Elina Valtonen

suomalainen poliitikko ja Suomen ulkoministeri

Elina Maria Valtonen (ent. Lepomäki, s. 23. lokakuuta 1981 Helsinki)[3] on suomalainen poliitikko. Hän on toiminut Orpon hallituksen ulkoministerinä 20. kesäkuuta 2023 lähtien.[4] Valtonen on ollut kokoomuksen varapuheenjohtaja vuodesta 2020.[5] Kansanedustajana hän on toiminut vuodesta 2014 ja Helsingin kaupunginvaltuutettuna vuodesta 2021.[6]

Elina Valtonen
Valtonen lokakuussa 2023.
Valtonen lokakuussa 2023.
Suomen ulkoministeri
Orpon hallitus
20.6.2023–
Edeltäjä Pekka Haavisto
Kansanedustaja
4.7.2014–
Ryhmä/puolue Kansallisen kokoomuksen eduskuntaryhmä
Vaalipiiri Uudenmaan vaalipiiri (2014–2023)
Helsingin vaalipiiri (2023-)
Henkilötiedot
Syntynyt23. lokakuuta 1981 (ikä 42)[1]
Helsinki
Asuinpaikka Helsinki
Puoliso Jukka Lepomäki (vih. 2009, e. 2021)[2]
Lapset 2
Tiedot
Puolue Kansallinen Kokoomus
Koulutus diplomi-insinööri (2004) kauppatieteiden maisteri (2005)
Uskonto Suomen evankelis-luterilainen kirkko
Aiheesta muualla
Kotisivu

Valtonen on aiemmin toiminut rahoitusalan johtotehtävissä Kööpenhaminassa ja Lontoossa sekä ajatuspaja Liberan tutkimusjohtajana. Valtonen on koulutukseltaan diplomi-insinööri ja kauppatieteiden maisteri.[3] Hän on edistänyt perustiliksi kutsumaansa sosiaaliturvan mallia.[7]

Tausta muokkaa

Nuoruus muokkaa

Valtonen vietti ensimmäiset vuotensa Helsingin Oulunkylässä, jossa hän isoveljensä kanssa oli amerikkalaisessa päiväkodissa, kunnes siirtyi Oulunkylän ala-asteelle. Vuoden 1990 lopulla perhe muutti Saksan Bonniin, jossa Valtosen isä Kari työskenteli Suomen suurlähetystössä lehdistösihteerinä.[8][9] Bonnissa Valtonen kävi saksalaisia kouluja.[2][10]

Perhe muutti takaisin Suomeen vuonna 1995, ja Valtonen jatkoi opiskelua Helsingin Saksalaisessa koulussa. Hän suoritti vuonna 2000 Reifeprüfung-ylioppilastutkinnon Helsingin Saksalaisessa Koulussa.

Koulutus muokkaa

Syksyllä 2000 Valtonen aloitti Teknillisessä korkeakoulussa informaatioverkostojen koulutusohjelmassa. Myöhemmin hän vaihtoi aineensa tietotekniikkaan ja aloitti vuonna 2001 opinnot myös Helsingin kauppakorkeakoulussa.[2]

Valtonen valmistui diplomi-insinööriksi Teknillisestä korkeakoulusta pääaineenaan tietoturvallisuustekniikka vuonna 2004 ja kauppatieteiden maisteriksi Helsingin kauppakorkeakoulusta pääaineenaan rahoitustaloustiede vuonna 2005.[11]

Ura ennen politiikkaa muokkaa

Kesällä 2001 Valtonen työskenteli Taloussanomissa taloustoimittajana ja vuosina 2001–2002 Polyteekkarin päätoimittajana. Hän työskenteli opiskeluaikana Martti Tiurin osa-aikaisena eduskunta-avustajana 2001–2003[12] ja oli Valuatum Oy:n ohjelmoijana vuonna 2003.

