Säätyvaltiopäivät 1900

Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät 1900
Kesto 23.1.19006.6.1900[1]
Aatelissääty Lorenz Lindelöf, Ritarihuone
Pappissääty Gustaf Johansson Säätytalo
Porvarissääty Felix Heikel Säätytalo
Talonpoikaissääty Kaarle Ojanen Säätytalo
Keskeisiä päätöksiä
valtiosääntö

Säätyvaltiopäivät 1900 olivat sääntömääräiset Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät. Ne ajoittuivat ensimmäisen sortokauden alkuun.

Kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin lukemassa valtaistuinpuheessa keisari-suuriruhtinas kielsi valtiopäiviä puuttumasta yleisvaltakunnallisiin asioihin.[2] Tästä huolimatta valtiopäivät hyväksyi keisarille lähetetyn anomuksen, jossa arvosteltiin kenraalikuvernööri Bobrikovin politiikkaa.[3] Anomus jätettiin huomiotta.[4][5]

Valtiopäivien avajaisissa talonpoikaissäädyn puhemies Kaarle Ojanen herätti huomiota rohkealla puheellaan kansan huolenaiheista.[6][7]

EdustajatMuokkaa

AatelissäätyMuokkaa

Aatelissäädyn puhemiehenä toimi Lorenz Lindelöf.

PappissäätyMuokkaa

Säädyn puhemieheksi määrättiin arkkipiispa Gustaf Johansson, mutta varapuhemieheksi ei vakiintuneen käytännön mukaisesti nimitetty Porvoon hiippakunnan piispaa Herman Råberghia, vaan Savonlinnan hiippakunnan piispa Otto Immanuel Colliander, joka oli kuitenkin verraten usein poissa istunnoista. Kuopion hiippakunnan piispan virka oli auki valtiopäivien alkaessa ja melkein niiden loppuun asti. Pappissäädyn valtiopäivämiehet olivat puhemies mukaan luettuna seuraavat:[8]

Piispat:

Papiston edustajat:

Koska Kuopion hiippakunnan koulunopettajat päättivät valita ainoastaan yhden edustajan ja kaikki muut valitsijaryhmät lähettivät entisen määrän edustajia, säädyn valtiopäivämiesten määrä oli edellisiin valtiopäiviin nähden yhtä vähempi eli puhemies mukaan luettuna 47. Säädystä poisjääneiden tilalle tulleista Troberg ja Granö olivat kokonaan ensinkertalaisia valtiopäivämiehinä. Poisjääneistä ehkä merkityksellisin oli Jaakko Forsman, joka oli kuollut 26. syyskuuta 1899.[9]

PorvarissäätyMuokkaa

Porvarissäädyn puhemies oli Felix Heikel.

TalonpoikaisäätyMuokkaa

Talonpoikaissäädyn puhemies oli Kaarle Ojanen, säädyn tulkkina toimi Emil Almberg.[10]

LähteetMuokkaa

  1. Säätyvaltiopäivien kokoontumisajat 1809-1906 Eduskunta. Viitattu 13.12.2013.
  2. Keisarillisen Majesteetin Armollinen Puhe Suomen Suuriruhtinaanmaan Waltiosäädyille määräaikaisia waltiopäiwiä awattaessa Helsingissä 27.1.1900. Suomalainen Wirallinen Lehti, 27.01.1900, nro 22, s. 1. Kansalliskirjasto Viitattu 27.06.2014.
  3. Nykyinen hallinto ja säädyt (lakivaliokunnan mietintö no 17). Päivälehti, 02.06.1900, nro 127A, s. 1. Kansalliskirjasto Viitattu 27.06.2014.
  4. Hallinnolliset epäsuunnat. Tiedonanto säätyjen anomuksen tuloksista.. Päivälehti, 05.09.1900, nro 207, s. 2. Kansalliskirjasto Viitattu 27.06.2014.
  5. Vastaus säätyjen anomukseen (pääkirjoitus). Päivälehti, 09.09.1900, nro 211, s. 2. Kansalliskirjasto Viitattu 27.06.2014.
  6. Arno Forsius: Kaarle Ojanen (1851—1927) — maanviljelijä ja valtiopäivämies saunalahti.fi. Viitattu 13.12.2013.
  7. Talonpoikaissäädyn puhemiehen K. Ojasen puhe Säätyvaltiopäivien 1900 avajaisissa. Päivälehti, 27.01.1900, nro 22, s. 5. Kansalliskirjasto Viitattu 27.06.2014.
  8. Kaarlo Österbladh, 1934. Pappissääty Suomen valtiopäivillä 1809–1906. II 1885–1906. Helsinki: Suomen Kirkkohistoriallisen Seuran toimituksia XXXVI, ss. 373–376.
  9. Österbladh 1934, s. 376.
  10. Viljo Hytönen: Talonpoikaissäädyn historia. II Osa: Säädyn jäsenet, sihteerit ja tulkit, s. 7–316. Helsinki: Otava, 1926.