Perustuslakivaliokunta

Suomen eduskunnan valiokunta
Hakusana ”PeV” ohjaa tänne. PeV on myös petaelektronivoltin lyhenne.

Perustuslakivaliokunta (PeV) on yksi eduskunnan valiokunnista. Sen tehtävänä on valmistella perustuslakia sekä muuta perustuslain kanssa läheisessä asiayhteydessä olevaa lainsäädäntöä. Perustuslakivaliokunta antaa lausunnon perustuslain säätämisjärjestyksessä säädettävistä lakiesityksistä ja arvioi käsiteltäväkseen lähetettävien lakiesitysten perustuslainmukaisuutta ja sitä, miten ne suhtautuvat Suomen allekirjoittamiin kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin. Lisäksi perustuslakivaliokunta tarkastaa esitykset eduskunnan työjärjestykseksi ja vaalisäännöksi sekä eduskunnan oikeusasiamiehen johtosäännöksi. Perustuslakivaliokunta toteuttaa perustuslain ennakkovalvontaa.

Perustuslakivaliokunta
Rooli Valiokunta
Valiokunta
Puheenjohtaja Heikki Vestman[1]
Valiokunnan sihteeri ​​Mikael Koillinen
Puolueet
Hallinto
Sijainti Perustuslakivaliokunta
00102 Eduskunta
Verkkosivusto
Valiokunnan sivut
Eduskunnan perustuslakivaliokunnan kokous Säätytalossa vuonna 1918. Pöydän päässä selin puheenjohtaja K. J. Ståhlberg, hänestä vasemmalla (myötäpäivään) R. A. Wrede, Ernst Estlander, G. G. Rosenqvist, A. O. Wuorimaa, Santeri Alkio, Antti Juutilainen, J. P. Kokko, Eero Erkko, Tekla Hultin (ei näy), Pekka Pennanen, Elias Tukia, Wilhelmi Malmivaara, F. W. Bergroth, Onni Rantasalo, J. E. Antila ja Lauri Ingman. Taustalla toisessa pöydässä valiokunnan sihteeri Hjalmar Kahelin.

Perustuslakivaliokunta käsittelee hallituksen toimenpidekertomuksen sekä oikeuskanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen kertomukset. Lisäksi valiokunta arvioi eduskunnan oikeusasiamiehen ja apulaisoikeusasiamiehen vaaliin ilmoittautuneet henkilöt. Valiokunta valmistelee myös syytteen nostamisen valtakunnanoikeudessa sekä käsittelee vaalilainsäädäntöä, ylimpiä valtioelimiä ja Ahvenanmaan itsehallintoa koskevat asiat. Myös kansalaisuus-, kieli- ja puoluelainsäädäntö kuuluu perustuslakivaliokunnalle.lähde?

Valiokunnan valvontatehtävästä säädetään Suomen perustuslain 74 §:ssä:

"Eduskunnan perustuslakivaliokunnan tehtävänä on antaa lausuntonsa sen käsittelyyn tulevien lakiehdotusten ja muiden asioiden perustuslainmukaisuudesta sekä suhteesta kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin."[2]

Perustuslakivaliokunnasta tuli pysyvä lakimääräinen valiokunta vuoden 1906 eduskuntauudistuksessa.[3]

Keskustelu valiokunnan roolista muokkaa

Suomi on ainoa maa maailmassa, jossa perustuslakikontrolli tapahtuu suurimmaksi osaksi parlamentaarisen perustuslakivaliokunnan harjoittamalla ennakkovalvonnalla. Kansainvälisesti yleisin järjestely perustuslakikontrollin osalta on perustuslainmukaisuuden jälkivalvonta perustuslakituomioistuimen tai maan ylimmän oikeuden taholta. Sen sijaan esimerkiksi Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Alankomaissa tai Ruotsissa ei ole lainkaan perustuslakikontrollia parlamentaarisen itsemääräämisoikeuden myötä. Alankomaissa Raad van State ja Ruotsissa Lagrådet harjoittavat perustuslain ennakkovalvontaa, mutta niiden lausunnot eivät sido maiden parlamentteja samalla tavalla kuin perustuslakivaliokunta eduskuntaa.[4][5][6]

