Wikipedia

Bernie Sanders

yhdysvaltalainen poliitikko

Bernard ”Bernie” Sanders (s. 8. syyskuuta 1941 Brooklyn, New York, Yhdysvallat) on yhdysvaltalainen poliitikko ja Vermontin osavaltion senaattori Yhdysvaltojen senaatissa. Hän on sitoutumaton edustaja. Hän toimii Yhdysvaltain senaatin budjettivaliokunnan puheenjohtajana.[1] Sanders liittyi Demokraattiseen puolueeseen vuonna 2015 pyrkiäkseen puolueen presidenttiehdokkaaksi vuoden 2016 presidentinvaaleissa ja menestyi presidenttiehdokkuutta tavoitellessaan aluksi hyvin, mutta erosi puolueesta hävittyään ehdokkuuden Hillary Clintonille.

Bernie Sanders
Yhdysvaltain senaattori
Vermontista
2007-01-033. tammikuuta 2007–
Yhdessä Peter Welchin kanssa
Edeltäjä Jim Jeffords
Yhdysvaltain senaatin Budjettivaliokunnan puheenjohtaja
20. tammikuuta 2021 –
Edeltäjä Mike Enzi
Yhdysvaltain edustajainhuoneen jäsen
Vermontista
3. tammikuuta 1991 – 3. tammikuuta 2007
Edeltäjä Peter Plympton Smith
Seuraaja Peter Welch
Burlingtonin 37. pormestari
6. huhtikuuta 1981 – 4. huhtikuuta 1989
Edeltäjä Gordon Paquette
Seuraaja Peter Clavelle
Henkilötiedot
Syntynyt8. syyskuuta 1941 (ikä 83)
New York Brooklyn, New York, Yhdysvallat
Kansalaisuus Yhdysvallat yhdysvaltalainen
Asuinpaikka Burlington, Vermont
Arvonimidxʷshudičup
Vanhemmat Elias ”Eli” Sanders
Dorothy Glassberg
Puoliso Deborah Shiling (1964–1966)
Jane (O’Meara) Driscoll (1988–)
Lapset 1 (Levi Sanders)
Tiedot
Puolue sitoutumaton
Muut puolueet Liberty Union (1971–1979)
Demokraattinen puolue (2015–2016)
Tutkinnot Chicagon yliopisto
Uskonto juutalaisuus
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
berniesanders.com

Tausta ja yksityiselämä

muokkaa
 
Bernie Sanders valokuvassa vuodelta 1959.

Sanders syntyi puolanjuutalaisten vanhempien pojaksi Brooklynissä. Hän valmistui James Madison High Schoolista.[2][3] Sandersin isä, Eli, myi maalia ja suurin osa hänen perheestään kuoli holokaustissa.[4]

Sanders on opiskellut valtio-oppia Chicagon yliopistossa, josta hän valmistui kandidaatiksi vuonna 1964.[5] Opiskellessaan Sanders toimi aktiivisesti kansalaisoikeusliikkeessä ja joutui muun muassa pidätetyksi vastustaessaan rotuerottelua yliopiston asuntolassa.[6] Sanders oli mukana marssilla Washingtoniin työn ja vapauden puolesta, jolla Martin Luther King piti kuuluisan ”I Have a Dream” -puheensa.[7] Valmistumisensa jälkeen Sanders asui vuoden ajan Israelissa vapaaehtoistyössä kibbutsissa.[8][9] Etniseltä taustaltaan Sanders on juutalainen, mutta hän ei harjoita juutalaista uskontoa.[10]

Palattuaan Yhdysvaltoihin Sanders muutti Vermontiin ja työskenteli freelance-journalistina, puuseppänä, nuoriso-ohjaajana, psykiatrisen sairaalan hoitoapulaisena ja opettajana. Politiikkaan hän alkoi osallistua Vietnamin sodan vastaisen liikkeen yhteydessä.[5][9]

Sanders on avioliitossa Jane O’Mearan kanssa. Hänellä on aiemman naisystävänsä Susan Mottsin kanssa poika, Levi Sanders, joka on pyrkinyt kongressiin New Hampshiressa.[4][11] Sandersin veli Lawrence ”Larry” Sanders asuu Britanniassa ja toimii politiikassa vihreässä liikkeessä.[10]