Pankkiuransa aikana Valtonen työskenteli Kööpenhaminassa Nordean vanhempana analyytikkona 2003–2007[3] sekä myöhemmin 2007–2012 Lontoossa johtajana Royal Bank of Scotlandissa.[13] Valtonen oli vuonna 2015 viiden kasvuyrityksen osakas.[14]

Valtonen työskenteli ajatuspaja Liberan tutkimusjohtajana vuosina 2013–2014. Hän myös aloitti Liberan hallituksessa vuonna 2013 ja tuli valituksi ajatuspajan hallituksen puheenjohtajaksi huhtikuussa 2015.[15] Valtonen toimi puheenjohtajan tehtävässä aina vuoteen 2021 saakka.[16]

Valtonen osallistui vuoden 2018 Bilderberg-kokoukseen Torinossa Italiassa.[17]

Poliittinen ura muokkaa

Valtonen asettui kokooomuksen eduskuntavaaliehdokkaaksi Uudenmaan vaalipiirissä vuoden 2011 eduskuntavaaleissa, sai 3 144 ääntä ja jäi varasijalle.[18] Hän nousi kokoomuksen kansanedustajaksi varasijalta heinäkuussa 2014, kun Jyrki Katainen siirtyi Euroopan unionin komissaariksi. Valtonen toimi eduskunnassa perustuslakivaliokunnan ja suuren valiokunnan jäsenenä.

Eduskuntavaaleissa 2015 Valtonen valittiin jatkokaudelle 6 541 äänellä.[19] Hän oli jäsen valtiovarainvaliokunnassa ja sen verojaostossa sekä kunta- ja terveysjaostossa sekä varajäsen ulkoasiainvaliokunnassa ja Euroopan neuvostossa.[3] Huhtikuussa 2016 Valtonen ilmoitti asettuvansa kokoomuksen puheenjohtajaehdokkaaksi kesän 2016 puoluekokouksessa.[20] Hän sai puheenjohtajavaalissa yhteensä 122,4 ääntä eikä edennyt vaalin toiselle kierrokselle.[21]

Huhtikuussa 2018 Valtonen julkaisi Vapauden voiton (Otava), jossa hän kertoo visionsa Suomen uudistamiseksi. Kirjassa hän mm. pohtii sosiaaliturvaa, hyvinvointivaltiota ja verotusta markkina- ja arvoliberaalilta kantilta sekä kritisoi kokoomuksen puoluejohtoa ja viime vuosien toimintaa.[22][23][24]

Eduskuntavaaleissa 2019 Valtonen valittiin kolmannelle kaudelleen Uudenmaan vaalipiirin suurimmalla äänimäärällä, 19 292 äänellä.[25][26] Koko maan ehdokkaista Valtonen sai viidenneksi eniten ääniä ja naisehdokkaista vain Li Andersson sai enemmän ääniä.[27] Hänen vaalibudjettinsa oli yli 115 000 euroa. Rahoittajiin kuului muun muassa kauppatieteiden tohtori Björn Wahlroos.[28]

Syyskuussa 2020 Porissa järjestetyssä kokoomuksen puoluekokouksessa Valtonen valittiin puolueen varapuheenjohtajaksi.[5]

Kuntavaaleissa 2021 Valtonen oli ehdolla Helsingissä ja tuli valituksi Helsingin kaupunginvaltuustoon 15 793 äänellä.[29] Hänen äänimääränsä oli Helsingin ja myös koko maan toiseksi suurin.[30]

Maaliskuussa 2022 Valtonen valittiin Naton parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunnan puheenjohtajaksi Ilkka Kanervan kuoleman jälkeen.[31]

Kesäkuussa 2022 Valtonen valittiin toiselle varapuheenjohtajakaudelle kokoomuksen puoluekokouksessa.[32]

Vuoden 2023 eduskuntavaaleissa Valtonen sai 32 562 ääntä,[33] mikä on kaikkien aikojen korkein Helsingin vaalipiirissä saatu äänimäärä.[34] Hän myös keräsi eniten vaalirahoitusta, yhteensä 178 625 euroa, mutta virheellisesti ilmoitti vain käytetyn rahoituksen.[35] Suurimpina kampanjan rahoittajina olivat Chaim ”Poju” Zabludowicz, Björn Wahlroos sekä John Derome.[36][37]

Maaliskuussa 2024 Valtonen ilmoitti, ettei enää asetu ehdolle kokoomuksen varapuheenjohtaksi kesäkuun puoluekokouksessa keskittyäkseen tehtäviinsä ulkoministerinä ja kansanedustajana.[38]

Ulkoministerinä 2023– muokkaa

 
Ulkoministeri Valtonen ja Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken DCA-sopimuksen allekirjoitustilaisuudessa joulukuussa 2023.