Valtiotieteen tohtori Jukka Tarkka pitää puoluepoliittisesti nimitettyä perustuslakivaliokuntaa ongelmana, kun kansanedustajat säätävät lakeja ja toimivat perustuslain tuomareina. Hän haluaisi sen tilalle riippumattoman perustuslakituomioistuimen. Myös Eero Heinäluoma näkee perustuslakituomioistuimelle perusteita, mikäli se ottaisi kantaa vain valtioelinten eli presidentin, valtioneuvoston ja eduskunnan toimivaltaan.[7] Perustuslakiasiantuntijat suhtautuvat kuitenkin kriittisesti esitykseen erityisestä perustuslakituomioistuimesta.[8]

Vuoden 2018 kaikille kansanedustajille tehdyssä kyselyssä 85 prosenttia kansanedustajista säilyttäisi perustuslakivaliokunnan ja vain 9 prosenttia haluaisi perustuslakituomioistuimen Suomeen. Perustuslakivaliokuntaa tukivat yksimielisesti keskustan, SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton kansanedustajat. Lännen Median kyselyyn vastasi 108 kansanedustajaa.[9]

Vuonna 2018 presidentti Sauli Niinistö puolsi selvitystä perustuslakituomioistuimen perustamisesta.[10] Oikeusministeriö tilasi selvityksen perustuslain toimivuudesta ja mahdollisista tarkistamistarpeista marraskuussa 2018[11] ja se valmistui toukokuussa 2019.[12] Selvityksessä todetaan, ettei ole nähtävissä aihetta perustuslain säännösten muuttamiseen eduskuntaa, tasavallan presidenttiä ja valtioneuvostoa, vaalijärjestelmää, perusoikeuksia tai perustuslain noudattamisen valvontaa koskevilta osin. Myöskään perustuslain yksittäisten säännösten muutoksille ei selvityksen mukaan näyttäisi olevan painavaa syytä. Selvityksen toteutti Helsingin yliopiston emeritusprofessori Mikael Hidén.[13]

Korkeimpien oikeuksien konsultointi muokkaa

Niinistö sanoi vuonna 2020 kannattavansa KKO:n ja KHO:n entisten presidenttien ajatusta korkeimpien oikeuksien yhteisestä erityisjaostosta, jolta perustuslakivaliokunta voisi halutessaan saada arvion laista. Esitystä edelsi kohu valiokunnan politisoitumisesta.[14] Professori Jukka Kekkonen katsoi ehdotuksen tuovan juridisesti vahvan ja tasapainoisen arvion, joka voisi auttaa hankalimmissa tilanteissa.[15]

Perustuslain 77. pykälä antaa presidentille mahdollisuuden hankkia laista lausunto korkeimmalta oikeudelta tai korkeimmalta hallinto-oikeudelta ennen lain vahvistamista.[16]

Valiokunnan kuulemat asiantuntijat muokkaa

Perustuslakivaliokunta muodostaa lausuntonsa asiantuntijakuulemistensa perusteella, ja valtiosääntöasiantuntijoiden rooli on tulkinnoissa merkittävä. Viimeisin perustuslakivaliokunnan lausunto, jossa ei ole käytetty asiantuntijoita, on vuodelta 1961.[17] Asiantuntijoiden tehtävänä on paikallistaa mahdolliset perustuslakiongelmat, varmistaa valiokunnan kannanottojen valtiosääntöoikeudellinen vakuuttavuus, osoittaa oikeudelliset rajat lainsäätäjän harkinnalle sekä antaa tietoa valiokunnan tulkintakäytännöstä ja muusta oikeudellisesti relevantista materiaalista.[18]

Perustuslakivaliokunta käyttää neljänlaisia asiantuntijoita: käsitellyn lakiehdotuksen valmistelusta vastaavia virkamiehiä, valtiosääntöongelmiin erikoistuneita asiantuntijoita (tyypillisesti yliopiston professoreita tai muita tutkijoita), sekä harvemmin intressiasiantuntijoita eli edunvalvontatahojen edustajia. Lisäksi valiokunta voi joissakin tapauksissa kuulla myös muiden alojen erityisasiantuntijoita sen ollessa tarpeen mahdollisten valtiosääntöongelmien tarkastelun kannalta; esimerkiksi maakunta- ja soteuudistuksen osalta valiokunta kuuli sosiaali- ja terveysalan asiantuntijoita.lähde?

