1934
vuosi
TapahtumiaMuokkaa
Tammikuu – maaliskuuMuokkaa
- 1. tammikuuta – Kannonkosken kunta perustettiin.
- 1. tammikuuta – Saksassa astui voimaan sterilisaatiolaki, jonka mukaan ”perinnöllisistä sairauksista kärsivät” ihmiset voitiin steriloida oikeuden päätöksellä myös vastoin heidän omaa tahtoaan. Varsinkin Saksan katolinen kirkko arvosteli lakia voimakkaasti.
- 1. tammikuuta − Alkoholiliike poisti myynnistä 35-prosenttisen Karhuviinan sen ehdittyä olla saatavilla vain vajaat puoli vuotta.
- 24. tammikuuta – Helsinkiläinen insinööri Lothar Westrén-Doll otti ensimmäisenä suomalaisena osaa Monte Carlo -ralliin Chrysler-autolla. Hän sijoittui 111 perille päässeen joukossa 59:nneksi.
- 28. tammikuuta – Presidentti P. E. Svinhufvud vahvisti lain Kasvatusopillisen korkeakoulun perustamisesta Jyväskylään. Korkeakoulu korvasi vuodesta 1863 toimineen Jyväskylän seminaarin.
- 12. helmikuuta − Neuvostoliiton kommunistisen puolueen 17. puoluekokous valitsi Josif Stalinin, Vjatšeslav Molotovin, Lazar Kaganovitšin, Kliment Vorošilovin ja Mihail Kalininin puolueen keskuskomitean jäseniksi.
- 17. helmikuuta – Yhdistynyt kuningaskunta, Ranska ja Italia antoivat julistuksen, jolla ne takasivat Itävallan puolueettomuuden.
- 22. helmikuuta − Korkein oikeus antoi päätöksensä Mäntsälän kapinajutussa. Lapuan liikkeen johtaja Vihtori Kosola ja kenraalimajuri K. M. Wallenius tuomittiin kumpikin yhden vuoden ehdolliseen vankeuteen, 30 muuta johtomiestä eripituisiin vankeusrangaistuksiin.
- 23. helmikuuta – Leopold III kruunattiin belgialaisten kuninkaaksi.
- 25. helmikuuta − Kaikki Saksan kansallissosialistisen työväenpuolueen virkailijat vannoivat uskollisuudenvalan Adolf Hitlerille.
- 8. maaliskuuta – Ruotsin prinssi Sigvard, Uplannin herttua, menetti kuninkaalliset arvonimensä avioliiton vuoksi.
- 12. maaliskuuta – Viron valtionvanhin Konstantin Päts julisti maahan poikkeustilan ja hajotti parlamentin.
- 20. maaliskuuta – Kaikki natsi-Saksan poliisijoukot asetettiin Heinrich Himmlerin alaisuuteen.
Huhtikuu – kesäkuuMuokkaa
- 1. huhtikuuta – Bonnie ja Clyde surmasivat kaksi poliisia Texasin Grapevinessä.
- 1. huhtikuuta − Suomen puolustusvoimien liikekannallepano kriisitilanteissa muodostettiin ns. aluejärjestelmän pohjalle.
- 2. huhtikuuta − Saksaan perustettiin kansantuomioistuimet käsittelemään maanpetosjuttuja.
- 5. huhtikuuta – Suomessa säädettiin ”puserolaki”.
- 7. huhtikuuta – Suomen ja Neuvostoliiton välisen hyökkäämättömyyssopimuksen voimassaoloa jatkettiin vuoden 1945 loppuun saakka.
- 14. huhtikuuta – Suomessa säädettiin ”kiihotuslaki”, jolla pyrittiin estämään valtiolle ja yhteiskunnalle vaarallinen kiihotus.
- 27. huhtikuuta – Suomessa annettiin määräys, jonka mukaan poliittiset järjestöt ja yhdistykset eivät saaneet ilman sisäministeriön lupaa käyttää tilaisuuksissaan muita kuin Suomen lippua.
- 9. toukokuuta – Lieksan kirkonkylän tulipalossa tuhoutui noin 70 puurakennusta ja lähes 200 ihmistä jäi kodittomiksi.
- 15. toukokuuta – Yhdysvaltain oikeusministeriö tarjosi 25 000 dollarin palkkion John Dillingeristä.
