Avaa päävalikko
Tyypillinen valiokunnan kokoushuone. Puheenjohtajan edessä olevaa maljaa käytetään arvottaessa äänestystulosta äänten mentyä tasan.

Valiokunta on parlamentin toimielin, joka käsittelee omaan erityisalueeseensa kuuluvat lakiesitykset. Suomessa eduskunnan valiokunnat voivat käsitellä lisäksi esimerkiksi valtioneuvoston selontekoja ja eri toimielinten kertomuksia.

Sisällysluettelo

Euroopan parlamentin valiokunnatMuokkaa

Euroopan parlamentissa on 20 pysyvää valiokuntaa. Tarvittaessa perustetaan alivaliokuntia, tutkintavaliokuntia ja väliaikaisia valiokuntia.[1] Valiokunnat kokoontuvat pääsääntöisesti Brysselissä ja niiden istunnot ovat yleisölle avoimia.

SuomiMuokkaa

Valiokunnat ja niiden jäsenetMuokkaa

Valiokuntien jäsenet ovat kansanedustajia, joskin ministerinä toimivat kansanedustajat eivät voi kuulua valiokuntiin. Jokainen kansanedustaja kuuluu keskimäärin kahteen valiokuntaan. Pysyviä valiokuntia on kaikkiaan 17:[2]

Valiokunta Jäseniä Varajäseniä
Suuri valiokunta 25 13
Perustuslakivaliokunta 17 9
Ulkoasiainvaliokunta 17 9
Valtiovarainvaliokunta 21 19
Tarkastusvaliokunta 11 6
Hallintovaliokunta 17 9
Lakivaliokunta 17 9
Liikenne- ja viestintävaliokunta 17 9
Maa- ja metsätalousvaliokunta 17 9
Puolustusvaliokunta 17 9
Sivistysvaliokunta 17 9
Sosiaali- ja terveysvaliokunta 17 9
Talousvaliokunta 17 9
Tiedusteluvalvontavaliokunta 11 2
Tulevaisuusvaliokunta 17 9
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 17 9
Ympäristövaliokunta 17 9

Ensi töikseen eduskuntavaalien jälkeen eduskuntaryhmät kokoontuvat sopimaan valiokuntajaosta. Vuodesta 2007 alkaen eduskuntaryhmät ovat jakaneet valiokuntien puheenjohtajuudet keskenään pitkälti suhteessa kansanedustajien määriin D'Hondtin menetelmän avulla.[3][4] Esimerkiksi eduskunnan vaalikaudella 2011–2015 Kokoomuksella ja SDP:llä oli niitä 4, Keskustalla ja Perussuomalaisilla 3, sekä Vihreillä ja Vasemmistoliitolla 1.

Valiokunnat kokoontuvat kahdesta neljään kertaa viikossa. Valiokunnat ovat päätösvaltaisia silloin, kun paikalla on vähintään kaksi kolmasosaa jäsenistä tai vastaava määrä varajäseniä.

Pysyvien valiokuntien lisäksi eduskunta voi asettaa tilapäisen valiokunnan käsittelemään jotakin erityistä asiaa. Suurin osa nykyisistä valiokunnista on vakiintunut alkuaan säännönmukaisesti jokaisille valtiopäiville valituista muodollisesti tilapäisistä valiokunnista. Viimeisin tällainen on tulevaisuusvaliokunta.

Varsinaisia erityisvaliokuntia yksittäistä asiaa varten ei ole perustettu vuosikymmeniin. Viimeisin tällainen oli vuonna 1968 perustettu alkoholivaliokunta.

Asioiden käsittely valiokunnissaMuokkaa

Eduskunnan täysistunto lähettää lakiesitykset valiokuntaan lähetekeskustelussa. Valiokunta kuulee asiantuntijoita ja keskustelee esityksestä ja laatii siitä mietinnön, jossa valiokunta suosittaa täysistunnolle esityksen hyväksymistä sellaisenaan tai osittain tai kokonaan muutettuna tai esityksen hylkäämistä kokonaan. Mietinnön kirjoittava valiokunta voi pyytää lausuntoja muilta valiokunnilta, joiden erityisalueeseen esitys liittyy.

