1934

Tapahtumia

Tammikuu – maaliskuu

• 1. tammikuuta – Kannonkosken kunta perustettiin.
• 1. tammikuuta – Suomen ensimmäinen kuntaliitos: Kyyrölän kunta liitettiin Muolaan kuntaan.
• 1. tammikuuta – Saksassa astui voimaan sterilisaatiolaki, jonka mukaan ”perinnöllisistä sairauksista kärsivät” ihmiset voitiin steriloida oikeuden päätöksellä myös vastoin heidän omaa tahtoaan. Varsinkin Saksan katolinen kirkko arvosteli lakia voimakkaasti.
• 1. tammikuuta − Alkoholiliike poisti myynnistä 35-prosenttisen Karhuviinan sen ehdittyä olla saatavilla vain vajaat puoli vuotta.
• 24. tammikuuta – Helsinkiläinen insinööri Lothar Westrén-Doll otti ensimmäisenä suomalaisena osaa Monte Carlo -ralliin Chrysler-autolla. Hän sijoittui 111 perille päässeen joukossa 59:nneksi.
• 28. tammikuuta – Presidentti P. E. Svinhufvud vahvisti lain Kasvatusopillisen korkeakoulun perustamisesta Jyväskylään. Korkeakoulu korvasi vuodesta 1863 toimineen Jyväskylän seminaarin.
• 12. helmikuuta − Neuvostoliiton kommunistisen puolueen 17. puoluekokous valitsi Josif Stalinin, Vjatšeslav Molotovin, Lazar Kaganovitšin, Kliment Vorošilovin ja Mihail Kalininin puolueen keskuskomitean jäseniksi.
• 17. helmikuuta – Yhdistynyt kuningaskunta, Ranska ja Italia antoivat julistuksen, jolla ne takasivat Itävallan puolueettomuuden.
• 22. helmikuuta − Korkein oikeus antoi päätöksensä Mäntsälän kapinajutussa. Lapuan liikkeen johtaja Vihtori Kosola ja kenraalimajuri K. M. Wallenius tuomittiin kumpikin yhden vuoden ehdolliseen vankeuteen, 30 muuta johtomiestä eripituisiin vankeusrangaistuksiin.
• 23. helmikuuta – Leopold III kruunattiin belgialaisten kuninkaaksi.
• 25. helmikuuta − Kaikki Saksan kansallissosialistisen työväenpuolueen virkailijat vannoivat uskollisuudenvalan Adolf Hitlerille.
• 8. maaliskuuta – Ruotsin prinssi Sigvard, Uplannin herttua, menetti kuninkaalliset arvonimensä avioliiton vuoksi.
• 12. maaliskuuta – Viron valtionvanhin Konstantin Päts julisti maahan poikkeustilan ja hajotti parlamentin.
• 20. maaliskuuta – Kaikki natsi-Saksan poliisijoukot asetettiin Heinrich Himmlerin alaisuuteen.

