R. A. Wrede

suomenruotsalainen oikeustieteen professori ja poliitikko

Rabbe Axel Wrede af Elimä[1] (16. heinäkuuta 1851 Anjala16. helmikuuta 1938 Anjala)[2] oli suomalainen oikeustieteen professori ja poliitikko. Hän oli yksi Ruotsalaisen kansanpuolueen perustajista.

R. A. Wrede kuvattuna 1905–1910

ElämäkertaMuokkaa

R. A. Wrede oli tunnetun vapaaherrallisen Wrede af Elimä -aatelissuvun edustaja. Hänen veljensä oli arkkitehti K. A. Wrede ja heidän lankonsa oikeustieteilijä Robert Hermanson.[3] Wreden vanhemmat olivat kihlakunnantuomari Henrik August Wrede ja Anna Vilhelmina Baeckman.[2] R. A. Wrede meni vuonna 1879 naimisiin pikkuserkkunsa Johanna Sofia Paulina Wreden (s. 1857) kanssa, joka oli Mathilda Wreden sisar.[4] Suomen sisällissodassa kaatunut metsänhoitaja, vapaaherra Henrik August Wrede af Elimä (1884–1918) ja tuomari, Helsingin kunnallispormestari Rabbe Fabian Wrede (1882–1957) olivat heidän poikiansa.[5]

Toimittuaan sukunsa edustajana valtiopäivillä vuodesta 1877 säätyvaltiopäivien loppuun Wrede oli kansanedustajana 1910–1913 ja 1917–1918. Wrede oli perehtynyt erityisesti siviililainoppiin ja prosessioikeuteen. Hän oli Helsingin yliopiston professori 1885–1905 ja rehtori 1905. Hänestä tuli senaatin oikeusosaston jäsen 1905 ja vuonna 1909 sen varapuheenjohtaja. Hän erosi senaatista vuonna 1909 keisarin perustuslain tulkinnan takia. Åbo Akademin kanslerina hän toimi lähes kuolemaansa asti.[6] R. A. Wreden joskus unohdettu suurtyö oli Suomen hallitusmuodon valmistelu omistamassaan Wredebyn kartanossa kesällä 1917 yhdessä K. J. Ståhlbergin sekä Anton Kotosen kanssa. Heidän valmistelemansa luonnos toimi myöhemmin vuonna 1919 hyväksytyn tasavaltalaisen hallitusmuodon pohjana. Wrede tosin itse vastusti tasavaltaa ja olisi halunnut Suomesta monarkian.

 
Albert Edelfeltin maalaama muotokuva Wredestä vuodelta 1896.

Wrede johti komiteaa, jonka tehtävänä oli valmistella Suomeen moderni oikeudenkäyntimenettely. Wreden komitean ehdotus julkaistiin vuonna 1901, mutta vasta yli 90 vuotta myöhemmin tuo uudistus lopulta toteutettiin kun maahan saatiin suullinen, välitön ja keskitetty oikeudenkäyntimenettely. Lakimiehenä hän oli sekä suuriruhtinaskunnan aikana että sotien välisenä aikana ja kirjallisen tuotantonsa johdosta kauan sen jälkeen paras parhaiden joukossa ja uuttera etenkin yksityisoikeuden tutkijana ja tuntijana. Koulutuksensa hän oli viimeistellyt Saksassa, mutta maan itsenäistyttyä hän oli henkilökohtaisesti luomassa hyvin hedelmälliseksi osoittautunutta yhteistyötä muiden Pohjoismaiden kanssa. Hän henkilökohtainen osuutensa edelleen voimassa olevan varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain syntymiseen oli suuri. Hänen nimensä on ollut viime vuosiin asti tuttu kaikille lakimiehille, koska hänen kirjojaan käytettiin niin kauan tenttikirjoina ja tiedekuntien pääsykoekirjoina (Suomen oikeus- ja yhteiskuntajärjestys).

Vaikka Wrede olikin ollut vanhoillinen kuningasvallan kannattaja, hän oli tasavaltalaisen Ståhlbergin yhteistyökumppani ja ystävä myös tämän presidenttikaudella.[7]

