Yhdysvaltain senaatti
Yhdysvaltain senaatti (engl. United States Senate) on Yhdysvaltain kaksikamarisen kongressin ylähuone.
| Yhdysvaltain senaatti | |
|---|---|
 Logo |
|
 |
|
| Tyyppi | ylähuone |
| Senaatin puheenjohtaja |
Kamala Harris (D) |
| Enemmistöjohtaja |
Chuck Schumer (D) |
| Vähemmistöjohtaja |
Mitch McConnell (R) |
| Edustajia |
100 |
| Ryhmät |
Demokraatit (47)
Republikaanit (49)
|
| Viimeisimmät vaalit | 8. marraskuuta 2022 |
| Kokoontumispaikka | Yhdysvaltain kongressitalo, Washington D.C. |
| Kotisivut | |
Senaatilla on muutamia kongressin alahuoneelta eli Yhdysvaltain edustajainhuoneelta puuttuvia oikeuksia, kuten ratifioinnin ehtona olevien sopimusten hyväksyminen. Molemmat huoneet voivat esitellä lakiehdotuksia, mutta perustuslain mukaan senaatti ei voi kuitenkaan tehdä aloitetta veroja koskevista laeista. Tullakseen voimaan kaikki ehdotukset vaativat sekä edustajainhuoneen että senaatin hyväksynnän.
Senaatissa on sata jäsentä. Jokaista osavaltiota edustaa asukasmäärästä riippumatta kaksi senaattoria.[1] 3. tammikuuta 2023 lähtien senaatti on koostunut 48 demokraatista, 49 republikaanista ja kolmesta sitoutumattomasta jäsenestä, jotka äänestävät demokraattien mukana.
Puheenjohtaja muokkaa
Yhdysvaltain varapresidentti on senaatin puheenjohtaja. Hän saa äänestää vain senaatin äänten mennessä tasan. Hänen poissa ollessaan virkaa hoitaa senaattorien keskuudesta valittu puheenjohtaja pro tempore,[1] joka on tavan mukaan enemmistöpuolueen virkaiältään vanhin senaattori. Käytännön puheenjohtajan työ delegoidaan yleensä virkaiältään nuoremmille senaattoreille (toisinaan myös vähemmistöpuolueelle), jotta toimintatavat tulisivat heille tutuksi.[2]
Senaattorien valinta muokkaa
Kunkin senaattorin kausi kestää kuusi vuotta. Vaalit järjestetään joka toinen vuosi ja senaattoreista valitaan kerralla kolmasosa. Senaattorit on jaettu kolmeen "luokkaan" (class) ja kunkin osavaltion senaattorit kuuluvat joko luokkiin 1 ja 2, 1 ja 3 tai 2 ja 3: esimerkiksi vuonna 2000 valittiin ykkösluokan senaattorit, vuonna 2002 kakkosluokan senaattorit ja vuonna 2004 kolmosluokan senaattorit.
Osavaltioiden senaattipaikat on jaettu luokkiin niin, että kussakin luokassa on mahdollisimman lähelle sama määrä senaattoreita. Jotta uuden osavaltion mahdollisesti liittyessä Yhdysvaltoihin taataan, että senaatista valitaan jatkossakin kerralla kolmasosa, uuden osavaltion senaattoriparista vähintään yksi istuu alle kuusi vuotta ja toinen istuu häntä kaksi tai neljä vuotta vähemmän. Jos yhdessä luokassa on vähemmän senaattoreita kuin kahdessa muussa, yksi uusi senaattori tulee siihen luokkaan ja toisen senaattorin luokka valitaan kolikonheitolla; jos kahdessa luokassa on vähemmän senaattoreita kuin yhdessä, he tulevat noihin kahteen luokkaan ja kummankin senaattorin luokittelu päätetään kolikonheitolla.
Senaatin vaalissa koko osavaltio on yhtä vaalia. 44 osavaltiossa puolueet järjestävät esivaalit, joiden voittajat ovat ehdolla varsinaisessa vaalissa. Puolueen senaattoriehdokkaaksi valitaan useimmissa osavaltioissa eniten esivaalissa ääniä saanut ehdokas; joissain osavaltioissa järjestetään esivaalien toinen kierros, jos kukaan ehdokas ei saa enemmistöä annetuista äänistä. Yleisessä vaalissa senaattoriksi valitaan eniten ääniä saanut ehdokas (pluraliteettijärjestelmä). Kuudessa muussa osavaltiossa vaalitapa on erilainen:
- Georgiassa ja Louisianassa on käytössä kaksivaiheinen kierrosvaalitapa. Georgiassa kaksivaiheinen kierrosvaalitapa on sekä puolueen sisäisessä esivaalissa että varsinaisessa vaalissa. Louisianassa ei järjestetä puolueiden omia esivaaleja lainkaan, vaan kaikki ehdokkaat ovat samalla äänestyslipulla ensimmäisellä kierroksella puolueesta riippumatta. Kummassakin osavaltiossa järjestetään toinen kierros, jos kukaan ei saa äänten enemmistöä.
- Kaliforniassa ja Washingtonissa esivaalit ovat kaikille ehdokkaille yhteiset puolueesta riippumatta.
