1934

Vuosisadat	1700-luku · 1800-luku · 1900-luku · 2000-luku · 2100-luku
Vuosikymmenet	1890-luku · 1900-luku · 1910-luku · 1920-luku · 1930-luku · 1940-luku 1950-luku · 1960-luku · 1970-luku · 1980-luku · 1990-luku · 2000-luku
Vuodet	1890 · 1891 · 1892 · 1893 · 1894 · 1895 · 1896 · 1897 · 1898 · 1899 1900 · 1901 · 1902 · 1903 · 1904 · 1905 · 1906 · 1907 · 1908 · 1909 1910 · 1911 · 1912 · 1913 · 1914 · 1915 · 1916 · 1917 · 1918 · 1919 1920 · 1921 · 1922 · 1923 · 1924 · 1925 · 1926 · 1927 · 1928 · 1929 1930 · 1931 · 1932 · 1933 · 1934 · 1935 · 1936 · 1937 · 1938 · 1939 1940 · 1941 · 1942 · 1943 · 1944 · 1945 · 1946 · 1947 · 1948 · 1949 1950 · 1951 · 1952 · 1953 · 1954 · 1955 · 1956 · 1957 · 1958 · 1959 1960 · 1961 · 1962 · 1963 · 1964 · 1965 · 1966 · 1967 · 1968 · 1969 1970 · 1971 · 1972 · 1973 · 1974 · 1975 · 1976 · 1977 · 1978 · 1979 1980 · 1981 · 1982 · 1983 · 1984 · 1985 · 1986 · 1987 · 1988 · 1989 1990 · 1991 · 1992 · 1993 · 1994 · 1995 · 1996 · 1997 · 1998 · 1999 2000 · 2001 · 2002 · 2003 · 2004 · 2005 · 2006 · 2007 · 2008 · 2009

TapahtumiaMuokkaa

1. tammikuuta – Kannonkosken kunta perustettiin.
1. tammikuuta − Alkoholiliike poisti myynnistä 35-prosenttisen Karhuviinan sen ehdittyä olla saatavilla vain vajaat puoli vuotta.
24. tammikuuta – Helsinkiläinen insinööri Lothar Westrén-Doll otti ensimmäisenä suomalaisena osaa Monte Carlo -ralliin Chrysler-autolla. Hän sijoittui 111 perille päässeen joukossa 59:nneksi.
28. tammikuuta – Presidentti P. E. Svinhufvud vahvisti lain Kasvatusopillisen korkeakoulun perustamisesta Jyväskylään. Korkeakoulu korvasi vuodesta 1863 toimineen Jyväskylän seminaarin.
12. helmikuuta − Neuvostoliiton kommunistisen puolueen 17. puoluekokous valitsi Josif Stalinin, Vjatšeslav Molotovin, Lazar Kaganovitšin, Kliment Vorošilovin ja Mihail Kalininin puolueen keskuskomitean jäseniksi.
22. helmikuuta − Korkein oikeus antoi päätöksensä Mäntsälän kapinajutussa. Lapuan liikkeen johtaja Vihtori Kosola ja kenraalimajuri K. M. Wallenius tuomittiin kumpikin yhden vuoden ehdolliseen vankeuteen, 30 muuta johtomiestä eripituisiin vankeusrangaistuksiin.
23. helmikuuta – Leopold III kruunattiin belgialaisten kuninkaaksi.
25. helmikuuta − Kaikki Saksan kansallissosialistisen työväenpuolueen virkailijat vannoivat uskollisuudenvalan Adolf Hitlerille.
8. maaliskuuta – Ruotsin prinssi Sigvard, Uplannin herttua, menetti kuninkaalliset arvonimensä avioliiton vuoksi.
12. maaliskuuta – Viron valtionvanhin Konstantin Päts julisti maahan poikkeustilan ja hajotti parlamentin.
20. maaliskuuta – Kaikki natsi-Saksan poliisijoukot asetettiin Heinrich Himmlerin alaisuuteen.