Suomeksi ilmestyneitä julkaisujaMuokkaa

  • Suomen esine-oikeus 1, Yleinen osa ; muistiinpanojen mukaan R. A. Wreden luennoilta mukailemalla suom. Magnus Evert Forsström. Suomentaja, Mikkeli 1893
  • Virkamiesten asemasta : mietteitä heinäk. 31, elok. 14 ja syysk. 8 p:nä 1902 ilmestyneitten asetusten johdosta. Kagaali, Helsinki 1903
  • Todistusoikeuden pääpiirteet voimassaolevan lain mukaan ; suomentanut Ernesti Forsman. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 124. Helsinki 1910
  • Venäläisten oikeuksista Suomessa : tarkastelu Keisarikunnan Ministerineuvoston ehdotuksesta "muiden Venäjän alamaisten saattamisesta oikeuksien puolesta yhdenvertaisiksi Suomen kansalaisten kanssa" ; toimittaneet R. A. Wrede, K. J. Ståhlberg, E. Estlander, F. O. Lilius. G. W. Edlund, Helsinki 1910
  • Muistiinpanoja professori, vapaaherra R. A. Wreden esittämästä naimiskaarta selittävästä luentosarjasta ; Lars Wasastjernan Lainopillisen ylioppilastiedekunnan toimesta v. 1903 julkaisemasta ruotsinkielisestä teoksesta luennoitsijan antamalla luvalla suomentanut A. K. Ahlfors. Lainopillinen ylioppilastiedekunta, Helsinki 1916
  • Itsenäisyyskysymys ja Suomen eduskunta. Otava 1917
  • Vuoden 1917 jälkimäiset valtiopäivät ja Suomen itsenäisyys ; suomensi Fredr. J. Lindström. Ahjo, Helsinki 1918
  • Suomen prosessioikeus ; pääpiirteittäin esittänyt R. A. Wrede ; suomentanut Onni Karhunen. Tietosanakirja, Helsinki 1919
  • Suomen oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen pääpiirteet : kansalaiskäsikirja. Edellinen osa ; suom. Hjalmar Kahelin. WSOY 1922
  • Hallitusmuodon kielisäännökset. Ruotsalainen kansanpuolue, Helsinki 1925
  • R. A. Wreden luentoihin perustuvia perintökaaren selityksiä ; toimittanut Lars Wasastjerna ; luennoitsijan ja toimittajan antamalla luvalla suomentanut A. K. Ahlfors. 2. lis. painos Söderström, Porvoo 1925
  • Ulosottotoimi : luentoihin perustuvia muistiinpanoja ; julkaissut Hjalmar Nyqvist ; suomentanut Esko Hakkila. WSOY 1927
  • Mattias Calonius ; eripainos Kansallinen elämäkerrasto-teoksesta. Porvoo 1927
  • Lakitiede ; eripainos teoksesta Helsingin yliopiston alkuajoilta. Porvoo 1928
  • Suomen oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen pääpiirteet : kansalaiskäsikirja. Jälkimmäinen osa. WSOY 1931
  • Laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista 13 päivältä kesäkuuta 1929 sekä sen yhteydessä julkaistut lait ; selityksillä varustanut R. A. Wrede ; suomentanut Onni Heinonkoski. Söderström, Helsinki 1932, 2. painos 1947
  • Velvoiteoikeuden yleinen osa ; luentojen mukaan R. A. Wrede ; luennoitsijan oikeudenomistajien luvalla lainopillisen ylioppilastiedekunnan puolesta toim. Lars Wasastjerna ; 4 painoksesta suom. Onni Heinonkoski. Lainopillisen tiedekunnan kustannusliike, Helsinki 1942
  • Suomen oikeus- ja yhteiskuntajärjestys : suomentaneet Hjalmar Kahanpää ja Kaarlo Kaira. Suomalaisen lakimiesyhdistyksen julkaisuja, B-sarja 7. 2. uus. painos Werner Söderström, Porvoo 1946, 3. uus. painos 1949, 4. uus. painos 1963, 1967, uusittu 1. painos 1968, 2. painos 1970, 1974
  • R. A. Wreden luentoihin perustuvia perintökaaren selityksiä ; toimittanut Lars Wasastjerna ; luennoitsijan ja toimittajan antamalla luvalla suomentanut A. K. Ahlfors. Suomalaisen lakimiesyhdistyksen julkaisuja, B-sarja 9. Söderström, Porvoo 1946
  • Suomen prosessioikeus pääpiirteittäin ; suomentanut Onni Karhunen. Suomalaisen lakimiesyhdistyksen julkaisuja, B-sarja 10. Söderström, Porvoo 1946
  • Esineoikeuden pääpiirteet Suomen oikeuden mukaan 2 ; toimittanut Ilmari Caselius. Söderström, Helsinki 1947
  • Lyhennelmä R. A. Wreden luentoihin perustuvista perintökaaren selityksistä voimassa olevaa oikeutta koskevilta osilta. Helsingin yliopisto, Helsinki 1962

LähteetMuokkaa

  1. Finlands ridderskaps och adels kalender, 1956, sivu 537
  2. a b R. A. Wrede Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  3. Veli-Matti Autio: Wrede (1200– ) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 30.7.2007. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  4. Hurskainen, E: "Mathilda Wrede", sivu 38, 2004
  5. ”Wrede af Elimä, Henrik August”, Suomen metsänhoitajat. Finlands forstmästare 1851–1931, s. 519. Mänttä: Suomen Metsänhoitajaliitto, 1931.
  6. http://www.finnicakymenlaakso.fi/henkilogalleria/kv/index_v.php?id=26
  7. Tore Modéen: Wrede, Rabbe Axel (1851–1938) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 14.6.2002. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Tämä henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.