Säätyvaltiopäivät 1894

Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät 1894
Kesto 22.1.18942.6.1894[1]
Aatelissääty Lars Teodor von Hellens, Ritarihuone
Pappissääty Torsten Thure Renvall, Säätytalo
Porvarissääty Anders Joachim Kurtén, Säätytalo
Talonpoikaissääty Kaarle Wärri, Säätytalo
Keskeisiä päätöksiä
valtiosääntö

Säätyvaltiopäivät 1894 olivat sääntömääräiset Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät. Niiden työ oli tuloksellista, vaikka sisäpoliittinen vastakkainasettelu oli jyrkentymässä.[2] Suomalaisen puolueen nuoret, "nuorsuomalaiset" olivat eronneet omaksi ryhmittymäkseen, joka ajoi yhtäläistä äänioikeutta kaikille.[3]

Edustajat muokkaa

Aatelissääty muokkaa

Aatelissäädyn puhemies eli maamarsalkka oli Lars Teodor von Hellens. Aatelissäädyn valtiopäiväedustajia olivat hän mukaan luettuna seuraavat henkilöt:[4][5]

Pappissääty muokkaa

Vuonna 1892 kuolleen Porvoon piispa Carl Henrik Alopaeuksen seuraajaksi oli nimitetty professori Herman Råbergh, joka oli ollut jo vuodesta 1888 Porvoon hiippakunnan papiston edustajana pappissäädyssä. Säädyn puhemies oli edelleen arkkipiispa Torsten Thure Renvall ja varapuhemies Kuopion hiippakunnan piispa Gustaf Johansson. Pappissäädyn valtiopäivämiehet olivat puhemies mukaan luettuna seuraavat:[6]

Piispat:

Papiston edustajat:

Uusia edustajia, jotka eivät olleet ennen olleet koskaan valtiopäivillä, oli kahdeksan. Sellaisia valtiopäivämiehiä, jotka eivät olleet edellisillä valtiopäivillä, oli kymmenen. Säädyssä oli kolme piispaa, kaksitoista tuomiorovastia, tuomiokapitulin asessoria ja lääninrovastia, kahdeksan kirkkoherraa, viisi kappalaista ja komministeria, viisi professoria ja viisi koulumiestä.[7]

Porvarissääty muokkaa

Porvarissäädyn puhemies oli Anders Joachim Kurtén ja sihteeri Axel Valdemar Lindberg. Säädyn jäsenet olivat puhemies mukaan luettuna seuraavat:[8]

Talonpoikaissääty muokkaa

Talonpoikaissäädyssä valtiopäiville osallistuivat, puhemies Kaarle Wärri mukaan luettuna, seuraavat edustajat, tulkkina Emil Almberg ja sihteerinä Viktor Emil Liljeblad:[9]

Lähteet muokkaa

  1. Säätyvaltiopäivien kokoontumisajat 1809-1906 Eduskunta. Arkistoitu 13.12.2013. Viitattu 13.12.2013.
  2. Autonomia vaarantuu Eduskunnan historiaa. Eduskunta. Viitattu 13.12.2013.
  3. Edustuksellisen kansanvallan läpimurto Suomessa 2007. Suomen Eduskunta. Arkistoitu 1.8.2013. Viitattu 13.12.2013.
  4. Förteckning öfver Finlands till landtdagen i Helsingfors år 1894 församlade Ridderskap och Adel. Protokoll förda hos Finlands Ridderskap och Adel vid Landtdagen 1894. Tredje delen. Helsingfors: Helsingfors Central-Tryckeri, 1895, ss. 1537-1544.
  5. Valtiopäivät 1894, ritaristo ja aateli. Atelier Apollo. Viitattu 23.4.2021.
  6. Kaarlo Österbladh, 1934. Pappissääty Suomen valtiopäivillä 1809–1906. II 1885–1906. Helsinki: Suomen Kirkkohistoriallisen Seuran toimituksia XXXVI, ss. 172–175.
  7. Österbladh 1934, s. 175.
  8. Sigurd Nordenstreng: Porvarissäädyn historia Suomen valtiopäivillä 1809–1906: Osa V, s. 3–384. Helsinki: Otava, 1921.
  9. Viljo Hytönen: Talonpoikaissäädyn historia. II Osa: Säädyn jäsenet, sihteerit ja tulkit, s. 7–315, 318. Helsinki: Otava, 1926.