Eduskunnan puhemies
Eduskunnan puhemies (ruots. riksdagens talman)[1] on eduskunnan jäsen, joka johtaa puhetta eduskunnan täysistunnoissa eli hän on eduskunnan puheenjohtaja.[2] Puhemies istuu istuntosalin edustalla korkeimmalla korokkeella ja poikkeaa muista kansanedustajista siten, ettei itse osallistu keskusteluun tai äänestyksiin eduskunnassa ja yleensä pysyttelee päivänpolitiikan ulkopuolella. Vaikka puhemieskin on valittu kansanedustajaksi jostain puolueesta, hän ei tehtävässään saa syrjiä tai suosia mitään puoluetta. Puhemies johtaa puhetta täysistuntojen lisäksi kansliatoimikunnassa sekä puhemiesneuvostossa, johon kuuluvat puhemies, varapuhemiehet ja valiokuntien puheenjohtajat.[3]
Eduskunnan puhemies Riksdagens talman | |
---|---|
Nimittäjä | Eduskunta |
Kauden pituus |
1 vuosi (uudelleenvalinta mahdollinen) |
Perustettu | 1907 |
Ensimmäinen | P. E. Svinhufvud |
Kotisivut | www.eduskunta.fi |
Puhemiehestä katsoen korokkeen vasemmalla puolella on hallituksen aitio, oikealla puolella virkamiesaitio, jossa muun muassa tulkit työskentelevät. Korokkeen edessä pyöreän pöydän ääressä työskentelevät pöytäkirjasihteerit. Valtakunnan hierarkiassa eduskunnan puhemies on toinen heti tasavallan presidentin jälkeen. Poliittista valtaa eduskunnan puhemiehellä ei kuitenkaan juuri ole.[lähde? ]
Eduskunnan puhemies on vuodesta 1987 lähtien (ja vähemmän säännönmukaisesti aiemminkin) ollut toisen suuren hallituspuolueen jäsen ja tullut eri puolueesta kuin pääministeri. Eduskunnan järjestäytyessä ensimmäisen kerran vaalien jälkeen valitaan puhemieheksi suurimman puolueen edustaja, joka usein ryhtyy myös johtamaan hallitusneuvotteluja, ja josta voi tulla pääministeri. Hallituksen muodostamisen jälkeen suurimman puolueen edustaja on 1990-luvulta alkaen eronnut puhemiehen tehtävästä ja hänen tilalleen on valittu toisen suuren hallituspuolueen jäsen, minkä vuoksi on ollut useita lyhytaikaisia puhemiehiä.[lähde? ]
Puhemiehen tehtävät
muokkaaPuhemies kutsuu koolle täysistunnot, esittelee niissä asiat ja johtaa keskusteluja sekä valvoo, että asioita täysistunnossa käsiteltäessä noudatetaan perustuslakia. Puhemies ilmoittaa täysistunnossa hallituksen esityksen sekä valtioneuvoston kirjelmän, tiedonannon ja selonteon samoin kuin kertomusten antamisesta eduskunnalle sekä asetuksen tai muun alemmanasteisen säädöksen tai päätöksen ja kansalaisaloitteen toimittamisesta eduskunnan käsiteltäväksi. Puhemies ilmoittaa myös hallituksen esityksen ja eduskunta-aloitteen peruuttamisesta.[lähde? ]
Joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta puhemiehen on myönnettävä puheenvuorot ilmoittautumisjärjestyksessä. Tämä vaatimus ei kuitenkaan koske suullista kyselytuntia, ajankohtaiskeskustelua, pääministerin ilmoituksen tai valiokunnan saaman selvityksen johdosta käytävää keskustelua, joissa puhemiehellä on valta antaa puheenvuorot haluamassaan järjestyksessä sekä todeta keskustelu päättyneeksi.[lähde? ]
Puhemies valvoo, että kukin puhuja pysyy käsiteltävässä asiassa. Jos puhuja poikkeaa asiasta, puhemiehen tulee muistuttaa häntä asiassa pysymisen vaatimuksesta. Jollei puhuja noudata muistutusta, puhemies voi kieltää häntä jatkamasta puhettaan.[lähde? ]