1. huhtikuuta – Bonnie ja Clyde surmasivat kaksi poliisia Texasin Grapevinessä.
1. huhtikuuta − Suomen puolustusvoimien liikekannallepano kriisitilanteissa muodostettiin ns. aluejärjestelmän pohjalle.
2. huhtikuuta − Saksaan perustettiin kansantuomioistuimet käsittelemään maanpetosjuttuja.
5. huhtikuuta – Suomessa säädettiin ”puserolaki”.
7. huhtikuuta – Suomen ja Neuvostoliiton välisen hyökkäämättömyyssopimuksen voimassaoloa jatkettiin vuoden 1945 loppuun saakka.
14. huhtikuuta – Suomessa säädettiin ”kiihotuslaki”, jolla pyrittiin estämään valtiolle ja yhteiskunnalle vaarallinen kiihotus.
27. huhtikuuta – Suomessa annettiin määräys, jonka mukaan poliittiset järjestöt ja yhdistykset eivät saaneet ilman sisäministeriön lupaa käyttää tilaisuuksissaan muita kuin Suomen lippua.
9. toukokuuta – Lieksan kirkonkylän tulipalossa tuhoutui noin 70 puurakennusta ja lähes 200 ihmistä jäi kodittomiksi.
15. toukokuuta – Yhdysvaltain oikeusministeriö tarjosi 25 000 dollarin palkkion John Dillingeristä.
15. toukokuuta – Kaikki Saksan teatterit asetettiin propagandaministeriön valvontaan.
15. toukokuuta – Latvian pääministeri Kārlis Ulmanis hajotti parlamentin ja ryhtyi diktaattoriksi.
15. toukokuuta – Höyrylaiva Louhi kaatui ja upposi Kallavedellä Leppävirralla, 34 ihmistä hukkui.
25. toukokuuta – Suomessa määrättiin, etteivät valtio- tai maanpetoksesta taikka valtiopetoksen valmistelusta tuomitut saaneet asettua ehdolle eduskunta- tai kunnallisvaaleissa kuuden vuoden kuluessa rangaistuksen kärsimisestä.
23. toukokuuta – Texas Rangers -poliisit ampuivat pankkiryöstäjät Bonnien ja Clyden Black Lakessa Louisianassa.
24. toukokuuta – Tomáš Masaryk valittiin uudelleen Tšekkoslovakian presidentiksi.
7. kesäkuuta – Ocotepequen kaupunki tuhoutui hurrikaanin aiheuttamissa mutavyöryissä ja tulvissa Hondurasin pohjoisosassa, kuolleita oli noin 10 000.
9. kesäkuuta – Walt Disneyn tuottama lyhyt piirroselokuva Viisas Kana Kananen sai ensiesityksensä. Kyseessä oli Aku Ankan ensiesiintyminen.
12. kesäkuuta – Bulgariassa kiellettiin poliittiset puolueet.
14. kesäkuuta − Saksa ilmoitti lopettavansa ulkomaisten velkojensa maksamisen.
27. kesäkuuta – Jemenin emiiri ja Saudi-Arabian ibn Sa’ud solmivat rauhansopimuksen.
30. kesäkuuta – Hitler surmautti ”pitkien puukkojen yönä” poliittisia vastustajiaan kansallissosialistisessa puolueessa ja SA:ssa.

9. heinäkuuta – Heinrich Himmler ryhtyi henkilökohtaisesti johtamaan Saksan keskitysleirejä.
11. heinäkuuta – Voimakas trombi riehui Kiuruvedellä ja vaati yhden kuolonuhrin.
22. heinäkuuta – FBI ampui John Dillingerin, ”Yhteiskunnan vihollisen nro. 1” Chicagon ulkopuolella Biograph-teatterissa.
25. heinäkuuta – Itävallan natsit surmasivat kansleri Engelbert Dollfussin vallankaappausyrityksessä.
2. elokuuta – Adolf Hitleristä tuli Führer hänen yhdistettyään kanslerin ja presidentin virat.
4. elokuuta – Neuvostoliitto ja Bulgaria solmivat diplomaattisuhteet.
8. syyskuuta – Suomen ensimmäiset valkohäntäpeurat tuotiin Yhdysvalloista Pirkanmaan Vesilahdelle
8. syyskuuta − Suomalainen 20-vuotias neiti Ester Toivonen valittiin Miss Euroopaksi Hastingsissa Isossa-Britanniassa.
19. syyskuuta – Neuvostoliitto liittyi Kansainliittoon.

