” – Orpo valitsi hallitusneuvotteluihin kokoomuksen, PS:n, RKP:n ja KD:n Iltalehti. 27.4.2023. Viitattu 16.6.2023.
  5. Kunnas, Kristiina: Orpo sai hallituksensa kasaan – seitsemän viikon urakka takana, ohjelma julki perjantaina KD-Lehti. 16.6.2023. Viitattu 16.6.2023.
  6. Ilkka Hemmilä: Orpon hallitus aloittaa tiistaina toimintansa – Näin päivä etenee Suomenmaa. 19.6.2023. Helsinki/Oulu: Suomenmaan Kustannus Oy. Viitattu 26.6.2023.
  7. Neuvotteluorganisaatio Valtioneuvosto. 2.5.2023. Viitattu 16.6.2023.
  8. a b Neuvottelutulos hallitusohjelmasta: Vahva ja välittävä Suomi Valtioneuvsto. Viitattu 16.6.2023.
  9. a b Ensimmäinen ministeri­nimi vahvistui – Sari Essayah on uusi maa- ja metsä­talous­ministeri Ilta-Sanomat. Viitattu 17.6.2023.
  10. a b c Kokoomuksen ministerinsalkut on nyt nimetty Yle Uutiset. Viitattu 18.6.2023.
  11. Perussuomalaiset valitsi ministerinsä Yle Uutiset. Viitattu 6.7.2023.
  12. RKP:n ministereiksi Henriksson, Bergqvist ja Adlercreutz Yle Uutiset. Viitattu 19.6.2023.
  13. Ministerien työnjaot valtioneuvostossa ja sen ministeriöissä Valtioneuvosto. Viitattu 20.6.2023.
  14. a b c d e f https://valtioneuvosto.fi/hallitukset/ministerien-tyonjako-ja-sijaisuudet
  15. Wille Rydmanista tulee elinkeinoministeri: ”En ollut varautunut tällaiseen, tunnelmat ovat kaksijakoiset” Yle Uutiset. Yle. Viitattu 6.7.2023.
  16. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w Hallitusohjelma Valtioneuvosto. Viitattu 20.9.2023.
  17. Näin hallitus leikkaa työttömyysturvaa www.iltalehti.fi. Viitattu 28.11.2023.
  18. a b c Asumistukeen heikennyksiä ja lapsilisään korotuksia – näin etuudet muuttuvat mtvuutiset.fi. 12.10.2023. Viitattu 28.11.2023.
  19. Asumistuen leikkauksiin sekä uusi kiristys että höllennys – lapsiperheet hyötyvät, aikuisperheille lisäleikkaus Yle Uutiset. 8.9.2023. Viitattu 28.11.2023.
  20. Opintotuen muutokset etenevät: huoltajakorotusta ja lainan valtiontakausta nostetaan Helsingin Sanomat. 2.11.2023. Viitattu 28.11.2023.
  21. Suvi Hautanen: Kela-korvaukset nousevat ensi vuoden alussa – tässä uudet hinnat Ilta-Sanomat. 22.9.2023. Viitattu 28.11.2023.
  22. Yksityislääkäreiden Kela-korvauksiin on tulossa pian roima korotus – ”Käsittämätön ja kaheli ajatus”, sanoo Krista Kiuru Yle Uutiset. 17.10.2023. Viitattu 28.11.2023.
  23. Eduskunta päätti lykätä vammaispalvelulain voimaantuloa vuoteen 2025 Yle Uutiset. 27.9.2023. Viitattu 28.11.2023.
  24. Suomi sulkee Venäjän Turun-pääkonsulaatin – Ulkoministeri Valtonen: Suomen ja Venäjän välit ovat heikentyneet dramaattisesti Yle Uutiset. 19.7.2023. Viitattu 28.11.2023.
  25. Suomi kieltää venäläisten henkilöautojen maahantulon – kielto astuu voimaan keskiyöllä Yle Uutiset. 15.9.2023. Viitattu 28.11.2023.
  26. Suomi sulkee Venäjän vastaisia raja-asemia – turvapaikanhaku keskitetään Kainuuseen ja Lappiin Yle Uutiset. 16.11.2023. Viitattu 28.11.2023.