Mikäli puhemies katsoo, että jonkin asian käsittely tai äänestäminen tehdystä ehdotuksesta olisi vastoin perustuslakia, muuta lakia tai eduskunnan jo tekemää päätöstä, hänellä on oikeus kieltäytyä asian tuomisesta täysistuntoon hänen tällöin ilmoittaessa kieltäytymisen syyt. Jos eduskunta ei tyydy puhemiehen menettelyyn, asia lähetetään perustuslakivaliokuntaan, jonka tulee viipymättä ratkaista, onko puhemies menetellyt oikein. Tältä osin puhemies siis varmistaa, että eduskunnan täysistunnossa noudatetaan perustuslakivaliokunnan kantaa lain säätämisjärjestyksestä, jota ei voida ratkaista äänestyksellä täysistunnossa. Käytäntöjen vakiintuneisuutta tässä kohden osoittaa se, että puhemies ei tiettävästi ole vuoden 1939 jälkeen sallinut täysistunnossa äänestystä lain johtolauseen sen osan sanamuodosta, joka osoittaa, missä järjestyksessä laki on eduskunnassa käsiteltävä.[4] Esimerkiksi vuonna 2019 puhemies Paula Risikko lähetti tiedustelulait uudelleen hallintovaliokunnan ja puolustusvaliokunnan käsittelyyn, kun ilmeni ettei hallintovaliokunta ottanut mietinnössään huomioon kaikkia perustuslakivaliokunnan esiin nostamia huolia.[5][6][7]
Puhemies ja varapuhemiehet saavat olla läsnä valiokuntien kokouksissa. Tiedusteluvalvontavaliokunnan kokouksissa puhemies ja varapuhemiehet saavat kuitenkin olla läsnä vain, jos valiokunta niin erikseen päättää.[lähde? ]
Puhemiehen tehtävät määritellään Suomen perustuslaissa sekä eduskunnan työjärjestyksessä.[8][9]
Nimitys
muokkaaNimitys puhemies on Suomen perustuslain 34. pykälässä. Puhemiehestä käytetään joskus myös nimitystä ”puheenjohtaja”[10][11][12][13], ja tämän nimityksen ilmoitti 2018 ottavansa käyttöön myös sanomalehti Aamulehti.[14] Eduskunnan täysistuntojen pöytäkirjojen mukaan istuntosalissa kyseistä nimitystä on tiettävästi käyttänyt ensimmäistä kertaa vuonna 1990 kansanedustaja Tellervo Renko.[15][16] Vuonna 2019 eduskunnan toinen varapuhemies Juho Eerola, huomautti kansanedustaja Iiris Suomelaa ”puheenjohtaja”-nimityksen käyttämisestä.[17]
Joidenkin kielentutkijoiden mukaan mieheen viittaava nimitys ”puhemies” on seksistinen.[18] ”Puhemies”-nimitystä on puolustettu sen perinteisyydellä ja arvokkuudella.[19]
Suomen kielen lautakunta suosittelee sukupuolineutraalien ammattinimikkeiden käyttämistä ja laissa käytettyjen nimikkeiden vaihtamista sukupuolineutraaleiksi muiden uudistusten yhteydessä.[20]
Puhemiehen vaali
muokkaaEduskunnan puhemies ja kaksi varapuhemiestä valitaan vuosittain valtiopäivien ensimmäisessä istunnossa ikäpuhemiehen johtaessa puhetta.[1][9] Puhemiehistön koostumuksesta ei määrää mikään laki, vaan eduskunta voi valita puhemiehistön haluamallaan tavalla. Vuodesta 1991 alkaneen vakiintuneen käytännön mukaan puhemies on valittu toiseksi suurimmasta hallituspuolueesta, ensimmäinen varapuhemies suurimmasta hallituspuolueesta, ja toinen varapuhemies suurusjärjestyksessä suurimmasta puolueesta, joka ei ole vielä saanut itselleen paikkaa puhemiehistössä.[21][22] Historiansa aikana eduskunta on suorittanut valintoja myös toisin: esimerkiksi eduskuntakaudella 1983–1987 puhemiehenä toimi toiseksi suurimman puolueen kokoomuksen Erkki Pystynen, vaikka puolue olikin hallituksen ulkopuolella oppositiossa.[23]
Tämän käytännön kautta oppositiolla on ollut lähes poikkeuksetta edustaja puhemiehistössä, mutta ei kuitenkaan aina. Esimerkiksi vuosina 2015–2017 puhemiehistön muodostivat kolmen suurimman eduskuntaryhmän eli hallituspuolueiden edustajat. Tällöin neljänneksi suurimmalla eduskuntaryhmällä eli suurimmalla oppositiopuolueella SDP:llä ei ollut omaa edustajaa puhemiehistössä.[24]