- 15. toukokuuta – Kaikki Saksan teatterit asetettiin propagandaministeriön valvontaan.
- 15. toukokuuta – Latvian pääministeri Kārlis Ulmanis hajotti parlamentin ja ryhtyi diktaattoriksi.
- 15. toukokuuta – Höyrylaiva Louhi kaatui ja upposi Kallavedellä Leppävirralla, 34 ihmistä hukkui.
- 25. toukokuuta – Suomessa määrättiin, etteivät valtio- tai maanpetoksesta taikka valtiopetoksen valmistelusta tuomitut saaneet asettua ehdolle eduskunta- tai kunnallisvaaleissa kuuden vuoden kuluessa rangaistuksen kärsimisestä.
- 23. toukokuuta – Texas Rangers -poliisit ampuivat pankkiryöstäjät Bonnien ja Clyden Black Lakessa Louisianassa.
- 24. toukokuuta – Tomáš Masaryk valittiin uudelleen Tšekkoslovakian presidentiksi.
- 7. kesäkuuta – Ocotepequen kaupunki tuhoutui hurrikaanin aiheuttamissa mutavyöryissä ja tulvissa Hondurasin pohjoisosassa, kuolleita oli noin 10 000.
- 9. kesäkuuta – Walt Disneyn tuottama lyhyt piirroselokuva Viisas Kana Kananen sai ensiesityksensä. Kyseessä oli Aku Ankan ensiesiintyminen.
- 12. kesäkuuta – Bulgariassa kiellettiin poliittiset puolueet.
- 14. kesäkuuta − Saksa ilmoitti lopettavansa ulkomaisten velkojensa maksamisen.
- 25. kesäkuuta – Oy Suomen Yleisradio Ab perustettiin. Uusi yhtiö jatkoi vuonna 1926 perustetun radioyhtiön toimintaa ja sai käyttöönsä valtion omistamat radioasemat. Yhtiön nimi muutettiin vuonna 1945 Oy Yleisradio Ab:ksi.
- 27. kesäkuuta – Jemenin emiiri ja Saudi-Arabian ibn Sa’ud solmivat rauhansopimuksen.
- 30. kesäkuuta – Hitler surmautti ”pitkien puukkojen yönä” poliittisia vastustajiaan kansallissosialistisessa puolueessa ja SA:ssa.
Heinäkuu – syyskuuMuokkaa
- 9. heinäkuuta – Heinrich Himmler ryhtyi henkilökohtaisesti johtamaan Saksan keskitysleirejä.
- 11. heinäkuuta – Voimakas trombi riehui Kiuruvedellä ja vaati yhden kuolonuhrin.
- 22. heinäkuuta – FBI ampui John Dillingerin, ”Yhteiskunnan vihollisen nro. 1” Chicagon ulkopuolella Biograph-teatterissa.
- 25. heinäkuuta – Itävallan natsit surmasivat kansleri Engelbert Dollfussin vallankaappausyrityksessä.
- 30. heinäkuuta – Kurt von Schuschnigg nimitettiin Itävallan uudeksi liittokansleriksi.
- 2. elokuuta – Adolf Hitleristä tuli Führer hänen yhdistettyään kanslerin ja presidentin virat.
- 4. elokuuta – Neuvostoliitto ja Bulgaria solmivat diplomaattisuhteet.
- 9. elokuuta – Marsalkka Tšiang Kai-šek ryhtyi johtamaan Kiinan hallituksen joukkoja taistelussa kapinallisia kommunisteja vastaan.
- 18. elokuuta – Presidentti P. E. Svinhufvud matkusti yksityisluonteiselle vierailulle Viroon.
- 19. elokuuta – Saksassa järjestettiin kansanäänestys Hitlerin asemasta. Presidentin ja liittokanslerin virat yhdistettiin, ja Hitleriä kutsuttiin jatkossa ”johtajaksi ja valtakunnankansleriksi”. Äänestystä oli edeltänyt voimakas propagandakampanja.
- 5. syyskuuta – Saksan kansallissosialistisen työväenpuolueen (NSDAP) viidennet puoluepäivät avattiin Nürnbergissä.
- 8. syyskuuta – Suomen ensimmäiset valkohäntäpeurat tuotiin Yhdysvalloista Pirkanmaan Vesilahdelle
- 8. syyskuuta − Suomalainen 20-vuotias neiti Ester Toivonen valittiin Miss Euroopaksi Hastingsissa Isossa-Britanniassa.