2. lokakuuta – Taifuuni tuhosi Osakassa ja Kiotossa riisisadon, 1 660 kuollutta.
6. lokakuuta – Katalonian separatistit kapinoivat.
9. lokakuuta – Jugoslavian kuningas Aleksanteri I ja Ranskan ulkoministeri Louis Barthou murhattiin kuninkaan vieraillessa Marseillessa.
10. lokakuuta – Kirjailija Aleksis Kiven syntymästä tuli kuluneeksi sata vuotta.
16. lokakuuta – Kiinan kommunistien ”Pitkä marssi” alkoi.
6. marraskuuta – Etsivä keskuspoliisi vangitsi SKP:n jäsenet Toivo Antikaisen ja Yrjö Leinon Oitbackan kansakoululla Kirkkonummella.
13. marraskuuta – Italian hallitus määräsi kaikki opettajat pitämään sotilas- tai puolueen univormua luokan edessä.
13. marraskuuta − Arkkitehti Alvar Aallon suunnittelemia, taivutetusta puusta valmistettuja huonekaluja esiteltiin suomalaisen huonekaluteollisuuden näyttelyssä Lontoossa. Artek-yhtiö perustettiin vuoden 1935 puolella markkinoimaan Aallon huonekaluja.
18. marraskuuta − Fasisteja 16 maasta osallistui salaiseen konferenssiin Sveitsin Montreux’ssa.
27. marraskuuta – Bolivian presidentti Daniel Salamanca syrjäytettiin sotilasvallankaappauksessa. Taustalla oli Bolivian kannalta huonosti sujunut Chacon sota.
1. joulukuuta – Neuvostoliiton politbyroon jäsen Sergei Kirov ammuttiin kommunistipuolueen päämajassa Leningradissa. Murha tapahtui mahdollisesti Stalinin käskystä ja se aloitti Stalinin vainot.
4. joulukuuta – Saksalainen kapellimestari Wilhelm Furtwängler erotettiin kaikista viroistaan, koska hän oli puolustanut natsien epäsuosioon joutunutta ja maanpakoon lähtenyttä säveltäjä Paul Hindemithiä.
6. joulukuuta – Suomessa itsenäisyyspäivä oli ensimmäistä kertaa virallinen liputuspäivä.
14. joulukuuta – Naiset saivat äänioikeuden Turkissa.
29. joulukuuta – Japani irtisanoutui vuoden 1922 Washingtonin laivastosopimuksesta ja Lontoon 1930 laivastosopimuksesta.

SyntyneitäMuokkaa

2. tammikuuta – Ensio Suominen, suomalainen lavastaja (k. 2003)
4. tammikuuta – Rudolf Schuster, Slovakian presidentti (1999–2004)
6. tammikuuta – Anneli Kivitie, suomalainen kansanedustaja (k. 2004)
7. tammikuuta – Juhani Linnovaara, suomalainen taidemaalari
7. tammikuuta – Tassos Papadopoulos, Kyproksen presidentti (k. 2008)
8. tammikuuta – Jacques Anquetil, ranskalainen pyöräilijä (k. 1987)
8. tammikuuta – Alexandra Ripley, yhdysvaltalainen kirjailija (k. 2004)
10. tammikuuta – Leonid Kravtšuk, Ukrainan ensimmäinen presidentti 1991–1994
11. tammikuuta – Jean Chrétien, Kanadan pääministeri
12. tammikuuta – Göran J. Ehrnrooth, suomalainen talouselämän vaikuttaja ja vuorineuvos
14. tammikuuta – Alberto Rodriguez Larreta, argentiinalainen autourheilija (k. 1977)
15. tammikuuta – Mário de Araújo Cabral, portugalilainen autourheilija
17. tammikuuta – Donald Cammell, skotlantilainen elokuvaohjaaja (k. 1996)
20. tammikuuta – Giorgio Bassi, italialainen autourheilija
22. tammikuuta – Bill Bixby, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 1993)
27. tammikuuta – Édith Cresson, Ranskan pääministeri
30. tammikuuta – Giovanni Battista Re, italialainen kardinaali