Käytännön myötä SDP, maalaisliitto/keskusta ja kokoomus ovat myös dominoineet puhemiesten paikkoja. Vuonna 2015 puhemieheksi valittu perussuomalaisten Maria Lohela oli ensimmäinen puhemies sitten vuoden 1919, joka ei edustanut jotain näistä kolmesta puolueesta. Perussuomalaisten hajottua vuonna 2017 Lohela joutui jättämään puhemiehen paikan, ja helmikuussa 2018 suoritetussa puhemiehistön vaalissa uudeksi puhemieheksi valittiin kokoomuksen Paula Risikko.[25]
Myöskään toiseksi tai kolmanneksi suurin puolue ei välttämättä saa edustusta puhemiehistössä. Esimerkiksi vuonna 2019 eduskunnan kolmanneksi suurin puolue kokoomus jäi puhemiehistön ulkopuolelle, sillä puhemiehen paikan toiseksi suurimpana hallituspuolueena saanut keskusta oli vasta neljänneksi suurin eduskuntaryhmä. Ensimmäisen varapuhemiehen paikan sai suurin puolue SDP ja toisen varapuhemiehen paikan toiseksi suurin puolue perussuomalaiset.[26] Vuosien 1972 ja 1975 vaalien jälkeen toiseksi suurin eduskuntaryhmä SKDL jäi puhemiehistön ulkopuolelle eduskunnan porvarillisen enemmistön vuoksi, minkä vuoksi toisen varapuhemiehen paikan sai toiseksi suurin porvaripuolue kokoomus, joka oli tuolloin neljänneksi suurin eduskuntaryhmä.
Mikäli vallassa on ollut enemmistöhallituksen sijasta vähemmistöhallitus, puhemiehen paikka on mennyt vastaavasti hallituspuolueiden sijasta jollekin oppositiopuolueelle. Esimerkiksi Paasion II hallituksen aikana puhemiehenä oli suurimman oppositiopuolueen keskustan V.J. Sukselainen ja Miettusen III hallituksen aikana suurimman oppositiopuolueen SDP:n Veikko Helle.
Ennen toimeensa ryhtymistä puhemies antaa eduskunnalle seuraavan juhlallisen vakuutuksen: ”Minä N. N. vakuutan, että minä puhemiehenä voimieni mukaan puolustan Suomen kansan ja eduskunnan oikeutta valtiosäännön mukaan.”[27]
Puhemiehen palkkio ja muut etuudet
muokkaaPalkkio
muokkaaEduskunnan puhemiehelle maksetaan toimen asianmukaisen hoitamisen vaatima palkkio. Sen suuruus on vaalikauden 2019–2022 alusta alkaen 13 390 euroa kuukaudessa. Varapuhemiesten palkkio on 10 441 euroa kuukaudessa.[28] Puhemiehen palkkio on veronalaista ansiotuloa.
Kulukorvaus
muokkaaPalkkion lisäksi puhemiehelle, kuten muillekin kansanedustajille, maksetaan kerran kuukaudessa kulukorvaus, joka on tarkoitettu kansanedustajan tehtävistä aiheutuneiden kustannusten maksamiseen. Kulukorvaus on verotonta.[28]
Matkustusoikeus
muokkaaPuhemiehellä, kuten muillakin kansanedustajilla, on oikeus käyttää maksutta edustajan tehtäviin liittyvillä matkoilla junaa, kotimaan reittilentoja ja kaukoliikenteen linja-autoja. Lisäksi hänellä on pääkaupunkiseudulla taksinkäyttöoikeus. Eduskunnan puhemiehellä on lisäksi käytössään virka-auto.
Luettelo Suomen eduskunnan puhemiehistä
muokkaa- Pääartikkeli: Luettelo eduskunnan puhemiehistä
Lähteet
muokkaa- Kansanedustajat 1907– -matrikkeli. Puhemiehet 1907–. Eduskunta.
- Kansanedustajat 1907– -matrikkeli. I varapuhemiehet 1907–. Eduskunta.
- Kansanedustajat 1907– -matrikkeli. II varapuhemiehet 1907–. Eduskunta.
Viitteet
muokkaa- ↑ a b 34 § Suomen perustuslaki (731/1999) finlex.fi. Viitattu 8.6.2019.
- ↑ "puhemies" Kielitoimiston sanakirjassa
- ↑ Puhemies ja varapuhemiehet Eduskunta. Viitattu 22.1.2024.
- ↑ Mikael Hidén: Lakien perustuslainmukaisuuden valvontajärjestelmä. Perustuslakikontrolli ja perustuslakivaliokunnan työn kehittäminen, 2.3.2017. Perustuslakivaliokunnan kutsuseminaari. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Tiedustelulait lähetetään takaisin valiokuntien käsittelyyn Yle Uutiset. Viitattu 20.9.2019.