- 19. syyskuuta – Neuvostoliitto liittyi Kansainliittoon.
- 26. syyskuuta – Afganistan liittyi Kansainliittoon.
Lokakuu – joulukuuMuokkaa
- 2. lokakuuta – Taifuuni tuhosi Osakassa ja Kiotossa riisisadon, 1 660 kuollutta.
- 6. lokakuuta – Katalonian separatistit kapinoivat.
- 9. lokakuuta – Jugoslavian kuningas Aleksanteri I ja Ranskan ulkoministeri Louis Barthou murhattiin kuninkaan vieraillessa Marseillessa.
- 10. lokakuuta – Kirjailija Aleksis Kiven syntymästä tuli kuluneeksi sata vuotta.
- 16. lokakuuta – Kiinan kommunistien ”Pitkä marssi” alkoi.
- 6. marraskuuta – Etsivä keskuspoliisi vangitsi SKP:n jäsenet Toivo Antikaisen ja Yrjö Leinon Oitbackan kansakoululla Kirkkonummella.
- 11. marraskuuta – Risto Orkon ohjaama elokuva Siltalan pehtoori sai ensiesityksensä. Päärooleissa olivat muiden muassa Jalmari Rinne, Uuno Laakso, Hanna Taini ja Elna Hellman.
- 13. marraskuuta – Italian hallitus määräsi kaikki opettajat pitämään sotilas- tai puolueen univormua luokan edessä.
- 13. marraskuuta − Arkkitehti Alvar Aallon suunnittelemia, taivutetusta puusta valmistettuja huonekaluja esiteltiin suomalaisen huonekaluteollisuuden näyttelyssä Lontoossa. Artek-yhtiö perustettiin vuoden 1935 puolella markkinoimaan Aallon huonekaluja.
- 18. marraskuuta − Fasisteja 16 maasta osallistui salaiseen konferenssiin Sveitsin Montreux’ssa.
- 27. marraskuuta – Bolivian presidentti Daniel Salamanca syrjäytettiin sotilasvallankaappauksessa. Taustalla oli Bolivian kannalta huonosti sujunut Chacon sota.
- 1. joulukuuta – Neuvostoliiton politbyroon jäsen Sergei Kirov ammuttiin kommunistipuolueen päämajassa Leningradissa. Murha tapahtui mahdollisesti Stalinin käskystä ja se aloitti Stalinin vainot.
- 4. joulukuuta – Saksalainen kapellimestari Wilhelm Furtwängler erotettiin kaikista viroistaan, koska hän oli puolustanut natsien epäsuosioon joutunutta ja maanpakoon lähtenyttä säveltäjä Paul Hindemithiä.
- 6. joulukuuta – Suomessa itsenäisyyspäivä oli ensimmäistä kertaa virallinen liputuspäivä.
- 14. joulukuuta – Naiset saivat äänioikeuden Turkissa.
- 19. joulukuuta – Espanjan parlamentti peruutti Katalonian autonomisen aseman määräämättömäksi ajaksi.
- 29. joulukuuta – Japani irtisanoutui vuoden 1922 Washingtonin laivastosopimuksesta ja Lontoon 1930 laivastosopimuksesta.