Valtonen johti Orpon hallituksen hallitusneuvotteluissa ulko- ja turvallisuuspolitiikasta vastannutta Kansainvälinen ja aktiivinen Nato-Suomi -työryhmää.[39] Hänet nimitettiin Orpon hallituksen ulkoministeriksi 20. kesäkuuta 2023.[40]

Valtonen kertoi elokuussa 2023, että Suomen ulkoasiainhallintoa uudistettaisiin tämän ulkoministerikaudella. Hänen mukaan resursseja ”painotettaisiin maihin, jotka ovat Suomen kannalta strategisesti merkittäviä”.[41]

Joulukuussa 2023 Suomi solmi Yhdysvaltojen kanssa kahdenkeskisen DCA-sopimuksen. Sopimuksen myötä Suomi muun muassa avaa Yhdysvaltojen mahdolliseen käyttöön 15 sotilasaluettaan.[42]

Suomi äänesti joulukuussa 2023 Gazan sodan aikaan YK:n yleiskokouksessa humanitääristä tulitaukoa Gazaan vaatineen päätöslauselman puolesta. Valtosen mukaan Suomi kannattaa humanitäärisen tulitauon lisäksi humanitäärisiä käytäviä.[43]

Vaalimenestys muokkaa

Eduskuntavaalit
Vaalit (vaalipiiri) Äänimäärä Tulos
2011 (Uusimaa) 3 144[18] Varasijalla.
2015 (Uusimaa) 6 541[19] Valittiin.
2019 (Uusimaa) 19 292[25]
2023 (Helsinki) 32 562[33]
Kuntavaalit
Vaalit (kunta) Äänimäärä Tulos
2021 (Helsinki) 15 793[29] Valittiin.

Näkemyksiä muokkaa

Talouspolitiikka muokkaa

Valtonen on kuvannut linjaansa macronilaiseksi Ranskan sosiaaliliberaalin presidentin Emmanuel Macronin mukaan.[44][45] Hän pitää markkinataloutta yksilönvapauksien mahdollistajana[46] ja parhaana ratkaisuna köyhyyteen.[47] Valtonen kannattaa alhaisempaa tuloverotusta ja on puhunut työn verotuksen keventämisen puolesta, joista yhtenä keinona on ansiotulojen tasaverotus.[48] Hän kannattaa perusturvapohjaista sosiaaliturvaa, elinkeinovapauksia ja normien purkamista yksilönvapauskysymyksissä.[7] Valtonen on arvostellut työmarkkinajärjestöjen erityiskohtelua lainsäädännössä[49] ja vaatinut työehtosopimuksien yleissitovuuden poistamista.[50] Lisäksi hän on puhunut mielestään ylisuuren julkisen sektorin pienentämisen tarpeellisuudesta.[46]

Valtonen on kannattanut vuonna 2016 suorien yritystukien lakkauttamista, joista säästyvät noin miljardi euroa hän olisi käyttänyt yhteisöveron alentamiseen kuudella prosenttiyksiköllä.[51] Samana vuonna Valtonen visioi, ettei yhteisöveroa olisi enää 20 vuoden kuluttua.[52]

Valtonen ehdotti syyskuussa 2017 kokeilua, jossa ravintoloiden sääntely purettaisiin jollain alueella kokonaan. Hänen mukaansa asiakkaat turvaisivat ravintolan hygienian ja muun turvallisuuden sosiaalisen median avulla.[53]

Maahanmuuttopolitiikka muokkaa

Valtonen suhtautuu myönteisesti paremman elintason perässä tapahtuvaan maahanmuuttoon. Hän peräänkuuluttaa työmarkkinoiden joustavoittamista niin, että erityisesti nuoret, osatyökykyiset, vammaiset, muualta muuttaneet ja uran vaihtajat pääsevät nykyistä paremmin työn syrjään kiinni.[54]