Huhtikuu – kesäkuu

• 1. huhtikuuta – Bonnie ja Clyde surmasivat kaksi poliisia Texasin Grapevinessä.
• 1. huhtikuuta − Suomen puolustusvoimien liikekannallepano kriisitilanteissa muodostettiin ns. aluejärjestelmän pohjalle.
• 2. huhtikuuta − Saksaan perustettiin kansantuomioistuimet käsittelemään maanpetosjuttuja.
• 5. huhtikuuta – Suomessa säädettiin ”puserolaki”.
• 7. huhtikuuta – Suomen ja Neuvostoliiton välisen hyökkäämättömyyssopimuksen voimassaoloa jatkettiin vuoden 1945 loppuun saakka.
• 14. huhtikuuta – Suomessa säädettiin ”kiihotuslaki”, jolla pyrittiin estämään valtiolle ja yhteiskunnalle vaarallinen kiihotus.
• 27. huhtikuuta – Suomessa annettiin määräys, jonka mukaan poliittiset järjestöt ja yhdistykset eivät saaneet ilman sisäministeriön lupaa käyttää tilaisuuksissaan muita kuin Suomen lippua.
• 9. toukokuuta – Lieksan kirkonkylän tulipalossa tuhoutui noin 70 puurakennusta ja lähes 200 ihmistä jäi kodittomiksi.
• 15. toukokuuta – Yhdysvaltain oikeusministeriö tarjosi 25 000 dollarin palkkion John Dillingeristä.
• 15. toukokuuta – Kaikki Saksan teatterit asetettiin propagandaministeriön valvontaan.
• 15. toukokuuta – Latvian pääministeri Kārlis Ulmanis hajotti parlamentin ja ryhtyi diktaattoriksi.
• 15. toukokuuta – Höyrylaiva Louhi kaatui ja upposi Kallavedellä Leppävirralla, 34 ihmistä hukkui.
• 25. toukokuuta – Suomessa määrättiin, etteivät valtio- tai maanpetoksesta taikka valtiopetoksen valmistelusta tuomitut saaneet asettua ehdolle eduskunta- tai kunnallisvaaleissa kuuden vuoden kuluessa rangaistuksen kärsimisestä.
• 23. toukokuuta – Texas Rangers -poliisit ampuivat pankkiryöstäjät Bonnien ja Clyden Black Lakessa Louisianassa.
• 24. toukokuuta – Tomáš Masaryk valittiin uudelleen Tšekkoslovakian presidentiksi.
• 7. kesäkuuta – Ocotepequen kaupunki tuhoutui hurrikaanin aiheuttamissa mutavyöryissä ja tulvissa Hondurasin pohjoisosassa, kuolleita oli noin 10 000.
• 9. kesäkuuta – Walt Disneyn tuottama lyhyt piirroselokuva Viisas Kana Kananen sai ensiesityksensä. Kyseessä oli Aku Ankan ensiesiintyminen.
• 12. kesäkuuta – Bulgariassa kiellettiin poliittiset puolueet.
• 14. kesäkuuta − Saksa ilmoitti lopettavansa ulkomaisten velkojensa maksamisen.
• 25. kesäkuuta – Oy Suomen Yleisradio Ab perustettiin. Uusi yhtiö jatkoi vuonna 1926 perustetun radioyhtiön toimintaa ja sai käyttöönsä valtion omistamat radioasemat. Yhtiön nimi muutettiin vuonna 1945 Oy Yleisradio Ab:ksi.
• 27. kesäkuuta – Jemenin emiiri ja Saudi-Arabian ibn Sa’ud solmivat rauhansopimuksen.
• 30. kesäkuuta – Hitler surmautti ”pitkien puukkojen yönä” poliittisia vastustajiaan kansallissosialistisessa puolueessa ja SA:ssa.

Heinäkuu – syyskuu

• 9. heinäkuuta – Heinrich Himmler ryhtyi henkilökohtaisesti johtamaan Saksan keskitysleirejä.
• 11. heinäkuuta – Voimakas trombi riehui Kiuruvedellä ja vaati yhden kuolonuhrin.
• 22. heinäkuuta – FBI ampui John Dillingerin, ”Yhteiskunnan vihollisen nro. 1” Chicagon ulkopuolella Biograph-teatterissa.
• 25. heinäkuuta – Itävallan natsit surmasivat kansleri Engelbert Dollfussin vallankaappausyrityksessä.
• 30. heinäkuuta – Kurt von Schuschnigg nimitettiin Itävallan uudeksi liittokansleriksi.
• 2. elokuuta – Adolf Hitleristä tuli Führer hänen yhdistettyään kanslerin ja presidentin virat.
• 4. elokuuta – Neuvostoliitto ja Bulgaria solmivat diplomaattisuhteet.
• 9. elokuuta – Marsalkka Tšiang Kai-šek ryhtyi johtamaan Kiinan hallituksen joukkoja taistelussa kapinallisia kommunisteja vastaan.
• 18. elokuuta – Presidentti P. E. Svinhufvud matkusti yksityisluonteiselle vierailulle Viroon.
• 19. elokuuta – Saksassa järjestettiin kansanäänestys Hitlerin asemasta. Presidentin ja liittokanslerin virat yhdistettiin, ja Hitleriä kutsuttiin jatkossa ”johtajaksi ja valtakunnankansleriksi”. Äänestystä oli edeltänyt voimakas propagandakampanja.
• 5. syyskuuta – Saksan kansallissosialistisen työväenpuolueen (NSDAP) viidennet puoluepäivät avattiin Nürnbergissä.
• 8. syyskuuta – Suomen ensimmäiset valkohäntäpeurat tuotiin Yhdysvalloista Pirkanmaan Vesilahdelle
• 8. syyskuuta − Suomalainen 20-vuotias neiti Ester Toivonen valittiin Miss Euroopaksi Hastingsissa Isossa-Britanniassa.
• 19. syyskuuta – Neuvostoliitto liittyi Kansainliittoon.
• 26. syyskuuta – Afganistan liittyi Kansainliittoon.