SyntyneitäMuokkaa
- 2. tammikuuta – Ensio Suominen, suomalainen lavastaja (k. 2003)
- 4. tammikuuta – Rudolf Schuster, Slovakian presidentti (1999–2004)
- 6. tammikuuta – Anneli Kivitie, suomalainen kansanedustaja (k. 2004)
- 7. tammikuuta – Juhani Linnovaara, suomalainen taidemaalari
- 7. tammikuuta – Tassos Papadopoulos, Kyproksen presidentti (k. 2008)
- 8. tammikuuta – Jacques Anquetil, ranskalainen pyöräilijä (k. 1987)
- 8. tammikuuta – Alexandra Ripley, yhdysvaltalainen kirjailija (k. 2004)
- 10. tammikuuta – Leonid Kravtšuk, Ukrainan ensimmäinen presidentti 1991–1994
- 11. tammikuuta – Jean Chrétien, Kanadan pääministeri
- 12. tammikuuta – Göran J. Ehrnrooth, suomalainen talouselämän vaikuttaja ja vuorineuvos
- 14. tammikuuta – Alberto Rodriguez Larreta, argentiinalainen autourheilija (k. 1977)
- 15. tammikuuta – Mário de Araújo Cabral, portugalilainen autourheilija
- 17. tammikuuta – Donald Cammell, skotlantilainen elokuvaohjaaja (k. 1996)
- 20. tammikuuta – Giorgio Bassi, italialainen autourheilija
- 22. tammikuuta – Bill Bixby, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 1993)
- 27. tammikuuta – Édith Cresson, Ranskan pääministeri
- 30. tammikuuta – Giovanni Battista Re, italialainen kardinaali
- 4. helmikuuta – Jouko Linjama, suomalainen säveltäjä
- 5. helmikuuta – Henry Louis Aaron (”Hank Aaron”), yhdysvaltalainen baseball-pelaaja
- 7. helmikuuta – Edward Fenech Adami, Maltan presidentti
- 7. helmikuuta – King Curtis, yhdysvaltalainen tenorisaksofonisti (k. 1971)
- 11. helmikuuta – Manuel Noriega, panamalainen kenraali ja Panaman diktaattori (k. 2017)
- 11. helmikuuta – Mary Quant, englantilainen muotisuunnittelija (minihameen ”keksijä”)
- 11. helmikuuta – John Surtees, brittiläinen ratamoottoripyöräilijä ja Formula 1 -kuljettaja (k. 2017)
- 12. helmikuuta – Anne O. Krueger, yhdysvaltalainen taloustieteilijä (Maailmanpankin pääekonomisti)
- 12. helmikuuta – Bill Russell, yhdysvaltalainen koripalloilija
- 13. helmikuuta – Keijo Korhonen, suomalainen lehtimies, diplomaatti ja professori
- 13. helmikuuta – George Segal, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 15. helmikuuta – Niklaus Wirth, sveitsiläinen tietojenkäsittelyteoreetikko (Pascal)
- 17. helmikuuta – Alan Bates, brittiläinen näyttelijä (k. 2003)
- 17. helmikuuta – Barry Humphries, australialainen koomikko (”Dame Edna Everage”)
- 20. helmikuuta – Bobby Unser, yhdysvaltalainen kilpa-autoilija
- 22. helmikuuta – Paavo Pohjola, suomalainen viulisti
- 23. helmikuuta – Keijo Korhonen, suomalainen historantutkija, poliitikko ja ministeri
- 24. helmikuuta – Bettino Craxi, Italian pääministeri (k. 2000)
- 24. helmikuuta – Bingu wa Mutharika, Malawin presidentti (k. 2012)
- 24. helmikuuta – George Ryan, yhdysvaltalainen poliitikko
- 4. maaliskuuta – Mario Davidovsky, argentiinalainen säveltäjä
- 5. maaliskuuta – Daniel Kahneman, vuoden 2002 ns. Nobelin taloustieteen palkinnon saanut israelilais-yhdysvaltalainen psykologi
- 8. maaliskuuta – Christian Wolff, yhdysvaltalainen säveltäjä
- 9. maaliskuuta – Juri Gagarin, neuvostoliittolainen kosmonautti (ensimmäinen ihminen avaruudessa) (k. 1968)
- 14. maaliskuuta – Eugene Cernan, yhdysvaltalainen astronautti (viimeinen Kuussa käynyt ihminen) (k. 2017)
- 14. maaliskuuta – Dionigi Tettamanzi, kardinaali ja Milanon arkkipiispa
- 18. maaliskuuta – Adolf Merckle, saksalainen suuryrittäjä (k. 2009)