Poliittinen ura

muokkaa

Sanders oli ehdolla itsenäisenä ehdokkaana Vermontin kuvernööriksi vuosina 1972, 1976 ja 1986, sekä Yhdysvaltain senaattiin vuosina 1972 ja 1974, muttei tullut valituksi. Vuonna 1981 hän voitti kuitenkin Burlingtonin pormestarinvaalit muutaman äänen erolla. Vuonna 1988 Sanders oli ehdolla Yhdysvaltain edustajainhuoneeseen. Hän ei tullut valituksi ensimmäisellä kerralla, mutta vuonna 1990 hän voitti vaalit ja astui virkaansa edustajainhuoneessa vuonna 1991.[9]

Vuosina 1981–1989 Sanders toimi Burlingtonin kaupungin pormestarina.[5]

Sanders toimi edustajainhuoneessa vuoteen 2007 asti, jolloin hänet valittiin toiseksi Vermontin osavaltiota edustavaksi senaattoriksi Yhdysvaltain senaattiin.[12]

Kantoja

muokkaa

Sanders on profiloitunut Yhdysvaltojen politiikassa edistyksellisenä liberaalina ja on yksi maan vasemmistolaisimmista julkiseen virkaan valituista poliitikoista. Hän kannattaa Pohjoismaiden mallin mukaisen hyvinvointivaltion luomista Yhdysvaltoihin.[13] Hän on puhunut muun muassa julkisen terveydenhuollon, ilmaisen korkeakoulutuksen, 15 Yhdysvaltain dollarin vähimmäispalkan ja julkisesti rahoitetun äitiysvapaan puolesta. Rodullisten vähemmistöryhmien ohella Sanders on yksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien pitkäaikaisimpia puolustajia.[14] Hän kannattaa homoavioliittojen sallimista liittovaltiotasolla, huumeiden vastaisen sodan lopettamista ja marihuanan dekriminalisointia (rangaistavuuden poistamista).[15] Sanders on luonnehtinut itseään demokraattiseksi sosialistiksi.[12][16][17]

Presidentinvaalikampanjassaan Sanders keskittyi ajamaan vaalirahoitusuudistusta, joka olisi tähdännyt julkisesti rahoitettuihin vaaleihin ja yksityisen vaalirahoituksen kieltämiseen.[18] Oman presidentinvaalikampanjansa Sanders rahoitti enimmäkseen yksityisten pienlahjoitusten avulla ilman yritys- ja miljonäärilahjoituksista koostuvaa niin sanottua Super PAC -komiteaa. Sandersin kampanjan keskimääräinen lahjoitus oli vain 27 Yhdysvaltain dollaria.[19]

Talouspoliittisesti Sanders kannattaa Franklin D. Rooseveltin New Deal -tyyppistä fiskaalista elvytystä, jonka tarkoitus on perusinfrastruktuuria korjaamalla luoda miljoonia uusia työpaikkoja.[20] Sanders on erittäin kriittinen Wall Streetin arvopaperikauppaa kohtaan ja kannattaa muun muassa sääntelyn lisäämistä, suurten pankkien pilkkomista ja spekulaatioiden verottamista.[21] Hän vastusti Glass-Steagall-lain kumoamista ja on vaatinut sen uudelleenkäyttöönottoa.[22]

Sanders on Yhdysvaltojen aggressiivisen ulkopolitiikan pitkäaikaisia arvostelijoita. Hän vastusti äänekkäästi Yhdysvaltojen hyökkäystä Irakiin vuonna 2003.[23] Afganistanin sodan aloittamista Sanders tuki vuonna 2001, mutta muutti sittemmin mielensä ja vuonna 2008 äänesti sodan jatkamiseen tähtäävää lisäbudjettiehdotusta vastaan. Vuonna 2011 Sanders vastusti lisämaajoukkojen lähettämistä Afganistaniin pitäen sitä ”erittäin huonona ajatuksena”.[24] Sanders tukee kahden valtion ratkaisua Israelin-Palestiinan konfliktiin.[23]

Sanders on vaatinut Yhdysvalloilta pikaisia toimia ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen estämiseksi, jota pitää ihmiskunnan suurimpana uhkana.[25]