Lokakuu – joulukuu

• 2. lokakuuta – Taifuuni tuhosi Osakassa ja Kiotossa riisisadon, 1 660 kuollutta.
• 6. lokakuuta – Katalonian separatistit kapinoivat.
• 9. lokakuuta – Jugoslavian kuningas Aleksanteri I ja Ranskan ulkoministeri Louis Barthou murhattiin kuninkaan vieraillessa Marseillessa.
• 10. lokakuuta – Kirjailija Aleksis Kiven syntymästä tuli kuluneeksi sata vuotta.
• 16. lokakuuta – Kiinan kommunistien ”Pitkä marssi” alkoi.
• 6. marraskuuta – Etsivä keskuspoliisi vangitsi SKP:n jäsenet Toivo Antikaisen ja Yrjö Leinon Oitbackan kansakoululla Kirkkonummella.
• 11. marraskuuta – Risto Orkon ohjaama elokuva Siltalan pehtoori sai ensiesityksensä. Päärooleissa olivat muiden muassa Jalmari Rinne, Uuno Laakso, Hanna Taini ja Elna Hellman.
• 13. marraskuuta – Italian hallitus määräsi kaikki opettajat pitämään sotilas- tai puolueen univormua luokan edessä.
• 13. marraskuuta − Arkkitehti Alvar Aallon suunnittelemia, taivutetusta puusta valmistettuja huonekaluja esiteltiin suomalaisen huonekaluteollisuuden näyttelyssä Lontoossa. Artek-yhtiö perustettiin vuoden 1935 puolella markkinoimaan Aallon huonekaluja.
• 18. marraskuuta − Fasisteja 16 maasta osallistui salaiseen konferenssiin Sveitsin Montreux’ssa.
• 27. marraskuuta – Bolivian presidentti Daniel Salamanca syrjäytettiin sotilasvallankaappauksessa. Taustalla oli Bolivian kannalta huonosti sujunut Chacon sota.
• 1. joulukuuta – Neuvostoliiton politbyroon jäsen Sergei Kirov ammuttiin kommunistipuolueen päämajassa Leningradissa. Murha tapahtui mahdollisesti Stalinin käskystä ja se aloitti Stalinin vainot.
• 4. joulukuuta – Saksalainen kapellimestari Wilhelm Furtwängler erotettiin kaikista viroistaan, koska hän oli puolustanut natsien epäsuosioon joutunutta ja maanpakoon lähtenyttä säveltäjä Paul Hindemithiä.
• 6. joulukuuta – Suomessa itsenäisyyspäivä oli ensimmäistä kertaa virallinen liputuspäivä.
• 14. joulukuuta – Naiset saivat äänioikeuden Turkissa.
• 19. joulukuuta – Espanjan parlamentti peruutti Katalonian autonomisen aseman määräämättömäksi ajaksi.
• 29. joulukuuta – Japani irtisanoutui vuoden 1922 Washingtonin laivastosopimuksesta ja Lontoon 1930 laivastosopimuksesta.