- 26. maaliskuuta – Alan Arkin, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä (Little Miss Sunshine)
- 30. maaliskuuta – Hans Hollein, itävaltalainen arkkitehti ja muotoilija (k. 2014)
- 31. maaliskuuta – Richard Chamberlain, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 31. maaliskuuta – Shirley Jones, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 31. maaliskuuta – Carlo Rubbia, vuoden 1984 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut italialainen fyysikko
- 2. huhtikuuta – Paul Joseph Cohen, yhdysvaltalainen matemaatikko (k. 2007)
- 3. huhtikuuta – Jane Goodall, englantilainen kädellisten tutkija, eläinten käyttäytymistieteilijä ja antropologi
- 5. huhtikuuta – Roman Herzog, Saksan liittopresidentti (1994–1999) (k. 2017)
- 5. huhtikuuta – Frank Gorshin, yhdysvaltalainen näyttelijä ja koomikko (k. 2005)
- 13. huhtikuuta – Matti Rossi, suomalainen kirjailija, ilmiantaja ja kommunisti (k. 2017)
- 16. huhtikuuta – Victor José Arriagada Rios (”Vicar”), chileläinen sarjakuvapiirtäjä (k. 2012)
- 19. huhtikuuta – Jean Ziegler, sveitsiläinen sosiologi ja poliitikko
- 24. huhtikuuta – Shirley MacLaine, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä ja kirjailija (Hellyyden ehdoilla)
- 29. huhtikuuta – Pedro Pires, Kap Verden presidentti
- 29. huhtikuuta – Otis Rush, yhdysvaltalainen blues-kitaristi
- 30. huhtikuuta – Anssi Kukkonen, suomalainen urheilutoimittaja ja selostaja
- 9. toukokuuta – Alan Bennett, englantilainen näytelmäkirjailija, käsikirjoittaja, näyttelijä ja kirjailija
- 13. toukokuuta – Paddy Driver, eteläafrikkalainen moottoripyöräilijä ja kilpa-ajaja
- 14. toukokuuta – Siân Phillips, brittiläinen näyttelijä
- 21. toukokuuta – Bengt I. Samuelsson, vuoden 1982 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut ruotsalainen biokemisti
- 23. toukokuuta – Robert Moog, yhdysvaltalainen elektronisen musiikin uranuurtaja (Moog-syntetisaattori) (k. 2005)
- 27. toukokuuta – Harlan Ellison, yhdysvaltalainen tieteiskirjailija
- 28. toukokuuta – Dionnen viitoset, kanadalaiset maailman ensimmäiset vauvaiästä elossa selvinneet viitoset:
- 29. toukokuuta – Bill Vander Zalm, kanadalainen poliitikko
- 30. toukokuuta – Aleksei Leonov, neuvostoliittolainen kosmonautti (ensimmäinen avaruuskävelijä)
- 30. toukokuuta – K. J. Lång, suomalainen virkamies, ministeri ja vankeinhoitolaitoksen ylijohtaja (k. 1998)
- 1. kesäkuuta – Charles Eugene Patrick Boone (”Pat Boone”), yhdysvaltalainen laulaja ja näyttelijä
- 2. kesäkuuta – Karl-Heinz Feldkamp, saksalainen jalkapalloilija ja valmentaja
- 4. kesäkuuta – Vilhjálmur Einarsson, islantilainen yleisurheilija
- 6. kesäkuuta – Albert II, belgialaisten kuningas 1993–2013
- 10. kesäkuuta – Alois Mock, itävaltalainen poliitikko (k. 2017)
- 15. kesäkuuta – Mikel Laboa, espanjalais-baskilainen laulaja, lauluntekijä ja kitaristi (k. 2008)
- 16. kesäkuuta – William Sharpe, vuoden 1990 Nobelin taloustieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen taloustieteilijä
- 21. kesäkuuta – Ken Matthews, brittiläinen yleisurheilija (olympiavoittaja)
- 26. kesäkuuta – Dave Grusin, yhdysvaltalainen elokuvasäveltäjä ja jazz-muusikko
- 4. heinäkuuta – Eva Illoinen, suomalainen kirjailija (k. 1987)
- 5. heinäkuuta – Tom Krause, suomalainen oopperalaulaja (k. 2013)
- 11. heinäkuuta – Giorgio Armani, italialainen muotisuunnittelija