4. helmikuuta – Jouko Linjama, suomalainen säveltäjä
5. helmikuuta – Henry Louis Aaron (”Hank Aaron”), yhdysvaltalainen baseball-pelaaja
7. helmikuuta – Edward Fenech Adami, Maltan presidentti
7. helmikuuta – King Curtis, yhdysvaltalainen tenorisaksofonisti (k. 1971)
11. helmikuuta – Manuel Noriega, panamalainen kenraali ja Panaman diktaattori (k. 2017)
11. helmikuuta – Mary Quant, englantilainen muotisuunnittelija (minihameen ”keksijä”)
11. helmikuuta – John Surtees, brittiläinen ratamoottoripyöräilijä ja Formula 1 -kuljettaja (k. 2017)
12. helmikuuta – Anne O. Krueger, yhdysvaltalainen taloustieteilijä (Maailmanpankin pääekonomisti)
12. helmikuuta – Bill Russell, yhdysvaltalainen koripalloilija
13. helmikuuta – Keijo Korhonen, suomalainen lehtimies, diplomaatti ja professori
13. helmikuuta – George Segal, yhdysvaltalainen näyttelijä
15. helmikuuta – Niklaus Wirth, sveitsiläinen tietojenkäsittelyteoreetikko (Pascal)
17. helmikuuta – Alan Bates, brittiläinen näyttelijä (k. 2003)
17. helmikuuta – Barry Humphries, australialainen koomikko (”Dame Edna Everage”)
20. helmikuuta – Bobby Unser, yhdysvaltalainen kilpa-autoilija
22. helmikuuta – Paavo Pohjola, suomalainen viulisti
23. helmikuuta – Keijo Korhonen, suomalainen historantutkija, poliitikko ja ministeri
24. helmikuuta – Bettino Craxi, Italian pääministeri (k. 2000)
24. helmikuuta – Bingu wa Mutharika, Malawin presidentti (k. 2012)
24. helmikuuta – George Ryan, yhdysvaltalainen poliitikko

4. maaliskuuta – Mario Davidovsky, argentiinalainen säveltäjä
5. maaliskuuta – Daniel Kahneman, vuoden 2002 ns. Nobelin taloustieteen palkinnon saanut israelilais-yhdysvaltalainen psykologi
8. maaliskuuta – Christian Wolff, yhdysvaltalainen säveltäjä
9. maaliskuuta – Juri Gagarin, neuvostoliittolainen kosmonautti (ensimmäinen ihminen avaruudessa) (k. 1968)
14. maaliskuuta – Eugene Cernan, yhdysvaltalainen astronautti (viimeinen Kuussa käynyt ihminen) (k. 2017)
14. maaliskuuta – Dionigi Tettamanzi, kardinaali ja Milanon arkkipiispa
18. maaliskuuta – Adolf Merckle, saksalainen suuryrittäjä (k. 2009)
26. maaliskuuta – Alan Arkin, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä (Little Miss Sunshine)
30. maaliskuuta – Hans Hollein, itävaltalainen arkkitehti ja muotoilija (k. 2014)
31. maaliskuuta – Richard Chamberlain, yhdysvaltalainen näyttelijä
31. maaliskuuta – Shirley Jones, yhdysvaltalainen näyttelijä
31. maaliskuuta – Carlo Rubbia, vuoden 1984 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut italialainen fyysikko

