Avaa päävalikko

Valtioneuvoston kanslia

pääministeriä ja valtioneuvostoa tukeva yksikkö

Valtioneuvoston kanslia (lyhenne VNK,[3] ruots. Statsrådets kansli) on yksi Suomen 12 ministeriöstä.[4] Se vastaa pääministerin johdolla hallitusohjelman toimeenpanon valvonnasta ja avustaa pääministeriä valtioneuvoston johtamisessa. Valtioneuvoston kanslia vastaa Suomen EU-politiikan yhteen sovittamisesta ja käsittelee EU:n kehittämistä.

Valtioneuvoston kanslia
Statsrådets kansli
Suomen valtioneuvoston kanslia logo.svg
Ministeri(t)
– Pääministeri Antti Rinne
– Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen
– Kunta- ja omistajaohjausministeri Sirpa Paatero
Valtiosihteeri Raimo Luoma
Budjetti 82,9 milj. € (2013)[1]
Työntekijöitä noin 250[2]
Osoite Snellmaninkatu 1 A
Helsinki PL 23
00023 Valtioneuvosto
www.vnk.fi

Valtioneuvoston kanslia turvaa kaikissa olosuhteissa pääministerin ja hallituksen toimintaedellytykset. Valtioneuvoston kansliaan voidaan nimittää pääministerin lisäksi myös muita ministereitä, niin sanottuja kansliaministereitä.

Valtioneuvoston kanslian päällikkönä toimii pääministeri, kesäkuusta 2019 lähtien Antti Rinne. Pääministerin valtiosihteerinä toimii Raimo Luoma ja alivaltiosihteerinä Timo Lankinen.[5]

HistoriaMuokkaa

Vuonna 1892 pääministeri sai johdettavakseen oman kanslian, senaatin talousneuvoston. Sen nimi muutettiin vuonna 1918 valtioneuvoston kansliaksi.[6]

Vuonna 1939 valtioneuvoston kanslian alaisuuteen perustettiin valtioneuvoston tiedotuskeskus, joka siirrettiin vuonna 1945 sisäasiainministeriöön.[6]

Vuonna 1963 perustettiin päätoiminen ja vakituinen kansliapäällikön virka. Vuonna 1990 kansliapäällikön tehtävät siirtyivät pääministerin mukana vaihtuvalle poliittiselle valtiosihteerille sekä alivaltiosihteerille. Valtiosihteeri avustaa pääministeriä ja alivaltiosihteeri johtaa kanslian hallintoa.[6]

Hallinto ja organisaatioMuokkaa

Valtioneuvoston kanslian päällikkönä toimii pääministeri Antti Rinne. Kanslian toimintaa johtaa pääministerin toimikaudeksi nimitetty valtiosihteeri Raimo Luoma alivaltiosihteeri Timo Lankisen avustamana. Alivaltiosihteeri johtaa, valvoo ja kehittää kanslian osastojen, yksikköjen ja virkamiesten toimintaa.[7]

Valtioneuvoston kansliassa toimii kuusi osastoa tai yksikköä:

  1. EU-asioiden osasto
  2. Valtioneuvoston hallintoyksikkö
  3. Omistajaohjausosasto
  4. Viestintäosasto
  5. Strategiaosasto
  6. Istuntoyksikkö

EU-asioiden osastoMuokkaa

EU-asioiden osasto vastaa yhteensovittamisjärjestelmän toiminnasta ja Suomen EU-politiikan johdonmukaisuudesta. Osasto toimii pääministerin ja eurooppaministerin valmistelukoneistona sekä EU-ministerivaliokunnan sihteeristönä. Osasto valmistelee Eurooppa-neuvoston kokoukset, johtaa EU-asioiden komiteaa sekä osallistuu valmistelujaostojen työhön. Osaston edustaja on läsnä neuvoston kokouksissa osana Suomen valtuuskuntaa.[7]

EU-asioiden osaston johtajana toimii Kare Halonen. Osasto jakautuu edelleen neljään yksikköön, joita ovat yleisten EU-asioiden yksikkö, EU-politiikkayksikkö, EU-tiedonhallintayksikkö sekä EU-puheenjohtajuussihteeristö.