- 15. heinäkuuta – Risto Jarva, suomalainen elokuvaohjaaja (Jäniksen vuosi) (k. 1977)
- 16. heinäkuuta – Tuomo Pekkanen, suomalainen antiikin tutkija ja professori
- 29. heinäkuuta – Albert Speer (nuorempi), saksalainen arkkitehti ja kaupunkisuunnittelija
- 20. elokuuta – Antti Eskola, suomalainen sosiaalipsykologi
- 20. elokuuta – Armi Kuusela, vuoden 1952 Suomen Neito ja Miss Universum
- 21. elokuuta – John L. Hall, vuoden 2005 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen fyysikko
- 30. elokuuta – Anatoli Solonitsyn, neuvostoliittolainen näyttelijä (k. 1982)
- 4. syyskuuta – Clive W. J. Granger, vuoden 2003 Nobelin taloustieteen palkinnon saanut brittiläinen taloustieteilijä (k. 2009)
- 6. syyskuuta – Vieno Kekkonen, suomalainen laulaja
- 19. syyskuuta – Brian Epstein, englantilainen manageri ("The Beatles") (k. 1967)
- 20. syyskuuta – Sophia Loren, italialainen näyttelijä
- 21. syyskuuta – Leonard Cohen, kanadalainen laulaja ja sanoittaja (k. 2016)
- 21. syyskuuta – Aarre Elo, suomalainen toimittaja ja radiojohtaja
- 21. syyskuuta – David Thouless, vuoden 2016 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut skotlantilainen fyysikko ja professori
- 24. syyskuuta – Lasse Mårtenson, suomalainen säveltäjä ja muusikko (k. 2016)
- 24. syyskuuta – Manfred Wörner, saksalainen poliitikko ja Naton pääsihteeri (k. 1994)
- 28. syyskuuta – Brigitte Bardot, ranskalainen näyttelijä ja eläinaktivisti
- 28. syyskuuta – Asko Martinheimo, suomalainen kirjailija (k. 2002)
- 29. syyskuuta – Jorma Limmonen, suomalainen nyrkkeilijä (k. 2012)
- 7. lokakuuta – Ulrike Meinhof, saksalainen toimittaja ja terroristi (k. 1976)
- 9. lokakuuta – Veikko Saarto, suomalainen kansanedustaja ja ministeri
- 26. lokakuuta – Ulrich Plenzdorf, saksalainen kirjailija ja elokuvakäsikirjoittaja (k. 2007)
- 31. lokakuuta – Margaretha, Ruotsin prinsessa
- 9. marraskuuta – Ingvar Carlsson, Ruotsin pääministeri 1986–1991 ja 1994–1996
- 9. marraskuuta – Carl Sagan, yhdysvaltalainen tähtitieteilijä ja kirjailija (k. 1996)
- 11. marraskuuta – Pertti Palo, suomalainen näyttelijä (k. 2010)
- 24. marraskuuta – Sven-Bertil Taube, ruotsalainen laulaja ja näyttelijä
- 28. marraskuuta – Jaakko Pakkasvirta, suomalainen elokuvaohjaaja
- 30. marraskuuta – Lansana Conté, Guinean presidentti 1984–2008 (k. 2008)
- 30. marraskuuta – Olli Urponen, suomalainen poliisi, poliisiylijohtaja 1983–1997
- 3. joulukuuta – Pertti Hemánus, suomalainen tiedotusopin professori (k. 2012)
- 4. joulukuuta – Pekka Tarkka, suomalainen kirjallisuudentutkija, kääntäjä, filosofian tohtori, kirjallisuuskriitikko ja kulttuuritoimittaja
- 10. joulukuuta – Howard Martin Temin, vuoden 1975 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen virologi
- 21. joulukuuta – Juha Eirto, suomalainen laulaja (k. 2011)
- 21. joulukuuta – Giuseppina Leone, italialainen urheilija (olympiavoittaja)
- 28. joulukuuta – Dame Margaret Natalie Smith Cross, brittiläinen Oscar-palkittu näyttelijä (Viikonloppu Kaliforniassa)
KuolleitaMuokkaa
- 10. tammikuuta − Marinus van der Lubbe, alankomaalainen kommunisti (teloitettiin tuomittuna Berliinin valtiopäivätalon poltosta) (s. 1909)
- 14. tammikuuta − Paul Vieille, ranskalainen kemisti, savuttoman ruudin kehittäjä (s. 1854)
- 17. helmikuuta – Albert I, belgialaisten kuningas (s. 1875)
- 23. helmikuuta – Sir Edward Elgar, englantilainen säveltäjä (Pomp and Circumstance) (s. 1857)