2. huhtikuuta – Paul Joseph Cohen, yhdysvaltalainen matemaatikko (k. 2007)
3. huhtikuuta – Jane Goodall, englantilainen kädellisten tutkija, eläinten käyttäytymistieteilijä ja antropologi
5. huhtikuuta – Roman Herzog, Saksan liittopresidentti (1994–1999) (k. 2017)
5. huhtikuuta – Frank Gorshin, yhdysvaltalainen näyttelijä ja koomikko (k. 2005)
13. huhtikuuta – Matti Rossi, suomalainen kirjailija, ilmiantaja ja kommunisti (k. 2017)
16. huhtikuuta – Victor José Arriagada Rios (”Vicar”), chileläinen sarjakuvapiirtäjä (k. 2012)
19. huhtikuuta – Jean Ziegler, sveitsiläinen sosiologi ja poliitikko
24. huhtikuuta – Shirley MacLaine, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä ja kirjailija (Hellyyden ehdoilla)
29. huhtikuuta – Pedro Pires, Kap Verden presidentti
29. huhtikuuta – Otis Rush, yhdysvaltalainen blues-kitaristi
30. huhtikuuta – Anssi Kukkonen, suomalainen urheilutoimittaja ja selostaja

9. toukokuuta – Alan Bennett, englantilainen näytelmäkirjailija, käsikirjoittaja, näyttelijä ja kirjailija
13. toukokuuta – Paddy Driver, eteläafrikkalainen moottoripyöräilijä ja kilpa-ajaja
14. toukokuuta – Siân Phillips, brittiläinen näyttelijä
21. toukokuuta – Bengt I. Samuelsson, vuoden 1982 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut ruotsalainen biokemisti
23. toukokuuta – Robert Moog, yhdysvaltalainen elektronisen musiikin uranuurtaja (Moog-syntetisaattori) (k. 2005)
27. toukokuuta – Harlan Ellison, yhdysvaltalainen tieteiskirjailija
28. toukokuuta – Dionnen viitoset, kanadalaiset maailman ensimmäiset vauvaiästä elossa selvinneet viitoset:
- Yvonne Dionne (k. 2001)
- Annette Allard, o.s. Dionne
- Cécile Langlois, o.s. Dionne
- Émilie Dionne (k. 1954)
- Marie Houle, o.s. Dionne (k. 1970)
29. toukokuuta – Bill Vander Zalm, kanadalainen poliitikko
30. toukokuuta – Aleksei Leonov, neuvostoliittolainen kosmonautti (ensimmäinen avaruuskävelijä)
30. toukokuuta – K. J. Lång, suomalainen virkamies, ministeri ja vankeinhoitolaitoksen ylijohtaja (k. 1998)

1. kesäkuuta – Charles Eugene Patrick Boone (”Pat Boone”), yhdysvaltalainen laulaja ja näyttelijä
2. kesäkuuta – Karl-Heinz Feldkamp, saksalainen jalkapalloilija ja valmentaja
4. kesäkuuta – Vilhjálmur Einarsson, islantilainen yleisurheilija
6. kesäkuuta – Albert II, belgialaisten kuningas 1993–2013
10. kesäkuuta – Alois Mock, itävaltalainen poliitikko (k. 2017)
15. kesäkuuta – Mikel Laboa, espanjalais-baskilainen laulaja, lauluntekijä ja kitaristi (k. 2008)
16. kesäkuuta – William Sharpe, vuoden 1990 Nobelin taloustieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen taloustieteilijä
21. kesäkuuta – Ken Matthews, brittiläinen yleisurheilija (olympiavoittaja)
26. kesäkuuta – Dave Grusin, yhdysvaltalainen elokuvasäveltäjä ja jazz-muusikko

