Säätyvaltiopäivät 1897

Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät 1897
Kesto 22.1.1.6.1897
Aatelissääty Samuel Werner von Troil, Ritarihuone
Pappissääty Gustaf Johansson, Säätytalo
Porvarissääty Joachim Kurtén, Säätytalo
Talonpoikaissääty Kaarle Wärri, Säätytalo
Keskeisiä päätöksiä
valtiosääntö säätyvaltiopäivien lakkauttaminen ja eduskuntauudistus

Suomen suuriruhtinaskunnan vuoden 1897 säätyvaltiopäivät kokoontuivat Helsingissä 22. tammikuuta – 1. kesäkuuta 1897.[1] Aatelissäädyn kokouspaikkana oli Ritarihuone, muut kolme säätyä kokoontuivat vuonna 1891 valmistuneessa Säätytalossa. Maamarsalkkana ja aatelissäädyn puhemiehenä toimi vapaaherra Samuel Werner von Troil.

Vuoden 1897 valtiopäivät käsittelivät ensimmäistä kertaa kysymystä naisten äänioikeudesta. Valtiopäivät teki päätöksen Helsingin ja Turun välisen rantaradan jäljellä olevan osan Helsinki–Karjaa välillä rakentamisesta.

Muita tärkeitä tuloksia olivat uusi kansakouluasetus ja uudistettu kunnallisasetus.[2]

EdustajatMuokkaa

AatelissäätyMuokkaa

Aatelissäädyn puhemies eli maamarsalkka oli Samuel Werner von Troil. Aatelissäädyn valtiopäiväedustajia olivat hän mukaan luettuna seuraavat henkilöt:[3]

PappissäätyMuokkaa

Arkkipiispa Torsten Thure Renvall oli ikäänsä vedoten pyytänyt vapautusta valtiopäivien puhemiehen ja valtiopäivämiehen toimesta. Puhemieheksi määrättiin siksi Savonlinnan hiippakunnan piispa Gustaf Johansson. Varapuhemiehenä toimi Porvoon hiippakunnan piispa Herman Råbergh. Kolmantena piispana valtiopäiville osallistui Kuopion hiippakunnan vastanimitetty piispa Otto Immanuel Colliander, joka tosin saapui säätyyn vasta 8. helmikuuta. Pappissäädyn valtiopäivämiehet olivat puhemies mukaan luettuna seuraavat:[4]

Piispat:

Papiston edustajat:

Pappissäädyn koko oli puhemies ja 46 jäsentä eli siinä oli nyt yhdeksän edustajaa enemmän kuin aiemmin. Koska myös viisi edellisillä valtiopäivillä ollutta säädyn edustajaa oli jäänyt pois, säätyyn tuli yhteensä 14 uutta edustajaa.[5]

PorvarissäätyMuokkaa

Porvarissäädyn puhemies oli Anders Joachim Kurtén ja sihteeri Axel Valdemar Lindberg. Säädyn jäsenet olivat puhemies mukaan luettuna seuraavat:[6]

TalonpoikaissäätyMuokkaa

Talonpoikaissäädyssä valtiopäiville osallistuivat, puhemies Kaarle Wärri mukaan luettuna, seuraavat edustajat, tulkkina Emil Almberg ja sihteerinä Viktor Emil Liljeblad:[7]

LähteetMuokkaa

  1. Säätyvaltiopäivät 1809–1906Eduskunta
  2. Suomen autonomia vaarantuu Eduskunnan historiaa. Eduskunta. Viitattu 13.12.2013.
  3. Förteckning öfver Finlands till landtdagen i Helsingfors år 1897 församlade Ridderskap och Adel. Protokoll förda hos Finlands Ridderskap och Adel vid Landtdagen 1897. Tredje häftet. Helsingfors: Helsingfors Centraltryckeri, 1897, ss. 1699-1707.
  4. Kaarlo Österbladh, 1934. Pappissääty Suomen valtiopäivillä 1809–1906. II 1885–1906. Helsinki: Suomen Kirkkohistoriallisen Seuran toimituksia XXXVI, ss. 244–247.
  5. Österbladh 1934, s. 247.
  6. Sigurd Nordenstreng: Porvarissäädyn historia Suomen valtiopäivillä 1809–1906: Osa V, s. 3–384. Helsinki: Otava, 1921.
  7. Viljo Hytönen: Talonpoikaissäädyn historia. II Osa: Säädyn jäsenet, sihteerit ja tulkit, s. 7–315, 318. Helsinki: Otava, 1926.
Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.