Adolf Edvard Björkenheim

suomalainen ruukinomistaja ja valtiopäivämies

Adolf Edvard Björkenheim (29. tammikuuta 1856 Turku10. kesäkuuta 1934 Helsinki) oli suomalainen maanviljelysneuvos, ruukin johtaja, vapaakirkollinen vaikuttaja sekä raittius- ja valtiopäivämies.[1][2]

Adolf Edvard Björkenheim
Edvard Björkenheim (17.6.1929)
Edvard Björkenheim (17.6.1929)
Henkilötiedot
Syntynyt29. tammikuuta 1856
Suomi Turku, Suomi
Kuollut10. kesäkuuta 1934 (78 vuotta)
Suomi Helsinki, Suomi
Kansalaisuus Suomalainen
Ammatti maanviljelysneuvos, saarnaaja, kirjailija
Kirjailija
Kirjallinen suuntausVapaakirkko
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Elämäkerta

muokkaa

Sukutausta

muokkaa

Adolf Edvard Björkenheimin vanhemmat olivat Lauri Maunu Björkenheim ja hänen toinen puolisonsa oli Charlotta Sofia Taube.[3] Björkenheim edusti sukuaan aatelissäädyssä valtiopäivillä 1885, 1888, 1891, 1894, 1897, 1899, 1900 ja 1904–1905.[1][2]

Lapsuus ja nuoruus

muokkaa

Björkenheim opiskeli Turun lyseossa ja siirtyi sieltä Haminan kadettikouluun. Björkenheim osti Orisbergin ruukkitilan osaperillisiltään 1875. Sen jälkeen Björkenheim asui Ruotsissa suorittaen Ultunan maanviljelysopistossa agronomin tutkinnon 1877. Björkenheim oli tehnyt opintomatkoja Tanskaan, Holsteiniin, Englantiin ja Skotlantiin.[lähde? ]

Syksystä 1877 alkaen Björkenheim johti ruukin toimintaa, jonka hän lakkautti vuonna 1900. Hän perusti Orisbergin konepaja Oy:n 1909, ollen sen pääomistaja ja toimitusjohtaja. Björkenheim perusti vuonna 1882 Orisbergiin karjakko- ja meijerikoulun ja vuonna 1896 maamieskoulun. Björkenheim vaikutti Vaasan läänin maanviljelysseuran johtokunnassa.[lähde? ]

Björkenheim oli lisätyn rautatiehallituksen jäsen 1904–1917, tilattoman väestön alakomitean jäsen 1901 ja sahanomistajain maanomistusta järjestävän komitean jäsen 1902.[lähde? ]

Vapaakirkollisena vaikuttajana

muokkaa

Björkenheim oli Ruotsissa asuessaan tutustunut vapaakirkolliseen toimintaan ja toimi Suomeen palattuaan vapaakirkollisena saarnamiehenä ja raittiuspuhujana.[4]

Teoksia

muokkaa
  • Kertomus maanviljelysolojen tutkimista ja Chicagon maailmannäyttelyssä käyntiä varten Pohjois-Amerikan yhdysvaltoihin valtion avulla vuonna 1893 tehdystä matkasta. (1894)
  • Raittius ja isänmaa : raittiusesitelmä, pidetty Naantalissa kahdeksannen yleisen raittiuskokouksen huvimatkalla Heinäk. 3 p. 1890. (1891)
  • Föredrag hållet vid invigningen af allianshuset i H:fors 18 5/9 86. (1886)
  • Nykterhetssaken fäderneslandet. (1891)
  • Berättelse öfver en till Nordamerikas Förenta stater för studium af jordbruksförhållandena derstädes och för besök vid verldsutställningen i Chicago år 1893 med statsunderstöd företagen resa. (1894)
  • Emännille : puhe E.-P:n maanviljelysseuran toimeenpanemilla emäntäpäivillä Kauhavalla ja Kurikassa marraskuulla 1915. (1915)
  • Maanviljelys- ja maamiesseurojen laajennettu ohjelma : puhe maanviljelysseurojen valtuuskunnan toimeenpanemilla maamiesseurapäivillä Kuopiossa joulukuulla 1915. (1915)
  • Ammattisivistyksestä : esitelmä Etelä-Pohjanmaan maanviljelysseuran kevätkokouksessa Laihialla 21 p. kesäkuuta 1916. (1916)
  • Puheita 1885-1915. (1916)
  • Uusia puheita 1916-1917. (1918)
  • Puheita : 1919-1922. 3. (1922)
  • Vårt folks prövningar : festföredrag vid invigningen av Storkyro restaurerade, 1314 uppförda kyrka, hållet den 15 juni (1928)
  • Puheita. 4, 1923-1925. (1926)
  • Miten tulin tuntemaan Hellmanin sisarukset. (1927)
  • Enastående utveckling : festtal vid 45:te allmänna nykterhetskongressen i Vasa den 14 juni 1927. (1927)
  • Tal ... vid Örebro läns hushållningssällskaps festmiddag d. 21 juni 1928. (1928)

Lähteet

muokkaa
  • Useita toimittajia, Kansallinen elämäkerrasto 1, Wsoy, Porvoo, 1927

Viitteet

muokkaa
  1. a b Kuka kukin oli Viitattu 14.4.2021.
  2. a b Kuka kukin on 1909. Julkisuudessa esiintyvien kansalaisten elämäkertoja, s. 27–28. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Kansa, 1908.
  3. Kansallinen elämäkerrasto 1, s. 253
  4. Kansallinen elämäkerrasto 1, s. 254

Aiheesta muualla

muokkaa