Vuonna 2010 Elina Valtonen esitteli blogissaan Thilo Sarrazinin kirjaa Deutschland schafft sich ab ja totesi, että vuonna 2100 Saksassa saattaa asua 20 miljoonaa kantasaksalaista ja 35 miljoonaa muslimia. Jopa 80 prosenttia Saksassa asuvista nuorista muslimeista ei kokenut itseään saksalaisiksi, joten saksalainen kulttuuri voi kadota nopeasti, kun islam leviää Euroopassa.[55] Heinäkuussa 2023 Elina Valtonen lausui vuoden 2010 kirjoituksestaan: Pidän sen kirjoittamista virheenä. En kuitenkaan puhunut enkä ollut kuullut väestönvaihtoteoriasta. En allekirjoita tällaista teoriaa. Valtonen kertoi myös, että kyseisinä aikoina avustajat kirjoittivat keskustelupalstoille hänen nimissään.[56]

Sosiaaliturva muokkaa

Valtonen sanoo kannattavansa dynaamista hyvinvointitaloutta, jossa sosiaaliturva avaa ihmisille vaihtoehtoja ja mahdollistaa aina lisäansiot perusturvaa menettämättä.[57]

Perustili muokkaa

Pääartikkeli: Perustili

Libera-ajatuspajassa Valtonen ideoi tulonsiirtojärjestelmän kokonaisuudistuksen, perustilin, jonka pohjalta Libera julkaisi Perustili-nimisen raportin yhdessä professori Paul Lillrankin ja vapaan toimittajan Marko Hamilon kanssa. Mallissa jokainen täysi-ikäinen suomalainen saisi 20 000 euron alkupääomalla varustetun perustilin, jolta voi nostaa rahaa vapaasti kuukausittaisen nostorajan puitteissa. Tiliä pääomitetaan työnteolla. Jokaisesta palkasta osa siirtyy suoraan perustilille ja tilille voi myös säästää tämän yli. Säästämiään, alkupääoman ylittäviä varoja jokainen voi sijoittaa vapaasti ja niitä voi käyttää myös toisen henkilön palkkaamiseen siirtämällä rahaa perustililtä toiselle. Työnantajamaksut suoritetaan automaattisesti. Tuloverot maksetaan vasta kun tililtä nostetaan rahaa. Tili käyttäytyy kuin perustulo, sillä se mahdollistaa työn ja sosiaalitukien yhdistämisen. Mallin kantava ajatus on, että työnteon pitää aina kannattaa. Perustilin voi viedä pakkaselle, ja tilin mahdollinen positiivinen saldo vapautuu eläkeiässä vapaaseen käyttöön. Negatiivinen saldo annetaan anteeksi.[58]

Ansioturvauudistus muokkaa

Tammikuussa 2015 Sitra julkaisi Valtosen, Heikki Hiilamon, Osmo Soininvaaran, Juhana Vartiaisen ja Tuomas Pöystin kanssa asiantuntijaraportin ansiosidonnaisen työttömyysturvan uudistamiseksi. Raportissa ehdotetaan ansioturvan ulottamista kaikille suomalaisille ja turvan siirtämistä työttömyyskassoilta valtion alaisuuteen. Ehdotuksessa lyhennettäisiin ansiosidonnaisen päivärahan kestoa 250 päivään. Uudistuksen päämääränä on lisätä työn tarjontaa ja tehdä työttömyysturvasta kannustavampi.[59]

Ulko- ja turvallisuuspolitiikka muokkaa

Valtonen on jo ennen vuoden 2015 eduskuntavaaleja vaalikonevastauksessaan kannattanut Naton jäsenyyttä.[60]

Valtonen suhtautui kriittisesti Nord Stream -hankkeeseen.[61] Hän teki vuonna 2016 hankkeesta kirjallisen kysymyksen Sipilän hallitukselle yhdessä Antero Vartian, Mikko Kärnän ja Anders Adlercreutzin kanssa.[62]