- Mainessa ja Alaskassa edustajat valitaan siirtoäänivaalitavalla järjestettävässä enemmistövaalissa, jossa äänestäjä asettaa ehdokkaat vaalilippuun paremmuusjärjestykseen. Jos kukaan ei saa enemmistöä ykköspaikoista, vähiten ykköspaikan ääniä saanut karsitaan ensimmäisessä laskennassa. Seuraavassa laskennassa lasketaan kakkospaikan äänet, ja jos kukaan ei saa niistäkään enemmistöä, vähiten kakkospaikan ääniä saanut karsitaan ja niin edelleen. Kussakin laskennassa karsitaan yksi ehdokas niin kauan, kunnes jollakulla ehdokkaista on laskennan päätteeksi enemmistö äänistä. Mainessa vaalitapaa käytetään sekä puolueiden sisäisissä esivaaleissa että varsinaisessa vaalissa. Alaskassa esivaalit ovat kaikille ehdokkaille yhteiset puolueesta riippumatta, ja neljä eniten ääniä saanutta ehdokasta etenevät varsinaiseen vaaliin.
Nykyiset senaattorit muokkaa
- Tilanne lokakuussa 2023
- Nimen edessä oleva järjestysnumero tarkoittaa senaattorin luokkaa. Ensimmäisen luokan kongressikausi päättyy 2025, toisen 2027 ja kolmannen 2029.
- Suluissa oleva kirjain tarkoittaa senaattorin puoluetta: D = demokraatit, R = republikaanit, I = sitoutumaton (independent). DFL ja D-NPL ovat Minnesotan ja Pohjois-Dakotan paikallispuolueita, jotka ovat osa demokraattista puoluetta.
|
Alabama
|
Alaska
|
Arizona
|
Arkansas
|
Kalifornia
|
Colorado
|
Connecticut
|
|
Delaware
|
Florida
|
Georgia
|
Hawaii
|
Idaho
|
Illinois
|
Indiana
|
|
Iowa
|
Kansas
|
Kentucky
|
Louisiana
|
Maine
|
Maryland
|
Massachusetts
|
|
Michigan
|
Minnesota
|
Mississippi
|
Missouri
|
Montana
|
Nebraska
|
Nevada
|
|
New Hampshire
|
New Jersey
|
New Mexico
|
New York
|
Pohjois-Carolina
|
Pohjois-Dakota
|
Ohio
|
|
Oklahoma
|
Oregon
|
Pennsylvania
|
Rhode Island
|
Etelä-Carolina
|
Etelä-Dakota
|
Tennessee
|
|
Texas
|
Utah
|
Vermont
|
Virginia
|
Washington
|
Länsi-Virginia
|
Wisconsin
|
|
Wyoming
|
Historia muokkaa
Senaatti kokoontui ensimmäisen kerran 4. maaliskuuta 1789 New Yorkin Federal Hallissa. Vuosina 1790–1800 kongressi kokoontui Philadelphiassa ja vuodesta 1800 se on kokoontunut Washingtonissa.[1]
Vuonna 1856 demokraatteja edustanut kongressiedustaja Preston Brooks pieksi republikaaneja edustaneen senaattori Charles Sumnerin kävelykepillään senaatin istuntosalissa. Tapaus, joka kulkee nimellä Charles Sumnerin kepitys, johti melkein senaattorin kuolemaan.[3]
Pukukoodi muokkaa
Senaatissa työskentelevä henkilökunta on perinteisesti vaatinut senaattoreita noudattamaan pukukoodia, jonka mukaan miehillä tulee noudattaa business attire -pukukoodia, eli olla päällään puku ja kravaatti. Pukukoodi koskee myös senaatissa vierailevia henkilöitä. Enemmistöjohtaja Chuck Schumer kuitenkin ilmoitti 19. syyskuuta 2023, että "senaattorit saavat valita, miten he pukeutuvat istuntosalissa. Minä tulen pitämään jatkossakin pukua". Erityisesti demokraattien ensimmäisen kauden senaattorin John Fettermanin pukeutuminen on herättänyt keskustelua pukukoodista. Fetterman suosii huppareita ja shortseja, joita hän on käyttänyt mm. tavatessaan presidentti Joe Bidenin.[4][5][6]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c Gill, Kathy: US Senate: Organization About.com: US Politics. Arkistoitu 17.8.2012. Viitattu 16.7.2015. (englanniksi)
- ↑ Hillary takes Senate gavel -- for an hour CNN.com AllPolitics. 24.1.2001. Arkistoitu 20.1.2010. Viitattu 29.6.2010. (englanniksi)
- ↑ The Caning of Charles Sumner C-SPAN Classroom. 2023. Viitattu 20.9.2023. (englanniksi)
- ↑ Martel, Cate & Mastrangelo, Dominick: Senate dress code change draws GOP barbs toward Fetterman The Hill. 19.9.2023. Viitattu 20.9.2023. (englanniksi)
- ↑ Breaking with tradition, U.S. senators may now wear pretty much whatever suits them National Public Radio. 19.9.2023. Viitattu 20.9.2023. (englanniksi)
- ↑ Senate rules change to lift dress code stirs up controversy over Fetterman's attire CBS Pittsburgh. 18.9.2023. Viitattu 20.9.2023. (englanniksi)
Kirjallisuutta muokkaa
- MacNeil, Neil – Baker, Richard A.: The American Senate: An Insider’s History. Oxford: Oxford University Press, 2013. ISBN 978-0-19-536761-4.
Aiheesta muualla muokkaa
- Yhdysvaltain senaatin virallinen sivusto (englanniksi)