Sanders suhtautuu myönteisesti Yhdysvaltain perustuslain toiseen lisäykseen, joka sallii kansalaisten kantaa mukanaan ampuma-aseita. Hän kuitenkin kannattaa aseita ostavien taustojen pakollista selvittämistä.[26] Hän on vastustanut ehdotusta asettaa asetehtaat vastuuseen osallisuudesta ampuma-aserikoksiin.[27]

Pyrkiminen demokraattisen puolueen presidenttiehdokkaaksi

muokkaa

Presidentinvaalit 2016

muokkaa

Sanders luopui 12. heinäkuuta 2016 presidenttiehdokkuudestaan ja ilmoitti tukensa Hillary Clintonille.[28] Ennen kuin Clinton nimitettiin puolueen ehdokkaaksi, Wikileaks julkisti demokraattien ehdokasvalintakokouksen alla 22.7.2016 Demokraattisen puolueen Democratic National Committeen (DNC) tietoverkosta viedyt 27 000 viestiä ja asiakirjaa. Sähköposteista selvisi että Demokraattisen puolueen johto toimi Sandersia vastaan ja pönkitti Clintonin ehdokkuutta toimien näin puolueen sääntöjä vastaan.[29] Jo aiemmin Politico oli paljastanut että puolueen alueelliseen toimintaan kerätyt varat oli siirretty pääasiassa DNC:lle ja Clintonin presidentinvaalikampanjaan.[30] Demokraattisen puolueen kansallisen komitean puheenjohtaja Debbie Wasserman Schultz joutui eroamaan paljastusten johdosta, samoin puolueen toimitusjohtaja Amy Dacey, talouspäällikkö Brad Marshall ja viestintäjohtaja Luis Miranda.[31]

Sanders piti itseään parempana ehdokkaana voittamaan republikaanisen puolueen ehdokas Donald Trump. Toukokuun puolivälin NBC Newsin ja Wall Street Journalin kyselyssä Sanders olisi voittanut Trumpin 15 prosenttiyksikön erolla, kun Hillary Clintonilla ja Trumpilla ero oli vain 3 prosenttiyksikköä. Fox Newsin kyselyn mukaan Sanders olisi voittanut Trumpin 4 prosenttiyksiköllä, mutta Clinton häviäisi tälle kolmella.[32]

Sanders erosi Demokraattisesta puolueesta heinäkuussa 2016 ja on jälleen sitoutumaton.[33]

Presidentinvaalit 2020

muokkaa
 
Bernie Sanders kampanjoimassa San Franciscossa kesäkuussa 2019.

Sanders haki demokraattien presidentinvaaliehdokkuutta vuonna 2020[34], mutta luopui kampanjastaan 8. huhtikuuta 2020.[35] Maaliskuussa 2019 CNN-uutiskanava nosti julkisuuteen tiedon, jonka mukaan Sanders on kannattanut energiayhtiöiden, pankkien ja keskeisten teollisuudenalojen kansallistamista sekä 100 prosentin rajaveroastetta miljoona dollaria vuodessa ansaitseville 1970-luvulla.[36][37]

Mielipidetiedusteluiden perusteella Sanders oli kampanjansa aikana ollut jatkuvasti kolmen tai neljän suosituimman demokraattiehdokkaan joukossa.

Sanders joutui lokakuussa 2019 sairaalahoitoon sydänkohtauksen vuoksi hänen kampanjoidessaan Las Vegasissa. Terveysongelmat eivät kuitenkaan näkyneet Sandersin loppuvuoden esiintymisissä eivätkä laskeneet hänen suosiotaan. Tähän vaikutti osaltaan suositun New Yorkin vasemmistolaisen kongressiedustajan Alexandria Ocasio-Cortezin ilmoitus lokakuussa 2019, että hän kannattaa Sandersin valintaa.[38]

Sanders lopetti kampanjansa 8. huhtikuuta 2020.[39] Sanders julkisti virallisesti tukensa Joe Bidenille 13. huhtikuuta 2020[40]

Demokraattipuolueen voitettua 48+2[41] paikkaa senaatissa vuoden 2020 vaaleissa Sandersista tuli Yhdysvaltain senaatin budjettivaliokunnan puheenjohtaja.