Muut kysymykset muokkaa

Valtonen on valmis kieltämään turkistarhauksen eläinten hyvinvoinnin vuoksi ja haluaa kiristää olosuhteita, joissa eläimiä pidetään.[63]

Helmikuussa 2018 Valtonen linjasi tiedotteessaan, ettei Sipilän hallituksen valmistelemaa esitystä sote-uudistukseksi, valinnanvapauslaiksi ja maakuntauudistukseksi tule viedä eteenpäin. Hänen mielestään malli ei saa aikaan säästöjä, ”eikä ole syytä olettaa, että malli parantaisi asiakkaiden palvelun laatua tai hoidon saatavuutta”.[64]

Yksityiselämä muokkaa

Valtosella on Jukka Lepomäen[65] kanssa kaksi lasta.[12] Tammikuussa 2021 Valtonen kertoi eroavansa miehestään[66] ja huhtikuussa 2021 hän päätti ottaa vanhan sukunimensä takaisin.

Valtosen isä on mm. Ilta-Sanomissa politiikan toimittajana työskennellyt Kari Valtonen.[8][67] Hänen äitinsä on työskennellyt viestintäalan yrittäjänä.[68]

Suomen lisäksi Valtonen puhuu englantia, ruotsia, saksaa ja ranskaa. Hän on kertonut saksan olevan hänen ”tunnekielensä” ja puhuvansa lapsilleen saksaa.[69][70]

Valtonen kuuluu Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon.[71]

