Säätyvaltiopäivät 1888

Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät 1888
Kesto 17.1.188831.5.1888[1]
Aatelissääty Victor von Haartman, Ritarihuone
Pappissääty Torsten Thure Renvall, Ateneum
Porvarissääty Anders Joachim Kurtén, Ateneum
Talonpoikaissääty Carl Johan Slotte, Ateneum
Keskeisiä päätöksiä
valtiosääntö

Säätyvaltiopäivät 1888 olivat sääntömääräiset Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät. Ne olivat viimeiset ennen Säätytalon valmistumista Helsinkiin.

Niillä käsiteltiin kaikkiaan 41 valtiopäiväesitystä. Tärkeimpiä käsiteltäviä asioita olivat eriuskolaislaki ja uusi Suomen rikoslaki, jonka oli paljolti valmistellut professori Jaakko Forsman vuoden 1734 Ruotsin kuningaskunnan lain käytyä jo vanhentuneeksi. Osiltaan vieläkin voimassa Suomen tasavallassa oleva vuoden 1889 rikoslaki oli ongelmallinen suhteessa Venäjään mm. valtiollisten rikosten ja julkiseen omaisuuteen kohdistuvien rikosten vuoksi, minkä vuoksi sen voimaanastuminen lykkääntyi vuoteen 1891.

Sanomalehdessä Finland 6. maaliskuuta 1888 julkaistu ilmoitus säätyjen ja valiokuntien kokoontumisesta samana päivänä.

EdustajatMuokkaa

AatelissäätyMuokkaa

Aatelissäädyn puhemiehenä toimi Victor von Haartman.

PappissäätyMuokkaa

Pappissäädyn edustajien lukumäärä valtiopäivillä oli puhemies ja 37 jäsentä, joista 16 oli uusia. Valtiopäivämiehet olivat säädyn puhemies arkkipiispa Torsten Thure Renvall mukaan luettuna seuraavat:[2]

Piispat:

Papiston edustajat:

PorvarissäätyMuokkaa

Porvarissäädyn puhemies oli Anders Joachim Kurtén.

TalonpoikaissäätyMuokkaa

Talonpoikaissäädyllä oli 48 valtiopäivämiestä. Säädyn puhemiehenä toimi Carl Johan Slotte Alavetelistä.[3]

LähteetMuokkaa

  1. Säätyvaltiopäivien ajankohdat ja kokoontumispaikat Eduskunnan arkisto. Viitattu 1.8.2012.
  2. Kaarlo Österbladh, 1934. Pappissääty Suomen valtiopäivillä 1809–1906. II 1885–1906. Helsinki: Suomen Kirkkohistoriallisen Seuran toimituksia XXXVI, ss. 20–22.
  3. Luettelo Suomen talonpoikaissäädyn valtiopäiväedustajista säätyvaltiopäivillä genealogia.fi. Viitattu 14.12.2013.