Syntyneitä

• 2. tammikuuta – Ensio Suominen, suomalainen lavastaja (k. 2003)
• 3. tammikuuta – Nadia Lutfi, egyptiläinen näyttelijä
• 4. tammikuuta – Rudolf Schuster, Slovakian presidentti (1999–2004)
• 6. tammikuuta – Anneli Kivitie, suomalainen kansanedustaja (k. 2004)
• 6. tammikuuta – Reijo Norio, suomalainen lastentautien ja perinnöllisyyslääketieteen erikoislääkäri
• 7. tammikuuta – Juhani Linnovaara, suomalainen taidemaalari
• 7. tammikuuta – Tassos Papadopoulos, Kyproksen presidentti (k. 2008)
• 8. tammikuuta – Jacques Anquetil, ranskalainen pyöräilijä (k. 1987)
• 8. tammikuuta – Alexandra Ripley, yhdysvaltalainen kirjailija (k. 2004)
• 10. tammikuuta – Leonid Kravtšuk, Ukrainan ensimmäinen presidentti 1991–1994
• 11. tammikuuta – Jean Chrétien, Kanadan pääministeri
• 12. tammikuuta – Göran J. Ehrnrooth, suomalainen talouselämän vaikuttaja ja vuorineuvos
• 14. tammikuuta – Marek Hlasko, puolalainen kirjailija (k. 1969)
• 14. tammikuuta – Alberto Rodriguez Larreta, argentiinalainen autourheilija (k. 1977)
• 15. tammikuuta – Mário de Araújo Cabral, portugalilainen autourheilija
• 17. tammikuuta – Donald Cammell, skotlantilainen elokuvaohjaaja (k. 1996)
• 20. tammikuuta – Tom Baker, brittiläinen näyttelijä
• 20. tammikuuta – Giorgio Bassi, italialainen autourheilija
• 22. tammikuuta – Bill Bixby, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 1993)
• 27. tammikuuta – Édith Cresson, Ranskan pääministeri
• 30. tammikuuta – Giovanni Battista Re, italialainen kardinaali

• 4. helmikuuta – Jouko Linjama, suomalainen säveltäjä
• 5. helmikuuta – Henry Louis Aaron (”Hank Aaron”), yhdysvaltalainen baseball-pelaaja
• 7. helmikuuta – Edward Fenech Adami, Maltan presidentti
• 7. helmikuuta – King Curtis, yhdysvaltalainen tenorisaksofonisti (k. 1971)
• 11. helmikuuta – Manuel Noriega, panamalainen kenraali ja Panaman diktaattori (k. 2017)
• 11. helmikuuta – Mary Quant, englantilainen muotisuunnittelija (minihameen ”keksijä”)
• 11. helmikuuta – John Surtees, brittiläinen ratamoottoripyöräilijä ja Formula 1 -kuljettaja (k. 2017)
• 12. helmikuuta – Anne O. Krueger, yhdysvaltalainen taloustieteilijä (Maailmanpankin pääekonomisti)
• 12. helmikuuta – Bill Russell, yhdysvaltalainen koripalloilija
• 13. helmikuuta – Keijo Korhonen, suomalainen lehtimies, diplomaatti ja professori
• 13. helmikuuta – George Segal, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 15. helmikuuta – Niklaus Wirth, sveitsiläinen tietojenkäsittelyteoreetikko (Pascal)
• 17. helmikuuta – Alan Bates, brittiläinen näyttelijä (k. 2003)
• 17. helmikuuta – Barry Humphries, australialainen koomikko (”Dame Edna Everage”)
• 18. helmikuuta – Paco Rabanne, espanjalais-ranskalainen arkkitehti ja muotisuunnittelija
• 20. helmikuuta – Bobby Unser, yhdysvaltalainen kilpa-autoilija
• 21. helmikuuta – Rue McClanahan, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2010)
• 22. helmikuuta – Paavo Pohjola, suomalainen viulisti
• 23. helmikuuta – Keijo Korhonen, suomalainen historantutkija, poliitikko ja ministeri
• 24. helmikuuta – Bettino Craxi, Italian pääministeri (k. 2000)
• 24. helmikuuta – Bingu wa Mutharika, Malawin presidentti (k. 2012)
• 24. helmikuuta – George Ryan, yhdysvaltalainen poliitikko