Teokset muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. Ulkoministeri Elina Valtonen Valtioneuvosto. Viitattu 26.6.2023.
  2. a b c Minä, Elina Lepomäki Lepomäki.net. Arkistoitu 17.10.2019. Viitattu 22.10.2019.
  3. a b c d Elina Valtonen Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  4. Pääministeri Orpon hallitus nimitettiin Valtioneuvosto. 20.6.2023. Viitattu 22.10.2023.
  5. a b Sundman, Robert: Häkkänen, Lepomäki ja Ikonen kokoomuksen varapuheenjohtajiksi Yle Uutiset. 6.9.2020. Viitattu 10.3.2024.
  6. Elina Valtosen CV eduskunnan sivuilla eduskunta.fi. Viitattu 10.3.2024.
  7. a b Koskinen, Mika: Kokoomuksen Lepomäen sosiaaliturvamalli: Perustili kaikille täysi-ikäisille Ilta-Sanomat. 26.5.2016. Viitattu 17.9.2017.
  8. a b Nupponen, Sakari: Stubbin haastaja Lepomäki "köyhien asialla" – pankkiirimiehellä on miljoonatulot Helsingin Uutiset. 4.4.2016. Viitattu 11.4.2016.
  9. Wirtavuori, Sanna: Kansanedustaja Elina Valtonen: ”Isän muistisairaus oli järkytys” www.eeva.fi. 10.10.2022. Viitattu 20.7.2023.
  10. Lehtola, Johanna: Stubbin haastaja Lepomäen tarina: Yllättävä ay-tausta, puhuu saksaa kotona, saa virtaa ruoanlaitosta MTV Uutiset. 7.4.2016. Arkistoitu 8.4.2016. Viitattu 7.4.2016.
  11. Laatikainen, Outi: Tuplatutkinto, 3 lasta ja ruokafani – tällainen nainen on Stubbin haastaja Keskisuomalainen. 2.4.2016. Keski-Suomen Media.
  12. a b Auvinen, Pirjo: Rohkeasti oikealla – tällainen on kokoomuksen puheenjohtajaehdokas Lepomäki Yle Uutiset. 2.4.2016. Viitattu 2.4.2016.
  13. Vahti, Jukka: Vapaus pelastaa – ihmisen ja pankin! Vihreä Lanka. 24.2.2012. Arkistoitu 22.12.2014. Viitattu 20.10.2014.
  14. Kallioniemi, Eija: Numeropäästä on hyötyä eduskunnassa Kauppalehti. Viitattu 30.10.2019.
  15. Liberan hallitus 2015: Elina Lepomäki puheenjohtajaksi, Henrikki Tikkanen ja Tatu Ylönen uusiksi jäseniksi Libera.fi. Viitattu 30.10.2019.
  16. Elina Valtonen - LinkedIn linkedin.com.
  17. Leppänen, Mikko: Bilderberg-kokouksessa käsitellään populismia Euroopassa, tekoälyä ja Venäjää – Suomesta osallistujalistalla Herlin, Lepomäki ja Wahlroos yle.fi. 7.6.2018. Yle.
  18. a b Eduskuntavaalit 2011 / Tulokset / Uudenmaan vaalipiiri Vaalien tieto- ja tulospalvelu. päivitetty (2.11.2021). Oikeusministeriö. Viitattu 27.2.2024.
  19. a b Eduskuntavaalit 2015 / Tulokset / Uudenmaan vaalipiiri Vaalien tieto- ja tulospalvelu. 22.4.2015 (sivua päivitetty 22.09.2020). Oikeusministeriö. Viitattu 2.4.2016.
  20. Koivisto, Matti: Elina Lepomäki haastaa Stubbin puheenjohtajakisassa Yle Uutiset. 2.4.2016. Viitattu 2.4.2016.
  21. Varpela, Valtteri: Orpolle äänivyöry – vasta toinen kierros ratkaisee voiton Ilta-sanomat. 11.6.2016. Arkistoitu 11.6.2016. Viitattu 11.6.2016.
  22. Vapauden voitto Otava. Viitattu 10.3.2024.
  23. Lassila, Anni & Sutinen, Teija: Lepomäen kirja on toimintaohjelma kohti todella vapaan markkinatalouden Suomea – ja herätti kysymyksiä Lepomäen omista tavoitteista Helsingin Sanomat. 26.4.2018. Viitattu 10.3.2024.
  24. Junkkari, Marko: Kokoomuksen Elina Lepomäki haukkuu kirjassaan kokoomuksen ja kertoo suoraan mihin pyrkii: valtaan Helsingin Sanomat. 25.4.2018. Viitattu 10.3.2024.
  25. a b Tässä ovat Uudenmaan läpimenijät – Lepomäki triplasi äänimääränsä viime vaaleista Länsiväylä. 15.4.2019. Viitattu 23.10.2019.
  26. Eduskuntavaalit 2019 / Tulokset / Uudenmaan vaalipiiri / Valitut Vaalien tieto- ja tulospalvelu. päivitetty (23.09.2020). Oikeusministeriö.
