Elias Öhman

Elias Öhman (28. heinäkuuta 1845 Porvoo – 15. maaliskuuta 1908 Helsinki) oli suomalainen kunnallispormestari ja kymmenkertainen valtiopäivämies.

Öhmanin vanhemmat olivat lehtori, rovasti Johan Edvard Öhman ja Albertina Maria von Fieandt ja puoliso vuodesta 1883 Anna von Fieandt (k. 1937). Hän tuli ylioppilaaksi 1862 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1868 ja molempien oikeuksien kandidaatiksi 1875. Varatuomarin arvon Öhman sai 1877. Hän oli oikeusneuvosmies Helsingissä 1879–1887 ja Helsingin kunnallispormestari 1887–1908, joskin erotettuna virastaan 1903–1906, koska ei suostunut toimeenpanemaan Bobrikovin diktatuurin käskyjä. Helsingin rahatoimikamarin puheenjohtaja Öhman oli 1881–1887 ja hänellä oli myös useita muita kunnallisia luottamustehtäviä. Öhman sai valtioneuvoksen arvonimen 1907. Hän oli porvarissäädyssä Pietarsaaren edustaja 1885 ja Helsingin edustaja 1882, 1888, 1891, 1894, 1897, 1899, 1900, 1904–1905 ja 1905–1906.

Öhman harrasti nuoruudesta asti vapaapalokuntatoimintaa ja hän oli Helsingin VPK:n monivuotinen puheenjohtaja. Pormestarinrinne Helsingin Katajanokalla on nimetty hänen mukaansa.