  27. Ylen tiedot: Apulaisoikeuskansleri tyrmäsi hallituksen uudet rajoitustoimet – näin pääministeri ja sisäministeri kommentoivat Yle Uutiset. 21.11.2023. Viitattu 28.11.2023.
  28. Itärajan ylityspaikat suljetaan yhtä lukuun ottamatta – vain Raja-Jooseppi jää auki Yle Uutiset. 22.11.2023. Viitattu 28.11.2023.
  29. Koko itäraja suljetaan kahdeksi viikoksi, turvapaikanhaku lentokentille ja satamiin Yle Uutiset. 28.11.2023. Viitattu 28.11.2023.
  30. Keskusta äänestää Junnilan epäluottamuksen puolesta Yle. June 28, 2023.
  31. Purra uhkasi kaataa hallituksen, jos Junnila joutuu eroamaan Helsingin Sanomat. June 28, 2023.
  32. Aaltonen, Joona ja Pelli, Petja: Junnilan luottamusäänestys | Junnila lupasi ”ottaa opiksi” Helsingin Sanomat. 28.6.2023. Viitattu 8.7.2023.
  33. Riikka Purra: Tästä syystä Junnilasta pidetään kiinni - "Voi jo tulkita, mitä tulee seuraavaksi..." Ilta-Sanomat. June 29, 2023.
  34. Essayah vaatii Junnilaa irtisanoutumaan "ilmastoabortti"-kannoistaan Helsingin Sanomat. 30.6.2023. Viitattu 30.6.2023. fi
  35. Vilhelm Junnila aikoo erota Ilta-Sanomat. 30.6.2023. Viitattu 30.6.2023. fi
  36. Wille Rydman nimitettiin elinkeinoministeriksi Helsingin Sanomat. 6.7.2023. Viitattu 6.7.2023. fi
  37. Aholuoto, Vilma: Hallitus | Wille Rydman nimitettiin elinkeinoministeriksi – Orpo hallituksen vaikeasta alusta: ”Toivon, että painiminen jäisi vähemmälle” Helsingin Sanomat. 6.7.2023. Viitattu 8.7.2023.
  38. Ministeri Ville Tavio on puhunut väestönvaihdosta useita kertoja eduskunnassa Helsingin Sanomat. 3.7.2023. Viitattu 4.7.2023.
  39. Sisäministeri Mari Rantanen kommentoi rotuoppiin liitettyä kirjoitustaan: ”Uskon tilastoihin” Iltalehti. 22.6.2023. Viitattu 22.6.2023.
  40. Väestönvaihdosta puhuminen oli Rantaselle tietoinen valinta, arviotutkija: "On olemassa lukematon joukko muita ilmaisuja" Yle. 4.7.2023. Viitattu 4.7.2023.
  41. Sisäministeri Rantanen on viitannut kirjoituksissaan väestönvaihtoon Ilta-Sanomat. Viitattu 1.7.2023.
  42. Näkyvät perussuomalaiset sanoutuvat irti salaliittoteorioista Iltalehti. 2.7.2023. Viitattu 4.7.2023.
  43. Petteri Orpon mukaan Junnila ylitti rajan: "Lopputulema oli oikea" Iltalehti. 4.7.2023. Viitattu 4.7.2023.
  44. Perussuomalaiset | Rasistista kieltä Halla-ahon vieraskirjassa viljellyt ”riikka” näyttää olevan Riikka Purra – ”Ei tule mieleenkään irtisanoutua” Helsingin Sanomat. 10.7.2023. Viitattu 10.7.2023.
  45. Sundman, Robert: Purra pyytää Twitterissä anteeksi kirjoituksiaan Helsingin Sanomat. 11.7.2023. Viitattu 11.7.2023.
  46. Eromäki, Veikko: Riikka Purra pyytää ”15 vuoden takaisia typeriä” somekommenttejaan anteeksi 11.7.2023. Yle. Viitattu 11.7.2023.
  47. Riikka Purra: Kirjoituksissa kyseessä sisäpiirihuumori, Petteri Orpo: Hän on niitä vilpittömästi pyytänyt anteeksi Yle. 12.7.2023. Viitattu 12.7.2023.