  27. Neihumn, Alec: Tässä ovat eduskuntavaalien äänikuninkaat ja äänikuningattaret! Joukossa tutut nimet ja jättiyllättäjä perussuomalaisista Mtv Uutiset. 15.4.2019. Viitattu 15.4.2019.
  28. Vaali­ra­hoi­tu­sil­moitus puuttuu yhdeltä kansa­ne­dus­ta­jalta ja kahdelta vara­e­dus­ta­jalta – Lepomäki ja Satonen liittyivät sadan tonnin kerhoon Suomenmaa. 18.6.2019. Viitattu 18.6.2019.
  29. a b Kuntavaalit Tulospalvelu, Helsinki vaalit.yle.fi. 16.06.2021. Yle.
  30. Kähkönen, Katariina: Jussi Halla-aholle äänikuninkuus – tässä ovat koko maan ääniharavat Mtv Uutiset (mtvuutiset.fi). 13.06.2021 (päivitetty 14.06.2021). MTV Oy.
  31. Valtosesta Naton parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja www.eduskunta.fi Tiedotteet. 5.5.2022.
  32. Mäki, Markus: Tässä ovat kokoomuksen varapuheenjohtajat Verkkouutiset. 12.6.2022. Viitattu 1.11.2023.
  33. a b Eduskuntavaalit 2023 / Tulokset / Helsingin vaalipiiri (Valtonen nro 152) Vaalien tieto- ja tulospalvelu. Oikeusministeriö.
  34. Siippainen, Aapo: Jussi Halla-ahon ennätys on lyöty – Elina Valtoselle uskomaton äänisaalis Helsingissä Helsingin Uutiset. 3.4.2023. Viitattu 6.4.2023.
  35. Pietiläinen, Tuomo; Siniauer, Pauliina; Vuorikoski, Salla: Elina Valtonen ilmoitti vaali­rahoituksensa yli 40 000 euroa liian pieneksi – Edustajien tiedoissa runsaasti virheitä hs.fi. 20.8.2023. Viitattu 20.8.2023.
  36. Waris, Olli: Kokoomuksen Valtosella yli 136 000 euron kampanja – sai Wahlroosilta ja Zabludowiczilta 6 000 euroa Ilta-Sanomat. 6.6.2023. Viitattu 19.12.2023.
  37. Lehtonen, Marko-Oskari: Miljonäärit tukivat ehdokkaita avokätisesti kevään vaaleissa – Nämä kansanedustajat saivat ”Nallelta” täydet 6 000 euroa www.iltalehti.fi. Viitattu 19.12.2023.
  38. Kinnunen, Pekka: ”Keskityn tehtäviini ulkoministerinä ja kansanedustajana” – Elina Valtonen jättää kesällä kokoomuksen varapuheenjohtajan tehtävän Yle Uutiset. 10.3.2024. Viitattu 10.3.2024.
  39. Hallitusneuvottelujen reformipöytien ja jaostojen puheenjohtajat on nimetty Valtioneuvosto. 3.5.2023. Viitattu 1.11.2023.
  40. Sundman, Robert: Presidentti nimitti Orpon hallituksen – Niinistö: ”Yhtenäisyys on se voima­vara, joka kantaa” 20.6.2023. hs.fi. Viitattu 20.8.2023.
  41. Hallonblad, Alli & Aaltonen, Joona: Ulkoministeri Valtonen: Suomen ulkoasiainhallinto uudistetaan Helsingin Sanomat. 21.8.2023. Viitattu 10.3.2024.
  42. Törnudd, Nina: Suomen ja Yhdysvaltojen DCA-sopimus on allekirjoitettu Ilta-Sanomat. 18.12.2023. Viitattu 26.1.2024.
  43. YK:n yleiskokous vaati välitöntä humanitaarista tulitaukoa Gazaan – myös Suomi äänesti päätöslauselman puolesta Helsingin Sanomat. 13.12.2023. Viitattu 10.3.2024.
  44. Metelinen, Sami: ”Emmanuel Macron on Elina Lepomäen ja Juhana Vartiaisen lineaarikombinaatio” verkkouutiset.fi. 24.4.2017. Viitattu 25.10.2019.
  45. Radio Suomen Päivä | Radio Suomen Päivä: Elina Lepomäki: Valtio ei ole kaiken hyvän takana areena.yle.fi. Viitattu 25.10.2019.
  46. a b Rämö, Aurora: Superyksilö Ylioppilaslehti. 7.3.2014.
  47. Summanen, Kasperi: Elina Lepomäki: Markkinatalous on paras ratkaisu köyhyyteen Verkkouutiset.fi. 21.9.2017. Viitattu 17.12.2017.
  48. Simula, Matti: Kokoomuksesta löytyy myös tasaveron kannattajia Suomen Kuvalehti. 12.3.2011. Viitattu 1.12.2014.