Valtioneuvoston hallintoyksikköMuokkaa

Valtioneuvoston hallintoyksikön tehtävänä on kanslian sisäinen hallinto sekä ministeriöiden yhteiset hallinto- ja palvelutehtävät. Valtioneuvoston hallintoyksikköä johtaa osastopäällikkö Janne Kerkelä. Osasto on jaettu edelleen viiteen toimialaan, joita johtaa kolme toimialajohtajaa Max Hamberg ja Kaija Uusisilta. Tietotoimialan alaisuudessa toimivat IT-yksikkö ja tiedonhallintayksikkö. Tila ja turvallisuus-toimialan allaisuudessa valmiusyksikkö ja tila- ja virastopalveluyksikkö. Henkilöstö- ja taloustoimialan alaisuudessa henkilöstöyksikkö ja talousyksikkö. Sisäisen viestinnän ja tietotuen toimialan alaisuudessa toimivat sisäisen viestinnän yksikkö sekä tietotuki- ja julkaisuyksikkö. Käännös- ja kielitoimialan alaisuudessa ruotsin kielen yksikkö, vieraiden kielten yksikkö sekä kielipalvelujen tukiyksikkö.[7]

OmistajaohjausosastoMuokkaa

Omistajaohjausosaston tehtävänä on valtion omistajapolitiikka, valtio-omisteisten yhtiöiden omistajaohjaus, yhtiöiden omistuspohjan laajentaminen ja omistusjärjestelyt sekä osakesijoittaminen. Osasto vastaa myös omistajaohjauksen käytäntöjen yhteensovittamisesta ja ministeriöiden välisestä yhteistyöstä omistajaohjausasioissa.[7]

Omistajaohjausosaston päällikkönä toimii Kimmo Viertola.

ViestintäosastoMuokkaa

Viestintäosasto vastaa pääministerin ja hallituksen viestinnästä, valtioneuvoston kanslian ulkoisesta viestinnästä sekä valtioneuvoston EU-viestinnän koordinoinnista. Viestintäosasto huolehtii myös valtioneuvoston päätöstiedottamisesta, poikkeusolojen viestinnän johtamisesta ja suunnittelusta sekä valtionhallinnon viestinnän yhteensovittamisesta ja kehittämisestä.[7]

Viestintäsosaston päällikkönä toimii Päivi Anttikoski.

StrategiaosastoMuokkaa

Strategiaosaston tehtävänä on pitkän aikavälin yhteiskuntapolitiikan ennakointi ja suunnittelu, valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta, kestävän kehityksen kansallisen toimeenpanon yhteensovittaminen, hallituksen strategiatyö ja toimintasuunnitelman valmistelu, hallituspolitiikan raportointi sekä toimiminen hallituksen strategiaistunnon ja kansliapäällikkökokouksen sihteeristönä.

Strategiaosastossa on kaksi yksikköä, yhteiskuntapolitiikan suunnitteluyksikkö ja hallituspolitiikkayksikkö.[7]

Strategiaosaston päällikkönä toimii Seppo Määttä.

IstuntoyksikköMuokkaa

Istuntoyksikön vastuualueena on valtioneuvoston ja tasavallan presidentin päätöksenteon asiantuntijapalvelut. Yksikön tehtäviä ovat tasavallan presidentin esittelyn ja valtioneuvoston yleisistunnon päätöksenteon käytännön järjestelyt sekä pöytäkirjanpito istunnoissa.[7]

Istuntoyksikön päällikkönä toimii Arno Liukko.

Hankkeet ja toimielimetMuokkaa

Valtioneuvoston kanslian yhteydessä on toimielimiä sekä eräitä erillishankkeita ja kanslian tehtäväksi otettuja erityisselvityksiä.

ToimielimetMuokkaa

VNK:n toimielimille ei ole asetettu määräaikaa. Toimielimistä voidaan säätää laissa tai asetuksessa. Toimielimet tuottavat selvityksiä ja raportteja omalta erityisalaltaan tai ne käsittelevät jotain yksittäistä asiaa. Toimielimiä ovat esimerkiksi talousneuvosto ja ruotsin kielen lautakunta.[8]

HankkeetMuokkaa

Hankkeille on määrätty selkeä määräaika. Valtioneuvoston kanslian hankkeet ovat yleensä pääministerin tai valtiosihteerin asettamia.[8] Vireillä ovat esimerkiksi Arktisen alueen neuvottelukunta (2013–2016), keskushallinnon uudistushanke (2012–) sekä säädöspolitiikan yhteistyöryhmä (2011–2015).[9]

LähteetMuokkaa

  1. Talous Valtioneuvoston kanslia. Viitattu 8.7.2014.
  2. Henkilöstö Valtioneuvoston kanslia. Viitattu 8.7.2014.
  3. Lyhenneluettelo 25.04.2013. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 31.5.2013.
  4. Valtioneuvoston kanslian toiminta Valtioneuvoston kanslia. Viitattu 8.7.2014.
  5. Johto ja organisaatio Valtioneuvoston kanslia. Viitattu 16.6.2019.
  6. a b c Historia Valtioneuvoston kanslia. Viitattu 30.10.2014.
  7. a b c d e f g VNK: Johto ja organisaatio vnk.fi.
  8. a b Hankkeet ja toimielimet Valtioneuvoston kanslia. Viitattu 8.7.2014.
  9. Vireillä olevia hankkeita Valtioneuvoston kanslia. Viitattu 30.10.2014.

Aiheesta muuallaMuokkaa