  48. Orpo Ylen A-studiossa: Purran kirjoitukset vuodelta 2019 kuulostavat ”täysin hyväksymättömältä” Helsingin Sanomat. 13.7.2023. Viitattu 14.7.2023. fi
  49. Orpo: Purra puolusti naisten asemaa blogissaan Yle. 14.7.2023. Viitattu 17.7.2023. fi
  50. Sundman, Robert & Aholuoto, Vilma: Sdp liittyi rintamaan: lähes koko oppositio valmis keskeyttämään edus­kunnan kesätauon HS.fi. 12.7.2023. Viitattu 13.7.2023.
  51. Keskusta vaatii Halla-ahoa kutsumaan eduskunnan koolle Purran takia Helsingin Sanomat. 13.7.2023. Viitattu 14.7.2023. fi
  52. Airasvirta, Elisa: Petteri Orpo Purran luottamus­äänestyksestä: ”Ei ole tarpeen” Is.fi. 12.7.2023. Viitattu 14.7.2023.
  53. Puhemies Halla-aho ei kutsu eduskuntaa koolle kesätauolta Helsingin Sanomat. 15.7.2023. Viitattu 15.7.2023. fi
  54. Ulkoministeri Valtonen pyysi Turkilta anteeksi Purran vanhoja kirjoituksia Yle Uutiset. 12.7.2023. Viitattu 18.7.2023.
  55. Katso lista: näitä heikennyksiä ammattiliitot vastustavat työtaisteluilla Yle Uutiset. 23.9.2023. Viitattu 31.10.2023.
  56. Ensimmäiset työtaistelutoimet julki: Ulosmarsseja, työnseisauksia ja mielenosoituksia Yle Uutiset. 22.9.2023. Viitattu 31.10.2023.
  57. SAK ottaa kovat keinot käyttöön, ensi viikolla alkavat lakot – ”Pysäytämme tuotantolaitoksia, syntyy kuluja ja haittaa” Yle Uutiset. 31.10.2023. Viitattu 31.10.2023.
  58. Purra syyttää ay-johtajia hallitusohjelman vääristelystä ja uhkailusta – liitot eri linjoilla palkattomasta sairauslomapäivästä Yle Uutiset. 22.9.2023. Viitattu 31.10.2023.
  59. Opiskelijat vallanneet korkeakouluja eri puolilla maata – 15 000 euroa opintolainaa ottanut opiskelija: ”Opintotuella ei oikeasti eletä” Yle Uutiset. 25.9.2023. Viitattu 31.10.2023.
  60. Kouluja vallanneet opiskelijat eivät luovuta, ja mielenilmaukset jatkuvat – Helsingin marssilla poliisin mukaan reilut tuhat ihmistä Yle Uutiset. 5.10.2023. Viitattu 31.10.2023.
  61. USU-gallup: Lähes puolet suomalaisista uskoo hallituksen kaatuvan ennenaikaisesti Iltalehti. 26.6.2023. Viitattu 4.7.2023.
  62. USU-gallup: Lähes puolet uskoo hallituksen kaatuvan ennen aikojaan Keskisuomalainen. 26.6.2023. Viitattu 15.7.2023.
  63. Pasuri, Netta: MT-kysely: Enemmistö suomalaisista on tyytymättömiä Orpon hallituksen toimintaan ‒ "Eipä noin alhaisia prosentteja ole yleensä nähty" 18.8.2023. Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 22.8.2023. suomi
  64. MT:n kysely: Neljännes tyytyväisiä hallituksen toimintaan, tutkija pitää lukuja poikkeuksellisen alhaisina 18.8.2023. Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 22.8.2023. suomi

Aiheesta muualla muokkaa

  • Vahva ja välittävä Suomi : Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma 20.6.2023. Helsinki: Valtioneuvosto, 2023. Valtioneuvoston julkaisuja 2023:58. ISBN 978-952-383-747-8. Teoksen verkkoversio (PDF).
Edeltäjä:
Marinin hallitus
Suomen valtioneuvosto
20. kesäkuuta 2023 alkaen