Professori Matti Wibergin vuosien 1945–2002 valtiopäiviä koskevan tarkastelun mukaan asiantuntijuudet ovat vahvasti kasautuneet muutamille asiantuntijoille. Tarkasteltujen valtiopäivien aikana valiokunta antoi 824 lausuntoa, joita varten sai 5 233 asiantuntijalausuntoa 1 223 eri henkilöltä. Kolme eniten käytettyä asiantuntijaa olivat valtiosääntöoikeuden professorit Mikael Hidén, Ilkka Saraviita ja Antero Jyränki, jotka antoivat 1 218 asiantuntijalausuntoa eli 23,3 % kaikista valiokunnan asiantuntijalausunnoista.[17] Eduskunnassa kolmikolle annettiin lempinimet Tupu, Hupu ja Lupu.[19][20]

Vuoden 2015 alkaneen eduskuntakauden osalta (kesään 2018 saakka) valiokunnan eniten käytetyimmät asiantuntijat olivat professorit Tuomas Ojanen, Juha Lavapuro, Olli Mäenpää, Veli-Pekka Viljanen ja Mikael Hidén.[21]

Perustuslakivaliokunta poikkeaa harvoin kuultujen valtiosääntöasiantuntijoiden esittämistä lausunnoista, mikäli he ovat asiasta kaikki keskenään samanmielisiä. Kuitenkin esimerkiksi vuonna 1987 valiokunta kannatti presidentin suoraan kansanvaaliin siirtymistä vastoin asiantuntijoiden käytännössä yksimielistä kantaa.[22]

Arvostelua valiokunnan päätöksiä kohtaan muokkaa

Helsingin Sanomien toimittaja Teemu Luukan mukaan perustuslakivaliokunta näyttää kieltävän terveydenhoitokulujen kasvun rajoittamisen tasolle 0,9 %/vuosi, kutsuen sitä riittämättömäksi perustuslakiin vedoten. Luukka ihmettelee, miksi juuri tuo taso on riittämätön ja voitaisiinko samaan päätyä, jos terveysmenoihin käytettäisiinkin jo nyt 10 miljardia euroa enemmän tai vähemmän, ja miksi perustuslakiasiantuntijat olisivat oikein taho päättämään julkisten varojen käytöstä.[23]

Valiokunnan jäsenet muokkaa

Perustuslakivaliokunnassa on 17 jäsentä ja 9 varajäsentä. Se kokoontuu tavallisesti neljä kertaa viikossa.

Jäsenet vaalikaudella 2023-2027 muokkaa

Jäsen Puolue Vaalipiiri
Keto-Huovinen, PihlaPihla Keto-Huovinen Kokoomus Uusimaa
Lindberg, JarmoJarmo Lindberg Kokoomus Helsinki
Partanen, KaroliinaKaroliina Partanen Kokoomus Savo-Karjala
Vestman, HeikkiHeikki Vestman Kokoomus Uusimaa
Keskisarja, TeemuTeemu Keskisarja Perussuomalaiset Uusimaa
Nieminen, MiraMira Nieminen Perussuomalaiset Häme
Rostila, OnniOnni Rostila Perussuomalaiset Uusimaa
Junnila, VilhelmVilhelm Junnila Perussuomalaiset Varsinais-Suomi
Guzenina, MariaMaria Guzenina SDP Uusimaa
Koskinen, JohannesJohannes Koskinen SDP Häme
Ojala-Niemelä, JohannaJohanna Ojala-Niemelä SDP Lappi
Skinnari, VilleVille Skinnari SDP Häme
Honkonen, PetriPetri Honkonen Keskusta Keski-Suomi
Hoskonen, HannuHannu Hoskonen Keskusta Savo-Karjala
Diarra, FatimFatim Diarra Vihreät Helsinki
Kontula, AnnaAnna Kontula Vasemmistoliitto Pirkanmaa
Löfström, MatsMats Löfström RKP Ahvenanmaa

Valiokunnan puheenjohtajat ja sihteerit muokkaa

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtajat muokkaa

Valiokunnan puheenjohtajuus oli perinteisesti kokoomuksen mandaattia[17]: eduskuntaryhmällä on ollut valiokunnan puheenjohtajuus yhteensä 85 vuoden osalta, joista yli 70 vuotta peräkkäin (1940–2011).

