Frithiof Alarik Tawaststjerna
Frithiof Alarik Tawaststjerna (28. lokakuuta 1824 Tukholma – 7. toukokuuta 1896 Helsinki) oli Venäjän keisarillisessa armeijassa palvellut suomalainen kenraalimajuri.[1]
Frithiof Alarik Tawaststjernan vanhemmat olivat Ruotsin armeijan insinöörijoukkojen majuri Jakob Johan Tawaststjerna ja Magdalena Christina Cairenius ja puolisot vuodesta 1857 Selma Vilhelmina Lucander (k. 1867) ja vuodesta 1868 Josefina Maria Laurell, professori Axel Adolf Laurellin tytär. Kenraali Carl Johan Tawaststjerna oli hänen veljensä ja asianjaja, raatimies ja pankkiiri Viktor Tavaststjerna hänen poikansa toisesta avioliitosta.[1] [2]
Frithiof Alarik Tawaststjerna opiskeli Helsingfors Lyceumissa 1835–1839. Vuonna 1843 hänet otettiin nuoremmaksi aliupseeriksi Henkivartioväen Suomen tarkk’ampujapataljoonan 3. komppaniaan. Saman pataljoonan 2. komppaniassa hänet ylennettiin vuonna 1845 alivänrikiksi ja Suomen krenatööritarkk’ampujapataljoonan 2. komppaniassa vänrikiksi 1846 ja aliluutnantiksi 1849. Seuraavana vuonna Tawaststjerna siirrettiin adjutantiksi pataljoonan esikuntaan ja 1852 palvelukseen 4. komppaniaan. Vuonna 1854 hänet siirrettiin Henkivartioväen Suomen tarkk’ampujapataljoonan reservipuolipataljoonaan. Seuraavana vuonna Tawaststjerna ylennettiin luutnantiksi ja nimitettiin reservipuolipataljoonansa kasööriksi. Hänet ylennettiin alikapteeniksi saman vuoden lopulla ja siirrettiin pataljoonan 3. komppaniaan lokakuussa 1856.[1]
Kapteeniksi ylennettynä Tawaststjerna määrättiin kesällä 1857 9. Viipurin ruotujakoiseen tarkk’ampujapataljoonaan, siirrettiin sieltä seuraavana talvena 5. Mikkelin ruotujakoisen tarkk’ampujapataljoonan 3. komppanian päälliköksi ja edelleen joulukuussa 4. Kuopion ruotujakoisen tarkk’ampujapataljoonan 2. Jyväskylän komppanian päälliköksi. Vuonna 1864 hänet määrättiin 3. Donin jalkaväkirykmenttiin, majuriksi hän yleni kesällä 1865. Vuonna 1866 Tawaststjerna nimitettiin Donin jalkaväkirykmentin tarkka-ampujien päälliköksi ja vuonna 1867 rykmentin 1. pataljoonan komentajaksi. Hänet ylennettiin everstiluutnantiksi marraskuussa 1867.[1]
Vuonna 1869 Tawaststjerna määrättiin Kazanin sotasairaalan tarkastajaksi, vuonna 1872 hänet siirrettiin 4. Kaprion jalkaväkirykmenttiin ja sieltä seuraavana vuonna 3. Narvan, kenraalisotamarsalkka, ruhtinas Vorontsovin jalkaväkirykmenttiin. Syksyllä 1874 hänet nimitettiin Dmitrovskin sotilaspiirin päälliköksi, everstiksi hän yleni helmikuussa 1882. Tawaststjerna määrättiin Helsingin sotasairaalan tarkastajaksi tammikuussa 1883, eron sotapalveluksesta hän sai kenraalimajurina toukokuussa 1887.[1]
Tawaststjerna oli aatelissäädyssä edustaja valtiopäivillä 1888 ja 1894.[3] [4]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e Frithiof Alarik Tawaststjerna Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917. Biografiakeskus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. (Viitattu 1.5.2020)
- ↑ Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899 : Viktor Tavaststjerna
- ↑ Förteckning öfver Finlands till landtdagen i Helsingfors år 1888 församlade Ridderskap och Adel. Protokoll förda hos Finlands Ridderskap och Adel vid Landtdagen år 1888. Tredje häftet. Helsingfors: Hufvudstadsbladets Tryckeri, 1888, ss. 1685-1691.
- ↑ Förteckning öfver Ståndets medlemmar. Protokoll förda hos Finlands Ridderskap och Adel vid Landtdagen 1894. Första delen. Helsingfors: Helsingfors Central-Tryckeri, 1895, ss. 4-9.