4. heinäkuuta – Eva Illoinen, suomalainen kirjailija (k. 1987)
5. heinäkuuta – Tom Krause, suomalainen oopperalaulaja (k. 2013)
11. heinäkuuta – Giorgio Armani, italialainen muotisuunnittelija
15. heinäkuuta – Risto Jarva, suomalainen elokuvaohjaaja (Jäniksen vuosi) (k. 1977)
16. heinäkuuta – Tuomo Pekkanen, suomalainen antiikin tutkija ja professori
29. heinäkuuta – Albert Speer (nuorempi), saksalainen arkkitehti ja kaupunkisuunnittelija

20. elokuuta – Antti Eskola, suomalainen sosiaalipsykologi
20. elokuuta – Armi Kuusela, vuoden 1952 Suomen Neito ja Miss Universum
21. elokuuta – John L. Hall, vuoden 2005 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen fyysikko
30. elokuuta – Anatoli Solonitsyn, neuvostoliittolainen näyttelijä (k. 1982)

4. syyskuuta – Clive W. J. Granger, vuoden 2003 Nobelin taloustieteen palkinnon saanut brittiläinen taloustieteilijä (k. 2009)
6. syyskuuta – Vieno Kekkonen, suomalainen laulaja
19. syyskuuta – Brian Epstein, englantilainen manageri ("The Beatles") (k. 1967)
20. syyskuuta – Sophia Loren, italialainen näyttelijä
21. syyskuuta – Leonard Cohen, kanadalainen laulaja ja sanoittaja (k. 2016)
21. syyskuuta – Aarre Elo, suomalainen toimittaja ja radiojohtaja
21. syyskuuta – David Thouless, vuoden 2016 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut skotlantilainen fyysikko ja professori
24. syyskuuta – Lasse Mårtenson, suomalainen säveltäjä ja muusikko (k. 2016)
24. syyskuuta – Manfred Wörner, saksalainen poliitikko ja Naton pääsihteeri (k. 1994)
28. syyskuuta – Brigitte Bardot, ranskalainen näyttelijä ja eläinaktivisti
28. syyskuuta – Asko Martinheimo, suomalainen kirjailija (k. 2002)
29. syyskuuta – Jorma Limmonen, suomalainen nyrkkeilijä (k. 2012)

7. lokakuuta – Ulrike Meinhof, saksalainen toimittaja ja terroristi (k. 1976)
9. lokakuuta – Veikko Saarto, suomalainen kansanedustaja ja ministeri
26. lokakuuta – Ulrich Plenzdorf, saksalainen kirjailija ja elokuvakäsikirjoittaja (k. 2007)
31. lokakuuta – Margaretha, Ruotsin prinsessa

9. marraskuuta – Ingvar Carlsson, Ruotsin pääministeri 1986–1991 ja 1994–1996
9. marraskuuta – Carl Sagan, yhdysvaltalainen tähtitieteilijä ja kirjailija (k. 1996)
11. marraskuuta – Pertti Palo, suomalainen näyttelijä (k. 2010)
24. marraskuuta – Sven-Bertil Taube, ruotsalainen laulaja ja näyttelijä
28. marraskuuta – Jaakko Pakkasvirta, suomalainen elokuvaohjaaja
30. marraskuuta – Lansana Conté, Guinean presidentti 1984–2008 (k. 2008)
30. marraskuuta – Olli Urponen, suomalainen poliisi, poliisiylijohtaja 1983–1997

3. joulukuuta – Pertti Hemánus, suomalainen tiedotusopin professori (k. 2012)
4. joulukuuta – Pekka Tarkka, suomalainen kirjallisuudentutkija, kääntäjä, filosofian tohtori, kirjallisuuskriitikko ja kulttuuritoimittaja
10. joulukuuta – Howard Martin Temin, vuoden 1975 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen virologi
21. joulukuuta – Juha Eirto, suomalainen laulaja (k. 2011)
21. joulukuuta – Giuseppina Leone, italialainen urheilija (olympiavoittaja)
28. joulukuuta – Dame Margaret Natalie Smith Cross, brittiläinen Oscar-palkittu näyttelijä (Viikonloppu Kaliforniassa)