- ↑ Analyysi: Risikko antoi laiskanläksyn hallintovaliokunnalle ja ojensi perustuslakioppineita Yle Uutiset. Viitattu 20.9.2019.
- ↑ Eduskunnan virkamiehet käyvät läpi tiedustelulakien mahdolliset ongelmat, sanoo puhemies Risikko Helsingin Sanomat. 13.2.2019. Viitattu 20.9.2019.
- ↑ Suomen perustuslaki 731/1999 Ajantasainen lainsäädäntö, finlex.fi. Edita. Viitattu 6.7.2019.
- ↑ a b Eduskunnan työjärjestys 40/2000 Ajantasainen lainsäädäntö, finlex.fi. Edita. Viitattu 6.7.2019.
- ↑ Medialla on oikeus valita käyttämänsä ilmaisut, sanoo JSN:n puheenjohtaja sss.fi. Viitattu 26.6.2019.
- ↑ Heidi Vaalisto: Niinistö tuomitsee käpälöinnin Ilta-Sanomat. 4.2.2008. Viitattu 26.6.2019.
- ↑ Näkökulma: Nuoret, älkää syyttäkö poliitikkoja eläkepopulismista vaan äänestäkää 80 prosentin innolla, kuten 70-vuotiaat iltalehti.fi. Viitattu 26.6.2019.
- ↑ Haku: Valtiopäiväasiat ja -asiakirjat eduskunta.fi. Viitattu 26.6.2019.
- ↑ Aamulehti ottaa käyttöön sukupuolineutraalit tittelit Aamulehti. 16.9.2017. Arkistoitu 30.11.2018. Viitattu 1.12.2018.
- ↑ Valtiopäivät 1990, Pöytäkirjat 5. Istunnot 135–162. 28.11.–20.12.1990. = https://s3-eu-west-1.amazonaws.com/eduskunta-asiakirja-parsed-documents-prod/suomi/1990/ptk_1990_5_1000.pdf#page=12&zoom=auto,-14,685 s. 5884. Valtion painatuskeskus, 1992. ISSN 078-9944.
- ↑ Digitoidut valtiopäiväasiakirjat 1907−2000 (Sivu 4/4.) Avoin data. Eduskunta. Viitattu 20.9.2019.
- ↑ Mika Lehto: Iiris Suomela kutsui eduskunnan puhemiestä taas puheenjohtajaksi ja sai pyynnön muuttaa tapansa 19.9.2019. Ilta-Sanomat.
- ↑ Sukupuolineutraalien titteleiden vastustus yllätti kielentutkijat mtvuutiset.fi. 19.9.2017. Viitattu 13.6.2019.
- ↑ Arvokasta vai asiallista ja selkeää virkakieltä? Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 13.6.2019.
- ↑ Suomen kielen lautakunnan suositus sukupuolineutraalin kielenkäytön edistämiseksi kielikello.fi. Viitattu 13.6.2019.
- ↑ Eduskunnan puhemieheksi nousemassa keskustan Vanhanen, perussuomalaiset arvostelevat Helsingin Sanomat. 5.6.2019. Viitattu 8.6.2019.
- ↑ Eduskunta järjestäytyy: Puhemiehistökiista leimuaa yhä Helsingin Sanomat. 27.4.2011. Viitattu 13.7.2019.
- ↑ Keskustan puhemiehen paikka harmittaa perussuomalaisia iltalehti.fi. Viitattu 13.7.2019.
- ↑ Eduskunnan puhemies valittu Ilta-Sanomat. 29.5.2015. Viitattu 13.7.2019.
- ↑ Mitä Missä Milloin, Kansalaisen vuosikirja 2019, s. 160. Helsinki: Otava, 2018.
- ↑ Matti Vanhanen eduskunnan puhemieheksi Yle Uutiset. Viitattu 13.7.2019.
- ↑ Eduskunnan työjärjestys, Finlex
- ↑ a b Kansanedustajien palkkiot ja kulukorvaukset Eduskunta. Viitattu 22.4.2019.
Kirjallisuutta
muokkaa- Puhemiehet, eduskunnan 100-vuotisjuhlan yhteydessä vuonna 2007 julkaistu teos puhemiesten muotokuvista. 2. täyd. p. Helsinki: Eduskunta2012 ISBN 978-951-53-3465-7
Aiheesta muualla
muokkaa- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Eduskunnan puhemies Wikimedia Commonsissa