Asioiden valiokuntakäsittely kestää normaalisti yhdestä kolmeen kuukautta, joskus jopa vuosia. Toisaalta kiireelliset asiat voivat edetä hyvinkin nopeasti. Jos asian, esimerkiksi lakiesityksen, käsittely on kesken vaalikauden päättyessä, se raukeaa.

Yleensä lait hyväksytään täysistunnossa valiokunnan mietinnön muotoilun mukaisina, sillä puolueiden voimasuhteet jakautuvat valiokunnissa eduskunnan voimasuhteiden mukaan. Käytännössä valiokunnat ovatkin se paikka eduskunnassa, jossa varsinainen lainsäädäntötyö tapahtuu.

Muista poikkeavat valiokunnatMuokkaa

Suuren valiokunnan, valtiovarainvaliokunnan, tarkastusvaliokunnan ja tulevaisuusvaliokunnan tehtävät eroavat muista valiokunnista.

Suuri valiokunta käsittelee ne lakiehdotukset, joihin on tehty muutoksia eduskunnan täysistunnon ensimmäisessä käsittelyssä. EU-jäsenyyden myötä suuren valiokunnan tehtäviin on lisätty Euroopan unionissa käsiteltävien asioiden käsittely vuorovaikutuksessa valtioneuvoston kanssa.

Valtiovarainvaliokunta käsittelee lakiesitysten lisäksi valtion talousarvioesityksen ja lisätalousarvioesitykset. Lisäksi valiokunta valvoo valtiontaloutta. Valtiovarainvaliokunta jakautuu useisiin, eri aloihin keskittyviin jaostoihin.

Tarkastusvaliokunta perustettiin eduskuntaan kesäkuun alussa vuonna 2007. Jo edellisellä vaalikaudella 2004-2007 hallitus antoi eduskunnalle esityksen (HE 71/2006), jonka myötä valiokunta säädettiin pysyvästi perustettavaksi vaalikaudelle 2007-2011. Esityksen käsittelyn myötä valiokunnalle on keskitetty valtiontalouden parlamentaariseen valvontaan kuuluvat tehtävät, jotka aiemmin kuuluivat valtiontilintarkastajille ja valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja tarkastusjaostolle.

Tulevaisuusvaliokunnan ensisijaisena tehtävänä on valmistella eduskunnan vastaus valtioneuvoston tulevaisuusselontekoon. Lisäksi tulevaisuusvaliokunta voi käsitellä itse valitsemiaan aiheita tulevaisuusnäkökulmasta ja tuoda keskustelun tulokset eduskunnan täysistunnon ajankohtaiskeskusteluun.

YhdysvallatMuokkaa

Sekä edustajainhuoneella että senaatilla (Yhdysvaltain kongressin ala- ja ylähuone) on valiokuntia (committee). Valiokuntien koot vaihtelevat huomattavasti. Kaksipuoluejärjestelmään liittyen puolue, jolla on enemmistö kamarissa, saa jokaisessa valiokunnassa puheenjohtajan paikan.

Pysyvät valiokunnat voivat asettaa itselleen alivaliokuntia, joita suomalaisessa käytännössä nimitettäisiin komiteoiksi. Parlamentaarista valvontaa varten valiokunnat voivat asettaa ns. tutkimusvaliokuntia (esimerkiksi 9/11-komissio).

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Euroopan parlamentin valiokunnat Euroopan parlamentti. Viitattu 18.8.2014.
  2. Eduskunta: Valiokunnat eduskunta.fi. Viitattu 4.5.2019.
  3. Eduskunnan kanslia: Eduskunnan kanslian toimintakertomus 2007, s. 3. Eduskuntatiedotus, 2008.
  4. Suvi Hautanen: Suuren valiokunnan puheenjohtajuus kokoomukselle verkkouutiset.fi. 28.4.2015. Viitattu 17.4.2019.