• 4. maaliskuuta – Mario Davidovsky, argentiinalainen säveltäjä
• 5. maaliskuuta – Daniel Kahneman, vuoden 2002 ns. Nobelin taloustieteen palkinnon saanut israelilais-yhdysvaltalainen psykologi
• 8. maaliskuuta – Christian Wolff, yhdysvaltalainen säveltäjä
• 9. maaliskuuta – Juri Gagarin, neuvostoliittolainen kosmonautti (ensimmäinen ihminen avaruudessa) (k. 1968)
• 14. maaliskuuta – Eugene Cernan, yhdysvaltalainen astronautti (viimeinen Kuussa käynyt ihminen) (k. 2017)
• 14. maaliskuuta – Dionigi Tettamanzi, kardinaali ja Milanon arkkipiispa
• 18. maaliskuuta – Adolf Merckle, saksalainen suuryrittäjä (k. 2009)
• 22. maaliskuuta – Orrin Hatch, yhdysvaltalainen republikaanipoliitikko ja senaattori
• 26. maaliskuuta – Alan Arkin, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä (Little Miss Sunshine)
• 27. maaliskuuta – István Csurka, unkarilainen kirjailija, toimittaja ja poliitikko (k. 2012)
• 30. maaliskuuta – Hans Hollein, itävaltalainen arkkitehti ja muotoilija (k. 2014)
• 31. maaliskuuta – Richard Chamberlain, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 31. maaliskuuta – Shirley Jones, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 31. maaliskuuta – Carlo Rubbia, vuoden 1984 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut italialainen fyysikko

• 2. huhtikuuta – Paul Joseph Cohen, yhdysvaltalainen matemaatikko (k. 2007)
• 3. huhtikuuta – Jane Goodall, englantilainen kädellisten tutkija, eläinten käyttäytymistieteilijä ja antropologi
• 5. huhtikuuta – Roman Herzog, Saksan liittopresidentti (1994–1999) (k. 2017)
• 5. huhtikuuta – Frank Gorshin, yhdysvaltalainen näyttelijä ja koomikko (k. 2005)
• 11. huhtikuuta – Norma Beecroft, kanadalainen säveltäjä
• 12. huhtikuuta – Anselm Hollo, amerikansuomalainen runoilija ja kääntäjä (k. 2013)
• 13. huhtikuuta – Matti Rossi, suomalainen kirjailija, ilmiantaja ja kommunisti (k. 2017)
• 16. huhtikuuta – Victor José Arriagada Rios (”Vicar”), chileläinen sarjakuvapiirtäjä (k. 2012)
• 19. huhtikuuta – Jean Ziegler, sveitsiläinen sosiologi ja poliitikko
• 21. huhtikuuta – Gloria Richard, kanadalainen oopperalaulaja
• 24. huhtikuuta – Shirley MacLaine, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä ja kirjailija (Hellyyden ehdoilla)
• 25. huhtikuuta – Pertti Ehrnrooth, suomalainen opettaja ja kirjailija
• 29. huhtikuuta – Pedro Pires, Kap Verden presidentti
• 29. huhtikuuta – Otis Rush, yhdysvaltalainen blues-kitaristi (k. 2018)
• 30. huhtikuuta – Armas Hursti, suomalainen kuvataiteilija ja taidegraafikko (k. 2017)
• 30. huhtikuuta – Anssi Kukkonen, suomalainen urheilutoimittaja ja selostaja

• 2. toukokuuta – Olle Adolphson, ruotsalainen säveltäjä, laulaja, lauluntekijä ja kitaristi (k. 2004)
• 3. toukokuuta – Jahn Otto Johansen, norjalainen toimittaja ja kirjailija (k. 2018)
• 3. toukokuuta – Georges Moustaki, ranskalainen chansonsäveltäjä ja laulaja (k. 2013)
• 9. toukokuuta – Alan Bennett, englantilainen näytelmäkirjailija, käsikirjoittaja, näyttelijä ja kirjailija
• 13. toukokuuta – Paddy Driver, eteläafrikkalainen moottoripyöräilijä ja kilpa-ajaja
• 14. toukokuuta – Siân Phillips, brittiläinen näyttelijä
• 21. toukokuuta – Bengt I. Samuelsson, vuoden 1982 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut ruotsalainen biokemisti
• 23. toukokuuta – Robert Moog, yhdysvaltalainen elektronisen musiikin uranuurtaja (Moog-syntetisaattori) (k. 2005)
• 27. toukokuuta – Harlan Ellison, yhdysvaltalainen tieteiskirjailija (k. 2018)
• 28. toukokuuta – Dionnen viitoset, kanadalaiset maailman ensimmäiset vauvaiästä elossa selvinneet viitoset:
  • Yvonne Dionne (k. 2001)
  • Annette Allard, o.s. Dionne
  • Cécile Langlois, o.s. Dionne
  • Émilie Dionne (k. 1954)
  • Marie Houle, o.s. Dionne (k. 1970)
• 29. toukokuuta – Bill Vander Zalm, kanadalainen poliitikko
• 30. toukokuuta – Aleksei Leonov, neuvostoliittolainen kosmonautti (ensimmäinen avaruuskävelijä)
• 30. toukokuuta – K. J. Lång, suomalainen virkamies, ministeri ja vankeinhoitolaitoksen ylijohtaja (k. 1998)