Kuvat Bernie Sandersista presidentti Joe Bidenin virkaanastujaisissa herättivät hilpeyttä tammikuussa 2021. Paksuun takkiin ja kuviollisiin villalapasiin pukeutunut Sanders kuvattiin istumassa hänelle määrätyllä paikallaan yleisössä. Kuvasta istuvasta Sandersista upotettuna eri tilanteisiin ja paikkoihin tuli suosittu meemiaihe sosiaalisessa mediassa.[42]

Kunnianosoituksia

muokkaa

Lukijat valitsivat Sandersin Time-lehden Vuoden henkilöksi vuonna 2015 saatuaan hieman yli 10 % äänistä.[43]

Vuonna 2016 Ranta-Salish-intiaaneja edustanut aktivisti Deborah Parker antoi Sandersille nimen dxʷshudičup, joka tarkoittaa sananmukaisesti "hän, joka sytyttää muutoksen ja yhtenäisyyden tulet". Kyseessä oli kiitollisuudenosoitus Sandersin nostettua Amerikan alkuperäisasukkaille tärkeitä asioita presidentinvaalikampanjassaan.[44]

Lähteet

muokkaa
  1. ↑ Alan Rappeport, Jim Tankersley: As budget chairman, Bernie Sanders will play a central role in shepherding Biden’s agenda through Congress. The New York Times. 14.1.2021. Viitattu 21.1.2021. (englanti)
  2. ↑ Zarum, Lara: Brooklyn-Born Senator Bernie Sanders Will Bring 'Flatbush Accent' to Presidential Race The Village Voice. 27.5.2015. Viitattu 20.7.2015. (englanniksi)
  3. ↑ About Sanders.senate.gov. Viitattu 20.7.2015. (englanniksi)
  4. ↑ a b Bernie Sanders Fast Facts CNN.com. 12.7.2015. Viitattu 20.7.2015. (englanniksi)
  5. ↑ a b c Hillary Clinton says Bernie Sanders didn't get a real job until he was 41—here's a copy of his actual resume from the '80s CNBC. Viitattu 20.10.2022. (englanniksi)
  6. ↑ Watch A Young Bernie Sanders Get Arrested While Protesting Segregation The Huffington Post. Viitattu 12.4.2016. (englanniksi)
  7. ↑ 25 Things You May Not Know About Bernie Sanders pdafund.com. Arkistoitu 16.4.2016. Viitattu 12.4.2016. (englanniksi)
  8. ↑ Revealed at Last! Inside the Kibbutz Where Bernie Sanders Lived and Learned Socialism The Forward. Viitattu 12.4.2016. (englanniksi)
  9. ↑ a b c Gregory Lewis McNamee: Bernie Sanders Encyclopædia Britannica. Viitattu 23.2.2020. (englanniksi)
  10. ↑ a b Bernie Sanders Is Jewish, but He Doesn’t Like to Talk About It nytimes.com. Viitattu 19.2.2019. (englanniksi)
  11. ↑ The Populist Prophet The New Yorker. 5.10.2015. Viitattu 7.10.2022. (englanti)
  12. ↑ a b Sanders, Bernard, (1941-) Biographical Directory of the United States Congress. Viitattu 20.7.2015. (englanniksi)
  13. ↑ What Bernie Sanders Knows About Nordic Countries That Hillary Clinton Doesn't The Atlantic. Viitattu 12.4.2016. (englanniksi)
  14. ↑ 32 Years Before Marriage Equality, Bernie Sanders Fought For Gay Rights Queerty. Viitattu 12.4.2016. (englanniksi)
  15. ↑ Bernie Sanders Continues to Attack the Drug War Mmarijuanapolitics.com. Viitattu 12.4.2016. (englanniksi)
  16. ↑ Allen Greene, Richard: Socialist senator makes US history BBC News. 2.1.2007. Viitattu 20.7.2015. (englanniksi)
  17. ↑ Merica, Dan: Bernie Sanders is running for president CNN.com. 30.4.2015. Viitattu 20.7.2015. (englanniksi)
  18. ↑ Bernie Sanders to fight for campaign finance reform TheHill. Viitattu 12.4.2016. (englanniksi)
