Säätyvaltiopäivät 1900

Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät 1900
Kesto 23.1.19006.6.1900[1]
Aatelissääty Lorenz Lindelöf, Ritarihuone
Pappissääty Gustaf Johansson Säätytalo
Porvarissääty Felix Heikel Säätytalo
Talonpoikaissääty Kaarle Ojanen Säätytalo
Keskeisiä päätöksiä
valtiosääntö

Säätyvaltiopäivät 1900 olivat sääntömääräiset Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät. Ne ajoittuivat ensimmäisen sortokauden alkuun.

Kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin lukemassa valtaistuinpuheessa keisari-suuriruhtinas kielsi valtiopäiviä puuttumasta yleisvaltakunnallisiin asioihin.[2] Tästä huolimatta valtiopäivät hyväksyi keisarille lähetetyn anomuksen, jossa arvosteltiin kenraalikuvernööri Bobrikovin politiikkaa.[3] Anomus jätettiin huomiotta.[4][5]

Valtiopäivien avajaisissa talonpoikaissäädyn puhemies Kaarle Ojanen herätti huomiota rohkealla puheellaan kansan huolenaiheista.[6][7]

Edustajat muokkaa

Aatelissääty muokkaa

Aatelissäädyn puhemies eli maamarsalkka oli Lorenz Lindelöf. Aatelissäädyn valtiopäiväedustajia olivat hän mukaan luettuna seuraavat henkilöt:[8]

Pappissääty muokkaa

Säädyn puhemieheksi määrättiin arkkipiispa Gustaf Johansson, mutta varapuhemieheksi ei vakiintuneen käytännön mukaisesti nimitetty Porvoon hiippakunnan piispaa Herman Råberghia, vaan Savonlinnan hiippakunnan piispa Otto Immanuel Colliander, joka oli kuitenkin verraten usein poissa istunnoista. Kuopion hiippakunnan piispan virka oli auki valtiopäivien alkaessa ja melkein niiden loppuun asti. Pappissäädyn valtiopäivämiehet olivat puhemies mukaan luettuna seuraavat:[9]

Piispat:

Papiston edustajat:

Koska Kuopion hiippakunnan koulunopettajat päättivät valita ainoastaan yhden edustajan ja kaikki muut valitsijaryhmät lähettivät entisen määrän edustajia, säädyn valtiopäivämiesten määrä oli edellisiin valtiopäiviin nähden yhtä vähempi eli puhemies mukaan luettuna 47. Säädystä poisjääneiden tilalle tulleista Troberg ja Granö olivat kokonaan ensinkertalaisia valtiopäivämiehinä. Poisjääneistä ehkä merkityksellisin oli Jaakko Forsman, joka oli kuollut 26. syyskuuta 1899.[10]

Porvarissääty muokkaa

Porvarissäädyn puhemies oli Felix Heikel ja sihteeri Axel Valdemar Lindberg. Säädyn jäsenet olivat puhemies mukaan luettuna seuraavat:[11]

Talonpoikaisääty muokkaa

Talonpoikaissäädyssä valtiopäiville osallistuivat, puhemies Kaarle Ojanen mukaan luettuna, seuraavat edustajat, tulkkina Emil Almberg ja sihteerinä Fredrik Werner Hjelmman:[12]

Lähteet muokkaa

  1. Säätyvaltiopäivien kokoontumisajat 1809-1906 Eduskunta. Arkistoitu 13.12.2013. Viitattu 13.12.2013.
  2. Keisarillisen Majesteetin Armollinen Puhe Suomen Suuriruhtinaanmaan Waltiosäädyille määräaikaisia waltiopäiwiä awattaessa Helsingissä 27.1.1900. Suomalainen Wirallinen Lehti, 27.01.1900, nro 22, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 27.06.2014.
  3. Nykyinen hallinto ja säädyt (lakivaliokunnan mietintö no 17). Päivälehti, 02.06.1900, nro 127A, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 27.06.2014.
  4. Hallinnolliset epäsuunnat. Tiedonanto säätyjen anomuksen tuloksista.. Päivälehti, 05.09.1900, nro 207, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 27.06.2014.
  5. Vastaus säätyjen anomukseen (pääkirjoitus). Päivälehti, 09.09.1900, nro 211, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 27.06.2014.
  6. Arno Forsius: Kaarle Ojanen (1851—1927) — maanviljelijä ja valtiopäivämies saunalahti.fi. Arkistoitu 13.12.2013. Viitattu 13.12.2013.
  7. Talonpoikaissäädyn puhemiehen K. Ojasen puhe Säätyvaltiopäivien 1900 avajaisissa. Päivälehti, 27.01.1900, nro 22, s. 5. Kansalliskirjasto. Viitattu 27.06.2014.
  8. Förteckning öfver Finlands till landtdagen i Helsingfors år 1900 församlade Ridderskap och Adel. Protokoll förda hos Finlands Ridderskap och Adel vid Landtdagen år 1900. Tredje häftet. Helsingfors: Helsingfors Centraltryckeri, 1900, ss. 1117-1125.
  9. Kaarlo Österbladh, 1934. Pappissääty Suomen valtiopäivillä 1809–1906. II 1885–1906. Helsinki: Suomen Kirkkohistoriallisen Seuran toimituksia XXXVI, ss. 373–376.
  10. Österbladh 1934, s. 376.
  11. Sigurd Nordenstreng: Porvarissäädyn historia Suomen valtiopäivillä 1809–1906: Osa V, s. 3–384. Helsinki: Otava, 1921.
  12. Viljo Hytönen: Talonpoikaissäädyn historia. II Osa: Säädyn jäsenet, sihteerit ja tulkit, s. 7–315, 317. Helsinki: Otava, 1926.