• 1. kesäkuuta – Charles Eugene Patrick Boone (”Pat Boone”), yhdysvaltalainen laulaja ja näyttelijä
• 2. kesäkuuta – Donna Arima, suomalainen iskelmä- ja jazzlaulaja
• 2. kesäkuuta – Karl-Heinz Feldkamp, saksalainen jalkapalloilija ja valmentaja
• 4. kesäkuuta – Vilhjálmur Einarsson, islantilainen yleisurheilija
• 6. kesäkuuta – Albert II, belgialaisten kuningas 1993–2013
• 9. kesäkuuta – Jackie Wilson (”Mr. Excitement”), yhdysvaltalainen laulaja ja esiintyjä (k. 1984)
• 10. kesäkuuta – Alois Mock, itävaltalainen poliitikko (k. 2017)
• 11. kesäkuuta – Henrik, Tanskan prinssi (k. 2018)
• 13. kesäkuuta − Raili Tiensuu, suomalainen näyttelijä
• 15. kesäkuuta – Mikel Laboa, espanjalais-baskilainen laulaja, lauluntekijä ja kitaristi (k. 2008)
• 16. kesäkuuta – William Sharpe, vuoden 1990 Nobelin taloustieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen taloustieteilijä
• 21. kesäkuuta – Ken Matthews, brittiläinen yleisurheilija (olympiavoittaja)
• 26. kesäkuuta – Dave Grusin, yhdysvaltalainen elokuvasäveltäjä ja jazz-muusikko

• 4. heinäkuuta – Eva Illoinen, suomalainen kirjailija (k. 1987)
• 5. heinäkuuta – Tom Krause, suomalainen oopperalaulaja (k. 2013)
• 11. heinäkuuta – Giorgio Armani, italialainen muotisuunnittelija
• 13. heinäkuuta – Wole Soyinka, vuoden 1986 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut nigerialainen kirjailija (Laittomuuden kausi)
• 15. heinäkuuta – Risto Jarva, suomalainen elokuvaohjaaja (Jäniksen vuosi) (k. 1977)
• 16. heinäkuuta – Tuomo Pekkanen, suomalainen antiikin tutkija ja professori
• 25. heinäkuuta – Claude Zidi, ranskalainen elokuvaohjaaja ja -käsikirjoittaja
• 28. heinäkuuta – Bud Luckey yhdysvaltalainen animaattori, sarjakuvapiirtäjä, muusikko, suunnittelija ja taiteilija (k. 2018)
• 29. heinäkuuta – Geert-Hinrich Ahrens saksalainen diplomaatti
• 29. heinäkuuta – Albert Speer (nuorempi), saksalainen arkkitehti ja kaupunkisuunnittelija (k. 2017)

• 4. elokuuta – Michael Kilburn kanadalainen sellisti
• 9. elokuuta – Bobby Hales, kanadalainen säveltäjä, orkesterinjohtaja ja trumpetisti (k. 2016)
• 10. elokuuta – Lauri Patomäki, suomalainen fyysikko (k. 2010)
• 15. elokuuta – Matti Mård, suomalainen tekniikan tutkija ja professori (k. 2018)
• 16. elokuuta – Daniel Stern, yhdysvaltalainen psykologi ja psykoanalyytikko (k. 2012)
• 20. elokuuta – Antti Eskola, suomalainen sosiaalipsykologi ja tietokirjailija (k. 2018)
• 20. elokuuta – Armi Kuusela, vuoden 1952 Suomen Neito ja Miss Universum
• 21. elokuuta – John L. Hall, vuoden 2005 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen fyysikko
• 24. elokuuta – Kenny Baker, englantilainen näyttelijä ja koomikko (k. 2016)
• 25. elokuuta – Akbar Hašemi Rafsandžani, Iranin presidentti 1989–1997 (k. 2017)
• 28. elokuuta – Ben McPeek, kanadalainen pianisti, kapellimestari ja säveltäjä (k. 1981)
• 30. elokuuta – Anatoli Solonitsyn, neuvostoliittolainen näyttelijä (k. 1982)