  49. Helmikuun kuukausikokous, kansanedustaja Elina Lepomäki > Tampereen Suomalainen Klubi tampereensuomalainenklubi.fi. Tampereen Suomalainen Klubi. Arkistoitu 17.9.2017. Viitattu 17.9.2017.
  50. Työehtosopimusten yleissitovuus lisää työttömyyttä Ajatuspaja Libera. Viitattu 17.9.2017.
  51. Ahtokivi, Ilkka: Elina Lepomäki alentaisi verotusta ja lopettaisi suorat yritystuet Verkkouutiset. 10.6.2016. Viitattu 23.10.2019.
  52. Metelinen, Sami: Elina Lepomäki: Yhteisöveroa ei enää ole 20 vuoden päästä Verkkouutiset. 4.2.2016. Viitattu 23.10.2019.
  53. Ristamäki, Juha: Kansanedustaja Lepomäki ehdottaa: Kokeillaan ravintoloita ilman valvontaa Iltalehti.fi. Viitattu 3.9.2017.
  54. Lepomäki, Elina: Vapauden voitto, s. 301, 686. Otava, 2018.
  55. Elina Lepomäki: Rasismin ja tilastotieteen ero (osa I) (Arkistoitu – Internet Archive). Elinan blogi 27.9.2010.
  56. Erämaa, Ida: Ministeri Elina Valtosen vanha teksti nousi esiin – ”Pidän sen kirjoittamista virheenä” Iltalehti. 2.7.2023. Viitattu 18.11.2023.
  57. Elina Lepomäki: Vapauden voitto, s. 689. Otava, 2018.
  58. Suominen, Heli: Perustili remontoisi sosiaaliturvamallin Helsingin Sanomat. 12.12.2013. Arkistoitu 5.12.2014. Viitattu 28.11.2014.
  59. Asiantuntijat: Ansioturva yhtäläiseksi kaikille suomalaisille Sitra. Viitattu 21.4.2015.
  60. Tuuri, Johanna: MTV:n vaalikone paljastaa kokoomuksen pj-ehdokkaiden erot – Orpo Stubbia enemmän oikealla Mtv uutiset (mtvuutiset.fi). 7.5.2016. MTV Oy.
  61. ”Suomessa tulisi pohtia turvallisuuspoliittisia ulottuvuuksia” - Kansanedustajat ihmettelevät Nordstreamia HS-Vieraskynässä Uusisuomi.fi. 8.10.2016. Viitattu 6.7.2023.
  62. Kirjallinen kysymys Nord Stream 2 -hankkeen turvallisuuspoliittisen ulottuvuuden huomioimisesta 2016. Eduskunta. Viitattu 6.7.2023.
  63. Tikka, Jukka-Pekka: Turkistarhoista kysyttiin – näin kellokkaat vastasivat verkkouutiset.fi. 9.5.2020. Viitattu 14.8.2021.
  64. Honkamaa, Antti: Kokoomuksen Lepomäen yllättävä veto: ”On aika kaataa sote-esitys, valinnanvapaus ja maakuntauudistus” Is.fi. 28.2.2018. Ilta-Sanomat. Viitattu 8.3.2018.
  65. Pietiläinen, Tuomo: Miljoonia Nordeassa ansainnut Jukka Lepomäki hakee Kevan toimitusjohtajaksi HS.fi. 30.11.2015. Viitattu 2.4.2016. [vanhentunut linkki]
  66. Luhtala, Jouko: Kansanedustaja Elina Lepomäki eroaa ja jättää kuntavaalit väliin – Verkkouutiset: "Jos tilanne olisi toinen, olisin totta kai ehdolla" mtvuutiset.fi. 27.1.2021. Viitattu 27.1.2021.
  67. Vesala, Hanna: Miten Elina Valtonen päätyi ulkoministeriksi? Taustalla mökillä tehty yllättävä löytö Ilta-Sanomat. 15.7.2023. Viitattu 11.11.2023.
  68. Bhose, Cilla: Elina Lepomäki puhuu mielellään taloudesta – ”Tuloeroissa ei tulisi olla mitään pahaa, mikäli ne syntyvät vapaassa kilpailussa ja ilman väärinkäytöksiä" Tärkeimmät talousuutiset | Kauppalehti. 10.11.2023. Viitattu 11.11.2023.
  69. Junkkari, Marko: Politiikka | Elina Valtonen on hämmästyttävän suosittu poliitikko, jonka talousnäkemykset ovat suomalaisittain poikkeuksellisia Helsingin Sanomat. 23.4.2023. Viitattu 11.11.2023.
  70. Wirtavuori, Sanna: Kansanedustaja Elina Lepomäki, 34: ”Puhun lasteni kanssa saksaa” Anna (anna.fi). 6.6.2016. Viitattu 11.11.2023.
  71. Mäki, Markus: Enemmistö kansanedustajista kuuluu kansankirkkoon Kotimaa. 19.5.2015. Viitattu 27.2.2024.

Aiheesta muualla muokkaa

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Elina Valtonen.
Edeltäjä:
Pekka Haavisto
Suomen ulkoministeri
2023−
Seuraaja: