Valtiollinen protokolla

Valtiollinen protokolla on valtion politiikassa käyttämä arvojärjestys. Useimmiten protokollan mukaan ylimpänä on valtionpäämies (tasavallassa usein presidentti, monarkiassa kuningas tai keisari). Valtiollinen protokolla ei aina vastaa valtajärjestystä. Esimerkiksi useissa monarkioissa virallinen valtionpäämies on kuningas tai keisari, vaikka yleensä todellinen poliittinen valta on hallituksella ja pääministerillä.

Suomen valtiollinen protokollaMuokkaa

Suomen suuriruhtinaskuntaMuokkaa

Vuosina 1860, 1880 ja 1897 Venäjän keisari, Suomen suuriruhtinas vahvisti Suomen suuriruhtinaskunnan arvojärjestyksen. Siinä ensimmäiseen eli korkeimpaan luokkaan ei kuulunut ketään, toisessa luokassa olivat kenraali, amiraali ja todellinen salaneuvos. Kolmanteen luokkaan kuuluivat esimerkiksi ministerivaltiosihteeri ja Aleksanterin yliopiston kansleri. Senaattori kuului neljänteen luokkaan. Luokkia oli 14. Venäjän vallan aikana voimassa ollut arvojärjestys kumottiin Suomessa vuonna 1927.

Suomen tasavaltaMuokkaa

Suomen valtiollinen protokolla

Suomella ei ole virallista arvojärjestystä. Valtion virallisissa tilaisuuksissa käytännön arvojärjestyksessä korkeimmalla ovat kuitenkin seuraavat tahot:

  1. Suomen tasavallan presidentti
  2. aiemmin tasavallan presidentteinä toimineet henkilöt (toimeenastumisjärjestyksen mukaan)
  3. Eduskunnan puhemies
  4. Suomen pääministeri
  5. ministerit (ensin pääministerin sijainen, jonka jälkeen muut ministerit toimivuosien mukaan)
  6. Korkeimman oikeuden presidentti
  7. Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti
  8. Puolustusvoimain komentaja
  9. oikeuskansleri
  10. Turun ja Suomen arkkipiispa
  11. Vapaudenristin ritarikunnan kansleri
  12. Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomeen Leijonan ritarikuntien kansleri
  13. Helsingin yliopiston kansleri.[1][2]

LähteetMuokkaa

  1. Maassa maan tavalla - tunne säännöt ja onnistu. Ulkoasiainministeriön protokollapalvelut, s. 32. Ulkoasiainministeriö, 2008. ISSN 0358-1489.
  2. Ulkoasiainministeriö: Maassa maan tavalla - tunne säännöt ja onnistu! Ulkoasiainministeriön protokollapalvelut s.32 ISBN 978-952-281-173-8. 2013. Viitattu 1.6.2015.

Aiheesta muuallaMuokkaa

Tämä politiikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.