Puolue Puheenjohtaja Vuosi
Nuorsuomalainen E. N. Setälä 1907–1909
K. J. Ståhlberg 1909
Jonas Castren 1909–1910
RKP Leo Mechelin 1910
Rabbe Wrede 1911–1912
Karl Söderholm 1912–1913
Leo Mechelin 1913–1914
Vanhasuomalaiset Lauri Ingman 1914–1917
SDP Yrjö Mäkelin 1917
Edistyspuolue K. J. Ståhlberg 1917–1918
RKP Rabbe Wrede 1918–1919
Edistyspuolue Heikki Ritavuori 1919
SDP Hannes Ryömä 1919
Maalaisliitto Santeri Alkio 1919–1920
Kokoomus Paavo Virkkunen 1921
E.N. Setälä 1921–1922
Maalaisliitto Juho Hyvönen 1922–1924
Kokoomus E. N. Setälä 1924–1926
Johannes Peltonen 1926–1927
Yrjö Puhakka 1927–1928
Erkki Kuokkanen 1929–1930
Antti Tulenheimo 1930
Oskari Lehtonen 1930–1933
Edistyspuolue Eero Rydman 1933–1936
Kokoomus Oskari Lehtonen 1936–1941
Maalaisliitto Urho Kekkonen 1940
Kokoomus Oskari Lehtonen 1940–1941
Toivo Horelli 1941
Antti Hackzell 1941–1944
Oskari Lehtonen 1944–1945
Arvi Ahmavaara 1945–1954
Niilo Honkala 1954
Päiviö Hetemäki 1954–1958
Oskari Lehtonen 1958–1962
Erkki Tuuli 1962–1966
Juuso Häikiö 1966–1978
Erkki Pystynen 1979–1983
Pekka Löyttyniemi 1983–1985
Ben Zyskowicz 1985–1993
Sauli Niinistö 1993–1995
Kari Häkämies 1995–1996
Ville Itälä 1996–2000
Paula Kokkonen 2000–2003
Ben Zyskowicz 2003
Kimmo Sasi 2003–2007
Jan Vapaavuori 2007
Kimmo Sasi 2007–2011
SDP Johanna Ojala-Niemelä 2011
Johannes Koskinen 2011–2015
Vasemmistoliitto Annika Lapintie 2015–2019[24]
SDP Maria Guzenina 2019
Johanna Ojala-Niemelä 2019–2020
Antti Rinne 2020–2021
Johanna Ojala-Niemelä 2021–2023
Kokoomus Anna-Kaisa Ikonen 2023
Heikki Vestman 2023–

Perustuslakivaliokunnan sihteerit muokkaa

Perustuslakivaliokunnan roolin vuoksi sihteerinä työskentelevä valiokuntaneuvos on yksi eduskunnan tärkeimpiä virkoja.[25] Perustuslakivaliokunnan sihteerinä on yleensä ollut sitoutumaton porvari tai keskustan mandaatilla tehtävään valittu henkilö.[17]

Sihteeri Toimikausi
Jaakko Enäjärvi 1945–1947[17]
Olavi Salervo 1948–1955[17]
Risto Leskinen 1955–1961[17]
Kai Korte 1962–1964[17]
Heikki Tuominen 1962–1965[17]
Heikki Salo 1965–1966[17]
Antti Okko 1966–1973[17]
Juhani Perttunen 1974–1976[17]
Seppo Tiitinen 1977[17]
Martti Manninen 1978–1989[17]
Jarmo Vuorinen 1989[17]–2004[26]
Kalevi Laaksonen 2005–2009[25]
Timo Tuovinen 2009–2014[27]
Petri Helander 2014–2017 (vv. 2016-2017)[28]
Matti Marttunen 2017–[29]2021

