Ministeri

hallituksen jäsen
Tämä artikkeli käsittelee valtion hallituksen jäsentä. Arvonimestä katso ministeri (arvonimi), diplomaattien virka-arvosta katso ministeri.

Ministeri (lyhenne min.[1]) on valtion, alueen tai osavaltion hallituksen (Suomessa valtioneuvoston) jäsen. Sanana ministeri juontuu latinan apulaista (minister) tarkoittavasta sanasta. Eri poliittisissa järjestelmissä ministeri joko voi tai ei voi olla samanaikaisesti lakiasäätävän elimen jäsen. Eräissä maissa, kuten Yhdysvallat, ministeri-termiä ei käytetä vaan samassa asemassa oleva henkilö on secretary.

Ministeri Suomessa muokkaa

Ministeri-nimitystä käytetään Suomessa istuvan hallituksen eli valtioneuvoston jäsenestä. Samassa ministeriössä voi toimia useita ministereitä. Heidät katsotaan silloin rinnasteisiksi. Kukin ministeri käsittelee toimialaansa kuuluvat kansainväliset ja EU-asiat sekä virkanimitys- ja henkilöstöasiat. Ministerit myös johtavat taloussuunnittelua ja muiden yhteisten asioiden valmistelua omalla toimialallansa.[2]

Myös Ahvenanmaan maakunnan hallituksen jäseniä kutsutaan ministereiksi (minister).[3]

Ministerin nimittäminen ja erottaminen Suomessa muokkaa

Pääministerin valinta alkaa eduskuntaryhmien välisellä neuvottelulla. Sen tuloksen perusteella presidentti puhemiestä kuultuaan antaa eduskunnalle tiedon pääministeriehdokkaasta. Eduskunta valitsee pääministerin ja presidentti nimittää hänet tehtävään. Muut ministerit presidentti nimittää pääministerin ehdotuksen mukaisesti. Presidentti myöntää pyynnöstä eron valtioneuvostolle tai ministerille. Jos koko valtioneuvosto tai ministeri ei nauti eduskunnan luottamusta, presidentti myöntää eron ilman pyyntöä.[2]

Ministerien sidonnaisuudet muokkaa

Perustuslaissa kielletään ministeriä hoitamasta julkista virkaa tai sellaista muuta tehtävää, joka voi haitata ministerin tehtävien hoitamista tai vaarantaa luottamusta hänen toimintaansa ministerinä. Ministerit velvoitetaan ilmoittamaan elinkeinotoimintansa, omistukset yrityksissä, muut merkittävät tulolähteet ja velat sekä sellaiset tehtävät ja sidonnaisuudet, joilla voi olla merkitystä arvioitaessa hänen toimintaansa ministerinä.[2]

Ministeri muissa maissa muokkaa

Ministeri Ruotsissa muokkaa

Pääartikkeli: Ruotsin hallitus

Ruotsissa ministerien salkkujako on seuraava (suluissa ministeriö):

  1. Pääministeri (Pääministerin kanslia)
  2. EU-ministeri (Pääministerin kanslia)
  3. Oikeusministeri (Oikeusministeriö)
  4. Maahanmuuttoministeri (Oikeusministeriö)
  5. Ulkoministeri (Ulkoasiainministeriö)
  6. Ulkomaankauppaministeri (Ulkoasiainministeriö)
  7. Kehitysyhteistyöministeri (Ulkoasiainministeriö)
  8. Puolustusministeri (Puolustusministeriö)
  9. Sosiaali- ja terveysministeri (Sosiaali- ja terveysministeriö)
  10. Vanhus- ja terveydenhuoltoministeri (Sosiaali- ja terveysministeriö)
  11. Yhteiskuntaturvaministeri (Sosiaali- ja terveysministeriö)
  12. Valtiovarainministeri (Valtiovarainministeriö)
  13. Kunta- ja kaupankäyntiministeri (Valtiovarainministeriö)
  14. Opetusministeri (Opetus- ja tutkimusministeriö)
  15. Koulutusministeri (Opetus- ja tutkimusministeriö)
  16. Maatalousministeri (Maatalousministeriö)
  17. Kulttuuriministeri (Kulttuuriministeriö)
  18. Ympäristöministeri (Ympäristöministeriö)
  19. Elinkeinoministeri (Elinkeinoministeriö)
  20. Infrastruktuuriministeri (Elinkeinoministeriö)
  21. Integraatio- ja yhtenäisyysministeri (Integraatio- ja yhtenäisyysministeriö)

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. Lyhenneluettelo 25.04.2013. Kotimaisten kielten keskus. Arkistoitu 12.10.2013. Viitattu 19.5.2013.
  2. a b c Nimittäminen ja järjestäytyminen Valtioneuvosto. Viitattu 25.4.2017.
  3. Landskapslag om Ålands landskapsregering Ålands lagsamling. Viitattu 26.4.2017.

Aiheesta muualla muokkaa

Tämä politiikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.