KuolleitaMuokkaa

10. tammikuuta − Marinus van der Lubbe, alankomaalainen kommunisti (teloitettiin tuomittuna Berliinin valtiopäivätalon poltosta) (s. 1909)
14. tammikuuta − Paul Vieille, ranskalainen kemisti, savuttoman ruudin kehittäjä (s. 1854)
17. helmikuuta – Albert I, belgialaisten kuningas (s. 1875)
23. helmikuuta – Sir Edward Elgar, englantilainen säveltäjä (Pomp and Circumstance) (s. 1857)
24. helmikuuta – Edmund Meade-Waldo, englantilainen lintutieteilijä ja luonnonsuojelija (s. 1855)
21. maaliskuuta – Franz Schreker, itävaltalainen säveltäjä ja kapellimestari (s. 1878)
23. maaliskuuta – Evert Suonio, suomalainen näyttelijä ja laulaja (s. 1871)
29. maaliskuuta – Otto Kahn, yhdysvaltalainen pankkiiri, taiteen keräilijä, mesenaatti ja filantrooppi (s. 1867)
9. huhtikuuta – Rudolf Koch, saksalainen taiteilija (s. 1876)
16. toukokuuta – Viktor von Wright, suomalainen huonekalutehtailija, työväenjohtaja (s. 1856)
23. toukokuuta – Clyde Barrow, yhdysvaltalainen rikollinen (s. 1909)
23. toukokuuta – Bonnie Parker, yhdysvaltalainen rikollinen (s. 1910)
25. toukokuuta – Gustav Holst, englantilainen säveltäjä (The Planets) (s. 1874)
30. toukokuuta – Tōgō Heihachirō, japanilainen laivastoamiraali (s. 1848)
10. kesäkuuta – Fritz Theodor Albert Delius (”Frederick Delius”), brittiläinen säveltäjä (s. 1862)
11. kesäkuuta – Lev Vygotski, valkovenäläinen psykologi, yksi kulttuurihistoriallisen teorian perustajista (s. 1896)
30. kesäkuuta – Saksassa pitkien puukkojen yönä surmatut:
- Gustav von Kahr, saksalainen oikeistopoliitikko ja Baijerin pääministeri (s. 1862)
- Kurt von Schleicher, saksalainen kenraali, Saksan valtakunnankansleri 1932–1933
- Gregor Strasser, saksalainen natsipoliitikko (s. 1892)

1. heinäkuuta – Edgar Julius Jung, saksalainen asianajaja ja poliitikko (s. 1894)
1. heinäkuuta – Ernst Röhm, saksalainen upseeri ja Sturmabteilung-järjestön johtaja (s. 1887)
4. heinäkuuta – Maria Skłodowska-Curie, vuoden 1903 Nobelin fysiikanpalkinnon ja vuoden 1911 Nobelin kemianpalkinnon saanut puolalais-ranskalainen kemisti ja fyysikko (s. 1867)
13. heinäkuuta – Uuno Brander, suomalainen poliitikko ja ministeri (s. 1870)
22. heinäkuuta – John Dillinger (”Yhteiskunnan vihollinen nro. 1”), yhdysvaltalainen pankkiryöstäjä (s. 1903)
25. heinäkuuta – Engelbert Dollfuss, itävaltalainen poliitikko ja Itävallan diktaattori (s. 1892)
25. heinäkuuta – Nestor Mahno, ukrainalainen anarkokommunisti (s. 1889)
30. heinäkuuta – Ernst Röhm, saksalainen upseeri (Sturmabteilungin (SA) johtaja) (s. 1887)
30. heinäkuuta – Gregor Strasser, saksalainen natsijohtaja (s. 1892)
30. heinäkuuta – Kurt von Schleicher, saksalainen kenraali (Weimarin tasavallan viimeinen valtakunnankansleri) (s. 1882)
2. elokuuta – Paul von Hindenburg, saksalainen sotamarsalkka ja Saksan presidentti (s. 1847)
27. elokuuta – Väinö Hupli, suomalainen toimittaja ja poliitikko (s. 1886)