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. Perustuslakivaliokunta www.eduskunta.fi. Viitattu 22.4.2023.
  2. Ajantasainen lainsäädäntö: Suomen perustuslaki 731/1999 finlex.fi. Edita. Arkistoitu 12.11.2022. Viitattu 5.7.2019.
  3. Hidén, Mikael & Honka-Hallila, Helena: Miten eduskunta toimii, s. 166. Helsinki: Suomen eduskunta, 2006. ISBN 951-37-4546-5.
  4. [1] (Eduskunnan pääsihteeri Seppo Tiitinen pohti perustuslakivaliokunnan ja valtiosääntötuomioistuimen eroja. Tutkijoiden ja kansanedustajien Tutkas-seuran seminaari 1.12.2015.): ”Perustuslakivaliokunnan ja valtiosääntötuomioistuimen eroja”. 2015-12-02.
  5. Jurgen de Poorter: Constitutional Review in the Netherlands: A Joint Responsibility. Utrecht Law Review, 25.3.2013, nro 2, s. 89–105. doi:10.18352/ulr.229. ISSN 1871-515X. Artikkelin verkkoversio. en
  6. Andrea Iossa: Constitutional Law – Introduction to Swedish Law[vanhentunut linkki], s. 27
  7. Heinäluoma: Perustuslakituomioistuimelle perusteita Yle 5.2.2014.
  8. Perustuslakiasiantuntijat karsastavat perustuslakituomioistuimen perustamista Yle Uutiset. Viitattu 5.7.2019.
  9. Orpon ehdottama perustuslakituomioistuin ei saa kannatusta kansanedustajilta satakunnankansa.fi. Arkistoitu 30.6.2019. Viitattu 30.6.2019.
  10. KSML: Perustuslakituomioistuin saa tukea Niinistöltä Yle Uutiset. 14.1.2018.
  11. Perustuslain toimivuudesta tehdään selvitys, jonka laatii emeritusprofessori Mikael Hidén LS24. 28.11.2018. Viitattu 30.6.2019.
  12. Selvitys: Perustuslain muuttamiseen ei ole tarvetta Oikeusministeriö. Viitattu 30.6.2019.
  13. Mikael Hidén: Selvitys perustuslain toimivuudesta ja mahdollisista tarkistamistarpeista julkaisut.valtioneuvosto.fi. 15.5.2019. Viitattu 30.6.2019.
  14. Presidentti Niinistö HS:lle: Toivon ja kannustan, että perustuslaki­valiokuntaan palautetaan ”asiallinen ja kunnioittava” henki Helsingin Sanomat. 9.12.2020.
  15. Suomen perustuslakikontrolli on luotu muutosten jarruksi, mutta se ei ole syy korona-ajan lainsäädäntösotkuihin, sanoo asiantuntija Helsingin Sanomat. 6.3.2021.
  16. Lain vahvistaminen finlex.fi. Arkistoitu 12.11.2022. Viitattu 5.11.2023.
  17. a b c d e f g h i j k l m n o Matti Wiberg: Perustuslakivaliokunta asiantuntija-areenana. Lakimies 101 (2003) : 6, 3. artikkeli, 2003. Helsinki : Suomalainen lakimiesyhdistys. ISSN 0023-7353. Artikkelin verkkoversio.
  18. Veli-Pekka Viljanen: Perustuslain tulkinnasta perustuslakivaliokunnan käytännön valossa. Perustuslakivaliokunnan kutsuseminaari 2.3.2017
  19. Asiantuntijapuolue. Suomen Kuvalehti, 21.4.1995, s. 36. Artikkelin verkkoversio.
  20. Jukka Tarkka: Jukka Tarkka: Kolumni: Perustuslakituomioistuin Jukka Tarkka. keskiviikko 20. maaliskuuta 2019. Viitattu 25.9.2019.
  21. Nämä miehet tulkitsevat muun muassa sote- ja tiedustelulakien perustuslaillisuutta – parhaat asiantuntijat ansaitsevat yli 50 000 euroa vaalikaudessa LS24. 14.2.2019. Viitattu 30.6.2019.
  22. Näkökulma: Suomenkin parlamentilla on ylähuoneensa Yle Uutiset. Viitattu 30.6.2019.
  23. Onko sote-menojen karsiminen todella perustuslain vastaista? Jos näin on, voi koulutuksen tulevaisuus olla synkkä Helsingin Sanomat. 29.5.2018.
  24. Valiokuntien puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat 5.5.2015. Eduskunta. Viitattu 5.5.2015.
  25. a b Laaksonen MTK:sta valiokuntaneuvokseksi Turun Sanomat. 28.5.2004.
  26. Jarmo Vuorinen eduskunnan apulais- pääsihteeriksi Helsingin Sanomat. 2.4.2004.
  27. Timo Tuovinen eduskunnan apulaispääsihteeriksi Helsingin Sanomat. 25.9.2014.
  28. KHO:n jäsenet: Petri Helander kho.fi.
  29. Perustuslakivaliokunta, Pöytäkirja PeVP 81/2017 vp Eduskunta. 27.9.2017.

Aiheesta muualla muokkaa