• 2. syyskuuta – Allen Carr, brittiläinen tietokirjailija (k. 2006)
• 2. syyskuuta – Chuck McCann, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2018)
• 4. syyskuuta – Clive W. J. Granger, vuoden 2003 Nobelin taloustieteen palkinnon saanut brittiläinen taloustieteilijä (k. 2009)
• 4. syyskuuta – Eduard Hil, venäläinen laulaja (k. 2012)
• 5. syyskuuta – Ronald Inglehart, yhdysvaltalainen politiikan tutkija ja professori
• 6. syyskuuta – Oleg Kalugin, neuvostoliittolainen KGB:n kenraali
• 6. syyskuuta – Vieno Kekkonen, suomalainen laulaja
• 8. syyskuuta – Srul Irving Glick, kanadalainen säveltäjä (k. 2002)
• 14. syyskuuta – Sarah Kofman, ranskalainen filosofi (k. 1994)
• 16. syyskuuta – Ronnie Drew, irlantilainen laulaja ja kitaristi (k. 2008)
• 19. syyskuuta – Brian Epstein, englantilainen manageri ("The Beatles") (k. 1967)
• 20. syyskuuta – Sophia Loren, italialainen näyttelijä
• 21. syyskuuta – Leonard Cohen, kanadalainen laulaja ja sanoittaja (k. 2016)
• 21. syyskuuta – Aarre Elo, suomalainen toimittaja ja radiojohtaja
• 21. syyskuuta – Gloria Saarinen, uusiseelantilais-kanadalainen pianisti
• 21. syyskuuta – David Thouless, vuoden 2016 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut skotlantilainen fyysikko ja professori
• 22. syyskuuta – Ornella Vanoni, italialainen poplaulaja
• 24. syyskuuta – Lasse Mårtenson, suomalainen säveltäjä ja muusikko (k. 2016)
• 24. syyskuuta – Manfred Wörner, saksalainen poliitikko ja Naton pääsihteeri (k. 1994)
• 25. syyskuuta – John S. Bull, yhdysvaltalainen merivoimien koelentäjä ja astronautti (k. 2008)
• 26. syyskuuta – Leila Hietala-Hämäläinen, suomalainen kuvanveistäjä
• 28. syyskuuta – Brigitte Bardot, ranskalainen näyttelijä ja eläinaktivisti
• 28. syyskuuta – Asko Martinheimo, suomalainen kirjailija (k. 2002)
• 29. syyskuuta – Jorma Limmonen, suomalainen nyrkkeilijä (k. 2012)
• 30. syyskuuta – Lansana Conté, Guinean presidentti (k. 2008)
• 30. syyskuuta – Ronald Turini, kanadalainen pianisti ja musiikkipedagogi

• 7. lokakuuta – Ulrike Meinhof, saksalainen toimittaja ja terroristi (k. 1976)
• 9. lokakuuta – Veikko Saarto, suomalainen kansanedustaja ja ministeri
• 13. lokakuuta – Nána Moúschouri, kreikkalainen laulaja
• 26. lokakuuta – Ulrich Plenzdorf, saksalainen kirjailija ja elokuvakäsikirjoittaja (k. 2007)
• 31. lokakuuta – Margaretha, Ruotsin prinsessa