  19. ↑ Summary data for Bernie Sanders, 2016 Cycle opensecrets.org. Viitattu 12.4.2016. (englanniksi)
  20. ↑ Jedediah Purdy: Bernie Sanders' New Deal Socialism New Yorker. 20.11.2015. Viitattu 12.4.2016. (englanniksi)
  21. ↑ Reforming Wall Street - Bernie Sanders Bernie Sanders. Arkistoitu 21.12.2018. Viitattu 12.4.2016. (englanniksi)
  22. ↑ Sanders backs reviving Glass-Steagall TheHill. Viitattu 12.4.2016. (englanniksi)
  23. ↑ a b The Voter's Self Defense System Project Vote Smart. Viitattu 12.4.2016. (englanniksi)
  24. ↑ Bernie Sanders on Afghanistan FeelTheBern.org. Viitattu 12.4.2016. (englanniksi)
  25. ↑ Full Plan: Combating Climate Change to Save the Planet Bernie Sanders. Viitattu 12.4.2016. (englanniksi)
  26. ↑ Bernie Sanders on Gun Policy FeelTheBern.org. Viitattu 12.4.2016. (englanniksi)
  27. ↑ The Voter's Self Defense System Project Vote Smart. Viitattu 12.4.2016. (englanniksi)
  28. ↑ Bernie Sanders ilmaisi tukensa Hillary Clintonille iltalehti.fi. Viitattu 12.7.2016. (englanniksi)
  29. ↑ Wikileaks Proves Primary Was Rigged: DNC Undermined Democracy Observer. 22.7.2016. Viitattu 7.10.2022. (englanti)
  30. ↑ Clinton fundraising leaves little for state parties POLITICO. Viitattu 7.10.2022. (englanniksi)
  31. ↑ DNC CEO resigns in wake of email controversy CNN Politics. 2.8.2016. Viitattu 7.10.2022. (englanniksi)
  32. ↑ Donald Trump would have lost if Bernie Sanders had been the candidate The Independent. 15.11.2016. Viitattu 7.10.2022. (englanniksi)
  33. ↑ Sanders kertoi jättävänsä demokraatit ja palaavansa sitoutumattomaksi Ilta-Sanomat. 29.7.2016. Arkistoitu 30.7.2016. Viitattu 30.7.2016.
  34. ↑ Inka Haukka: Bernie Sanders: Lähden kisaamaan Yhdysvaltain demokraattien presidenttiehdokkuudesta YLE Uutiset. 19.2.2019. Viitattu 19.2.2019.
  35. ↑ Bernie Sanders vetäytyy USA:n presidenttiehdokaskilvasta Iltalehti. Viitattu 8.4.2020.
  36. ↑ Bernie Sanders in the 1970s urged nationalization of most major industries CNN Politics. 14.3.2019. Viitattu 7.10.2022. (englanniksi)
  37. ↑ 1970s Bernie Sanders supported nationalizing most industries Washington Examiner. 14.3.2019. Viitattu 7.10.2022. (englanniksi)
  38. ↑ Holly Otterbein: Why Bernie’s heart attack was good for him 13.11.2019. Politico. Viitattu 23.12.2019. (englanniksi)
  39. ↑ Bernie Sanders suspends campaign BBC News. 8.4.2020. BBC. Viitattu 8.4.2020. (englanniksi)
  40. ↑ Bernie Sanders endorses Joe Biden for president CNN. 13.4.2020. CNN. Viitattu 13.4.2020. (englanniksi)
  41. ↑ Vaikka virallisesti demokraattipuolueella on 48 senaattoria, niin Bernie Sanders ja Mainen senaattori Angus King käytännössä edustavat demokraattipuoluetta.
  42. ↑ Bernie Sanders... is.fi. Viitattu 25.1.2021.
  43. ↑ Bernie Sanders wins TIME's online Person of the Year poll CBS News. 8.12.2015. Viitattu 20.10.2022. (englanti)
  44. ↑ U.S. Senator Bernie Sanders honoured with Coast Salish name 23.3.2016. CBC. Viitattu 20.10.2022. (englanniksi)

Aiheesta muualla

muokkaa
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Bernie_Sanders&oldid=22147216”