- 24. helmikuuta – Edmund Meade-Waldo, englantilainen lintutieteilijä ja luonnonsuojelija (s. 1855)
- 21. maaliskuuta – Franz Schreker, itävaltalainen säveltäjä ja kapellimestari (s. 1878)
- 23. maaliskuuta – Evert Suonio, suomalainen näyttelijä ja laulaja (s. 1871)
- 29. maaliskuuta – Otto Kahn, yhdysvaltalainen pankkiiri, taiteen keräilijä, mesenaatti ja filantrooppi (s. 1867)
- 9. huhtikuuta – Rudolf Koch, saksalainen taiteilija (s. 1876)
- 16. toukokuuta – Viktor von Wright, suomalainen huonekalutehtailija, työväenjohtaja (s. 1856)
- 23. toukokuuta – Clyde Barrow, yhdysvaltalainen rikollinen (s. 1909)
- 23. toukokuuta – Bonnie Parker, yhdysvaltalainen rikollinen (s. 1910)
- 25. toukokuuta – Gustav Holst, englantilainen säveltäjä (The Planets) (s. 1874)
- 30. toukokuuta – Tōgō Heihachirō, japanilainen laivastoamiraali (s. 1848)
- 10. kesäkuuta – Fritz Theodor Albert Delius (”Frederick Delius”), brittiläinen säveltäjä (s. 1862)
- 11. kesäkuuta – Lev Vygotski, valkovenäläinen psykologi, yksi kulttuurihistoriallisen teorian perustajista (s. 1896)
- 30. kesäkuuta – Saksassa pitkien puukkojen yönä surmatut:
- Gustav von Kahr, saksalainen oikeistopoliitikko ja Baijerin pääministeri (s. 1862)
- Kurt von Schleicher, saksalainen kenraali, Saksan valtakunnankansleri 1932–1933
- Gregor Strasser, saksalainen natsipoliitikko (s. 1892)
- 1. heinäkuuta – Edgar Julius Jung, saksalainen asianajaja ja poliitikko (s. 1894)
- 1. heinäkuuta – Ernst Röhm, saksalainen upseeri ja Sturmabteilung-järjestön johtaja (s. 1887)
- 4. heinäkuuta – Maria Skłodowska-Curie, vuoden 1903 Nobelin fysiikanpalkinnon ja vuoden 1911 Nobelin kemianpalkinnon saanut puolalais-ranskalainen kemisti ja fyysikko (s. 1867)
- 13. heinäkuuta – Uuno Brander, suomalainen poliitikko ja ministeri (s. 1870)
- 22. heinäkuuta – John Dillinger (”Yhteiskunnan vihollinen nro. 1”), yhdysvaltalainen pankkiryöstäjä (s. 1903)
- 25. heinäkuuta – Engelbert Dollfuss, itävaltalainen poliitikko ja Itävallan diktaattori (s. 1892)
- 25. heinäkuuta – Nestor Mahno, ukrainalainen anarkokommunisti (s. 1889)
- 30. heinäkuuta – Ernst Röhm, saksalainen upseeri (Sturmabteilungin (SA) johtaja) (s. 1887)
- 30. heinäkuuta – Gregor Strasser, saksalainen natsijohtaja (s. 1892)
- 30. heinäkuuta – Kurt von Schleicher, saksalainen kenraali (Weimarin tasavallan viimeinen valtakunnankansleri) (s. 1882)
- 2. elokuuta – Paul von Hindenburg, saksalainen sotamarsalkka ja Saksan presidentti (s. 1847)
- 27. elokuuta – Väinö Hupli, suomalainen toimittaja ja poliitikko (s. 1886)
- 9. lokakuuta – Aleksanteri I, ensimmäinen Jugoslavian kuningas (s. 1888)
- 15. lokakuuta – Raymond Poincaré, Ranskan presidentti ja moninkertainen pääministeri (s. 1860)
- 25. lokakuuta – Lauri Ingman, Suomen pääministeri ja Turun arkkipiispa (s. 1868)
- 14. marraskuuta – Raffaele Calace, italialainen säveltäjä (s. 1863)
- 20. marraskuuta – Joel Lehtonen, suomalainen kirjailija (Putkinotko) (s. 1881)
- 20. marraskuuta – Erkki Pullinen, suomalainen kansanedustaja, ministeri ja maanviljelysneuvos (s. 1871)
- 1. joulukuuta – Sven Hildén, suomalainen näyttelijä (s. 1889)
- 1. joulukuuta – Sergei Kostrikov (”Sergei Kirov”), neuvostoliittolainen poliitikko (Leningradin alueen kommunistijohtaja) (s. 1886)
- 20. joulukuuta – Nikolai Marr, neuvostoliittolainen arkeologi ja kielitieteilijä (s. 1865)
- Aaro Itkonen, suomalainen teatterinjohtaja ja näyttelijä
