Säätyvaltiopäivät 1897

Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät 1897
Kesto 22.1.1.6.1897
Aatelissääty Samuel Werner von Troil, Ritarihuone
Pappissääty Gustaf Johansson, Säätytalo
Porvarissääty Joachim Kurtén, Säätytalo
Talonpoikaissääty Kaarle Wärri, Säätytalo
Keskeisiä päätöksiä
valtiosääntö säätyvaltiopäivien lakkauttaminen ja eduskuntauudistus

Suomen suuriruhtinaskunnan vuoden 1897 säätyvaltiopäivät kokoontuivat Helsingissä 22. tammikuuta – 1. kesäkuuta 1897.[1] Aatelissäädyn kokouspaikkana oli Ritarihuone, muut kolme säätyä kokoontuivat vuonna 1891 valmistuneessa Säätytalossa. Maamarsalkkana ja aatelissäädyn puhemiehenä toimi vapaaherra Samuel Werner von Troil.

Vuoden 1897 valtiopäivät käsittelivät ensimmäistä kertaa kysymystä naisten äänioikeudesta. Valtiopäivät teki päätöksen Helsingin ja Turun välisen rantaradan jäljellä olevan osan Helsinki–Karjaa välillä rakentamisesta.

Muita tärkeitä tuloksia olivat uusi kansakouluasetus ja uudistettu kunnallisasetus.[2]

EdustajatMuokkaa

AatelissäätyMuokkaa

Aatelissäädyn puhemies oli Samuel Werner von Troil.

Säädyn jäseniä olivat: Ernst Estlander, Arthur af Forselles[3], Leo Mechelin, Georg Schauman, John Rafael Uggla ja R. A. Wrede.

PappissäätyMuokkaa

Arkkipiispa Torsten Thure Renvall oli ikäänsä vedoten pyytänyt vapautusta valtiopäivien puhemiehen ja valtiopäivämiehen toimesta. Puhemieheksi määrättiin siksi Savonlinnan hiippakunnan piispa Gustaf Johansson. Varapuhemiehenä toimi Porvoon hiippakunnan piispa Herman Råbergh. Kolmantena piispana valtiopäiville osallistui Kuopion hiippakunnan vastanimitetty piispa Otto Immanuel Colliander, joka tosin saapui säätyyn vasta 8. helmikuuta. Pappissäädyn valtiopäivämiehet olivat puhemies mukaan luettuna seuraavat:[4]

Piispat:

Papiston edustajat:

Pappissäädyn koko oli puhemies ja 46 jäsentä eli siinä oli nyt yhdeksän edustajaa enemmän kuin aiemmin. Koska myös viisi edellisillä valtiopäivillä ollutta säädyn edustajaa oli jäänyt pois, säätyyn tuli yhteensä 14 uutta edustajaa.[5]

PorvarissäätyMuokkaa

Porvarissäädyn puhemies oli Joachim Kurtén.

Säädyn jäseniä olivat: Emanuel Berner (hovioikeuden notaari, Mikkeli)[6], August Ferdinand Juselius (Turun kaupungista), J. F. Kerttula (Oulun kaupungista), Jakob Axel Levonius (Oulun kaupungista), Konrad Relander (Oulun kaupungista) ja Felix Serenius (asianajaja, Turun kaupungista).

TalonpoikaissäätyMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Säätyvaltiopäivät 1809–1906Eduskunta
  2. Suomen autonomia vaarantuu Eduskunnan historiaa. Eduskunta. Viitattu 13.12.2013.
  3. Arno Forsius: Arthur af Forselles (1864–1953) – ensimmäinen korvatautien professori Suomessa
  4. Kaarlo Österbladh, 1934. Pappissääty Suomen valtiopäivillä 1809–1906. II 1885–1906. Helsinki: Suomen Kirkkohistoriallisen Seuran toimituksia XXXVI, ss. 244–247.
  5. Österbladh 1934, s. 247.
  6. Valtiopäiväedustajia Mikkelin maalaiskunnasta ja kaupungista
  7. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah ai aj ak al am an ao ap aq ar as at au av aw ax ay az ba bb bc Luettelo Suomen talonpoikaissäädyn valtiopäiväedustajista säätyvaltiopäivillä
  8. ALASTARON KIRKOT JA HAUTAUSMAAT
  9. Valokuvaajat 1839-, Tammelander
Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.