• 5. marraskuuta – Kira Muratova, ukrainalainen elokuvaohjaaja, käsikirjoittaja ja näyttelijä (k. 2018)
• 9. marraskuuta – Ingvar Carlsson, Ruotsin pääministeri 1986–1991 ja 1994–1996
• 9. marraskuuta – Carl Sagan, yhdysvaltalainen tähtitieteilijä ja kirjailija (k. 1996)
• 11. marraskuuta – Pertti Palo, suomalainen näyttelijä (k. 2010)
• 24. marraskuuta – Sven-Bertil Taube, ruotsalainen laulaja ja näyttelijä
• 27. marraskuuta – Jan Průcha, tšekkiläinen kasvatustieteilijä
• 28. marraskuuta – Jaakko Pakkasvirta, suomalainen elokuvaohjaaja ja näyttelijä (k. 2018)
• 30. marraskuuta – Björn Gustafson, ruotsalainen näyttelijä
• 30. marraskuuta – Lansana Conté, Guinean presidentti 1984–2008 (k. 2008)
• 30. marraskuuta – Olli Urponen, suomalainen poliisi, poliisiylijohtaja 1983–1997

• 3. joulukuuta – Abimael Guzmán, perulainen filosofian professori ja Loistava polku -sissijärjestön perustaja
• 3. joulukuuta – Pertti Hemánus, suomalainen tiedotusopin professori (k. 2012)
• 4. joulukuuta – Pekka Tarkka, suomalainen kirjallisuudentutkija, kääntäjä, filosofian tohtori, kirjallisuuskriitikko ja kulttuuritoimittaja
• 9. joulukuuta – Judi Dench, englantilainen näyttelijä
• 10. joulukuuta – Howard Martin Temin, vuoden 1975 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen virologi (k. 1994)
• 21. joulukuuta – Juha Eirto, suomalainen laulaja (k. 2011)
• 21. joulukuuta – Giuseppina Leone, italialainen urheilija (olympiavoittaja)
• 28. joulukuuta – Dame Margaret Natalie Smith Cross, brittiläinen Oscar-palkittu näyttelijä (Viikonloppu Kaliforniassa)
• 30. joulukuuta – Joseph Bologna, yhdysvaltalainen näyttelijä ja käsikirjoittaja (k. 2017)

Kuolleita

• 1. tammikuuta – Juho Kanervo, suomalainen taidemaalari (s. 1891)
• 1. tammikuuta – Jakob Wassermann, saksalainen kirjailija (s. 1873)
• 7. tammikuuta – Primus Leppänen, suomalainen kuoronjohtaja, musiikinopettaja, sotilaskapellimestari ja säveltäjä (s. 1872)
• 10. tammikuuta − Marinus van der Lubbe, alankomaalainen kommunisti (teloitettiin tuomittuna Berliinin valtiopäivätalon poltosta) (s. 1909)
• 13. tammikuuta − Paul Villard, ranskalainen fyysikko, gammasäteilyn löytäjä (s. 1860)
• 14. tammikuuta − Paul Vieille, ranskalainen kemisti, savuttoman ruudin kehittäjä (s. 1854)
• 29. tammikuuta – Fritz Haber, vuoden 1918 Nobelin kemianpalkinnon saanut saksalainen kemisti (s. 1868)
• 29. tammikuuta – Dukinfield Henry Scott, englantilainen kasvipaleontologi (s. 1854)
• 30. tammikuuta – Frank Nelson Doubleday, yhdysvaltalainen kirjankustantaja (s. 1862)
• 4. helmikuuta – Ernesto Nazareth, brasilialainen säveltäjä ja pianisti (s. 1863)
• 5. helmikuuta – William Morris Davis, yhdysvaltalainen maantieteilijä, geologi ja meteorologi (s. 1850)
• 15. helmikuuta – Ai Xia, kiianalainen näyttelijä (s. 1912)
• 17. helmikuuta – Albert I, belgialaisten kuningas (s. 1875)
• 19. helmikuuta – Caleb Bradham, yhdysvaltalainen apteekkari, Pepsi-Cola Companyn perustaja (s. 1867)
• 23. helmikuuta – Sir Edward Elgar, englantilainen säveltäjä (Pomp and Circumstance) (s. 1857)
• 24. helmikuuta – Edmund Meade-Waldo, englantilainen lintutieteilijä ja luonnonsuojelija (s. 1855)
• 7. maaliskuuta – George Frederick Leycester Marshall, brittiläinen kenraalimajuri, lintu- ja hyönteistieteilijä (s. 1843)
• 9. maaliskuuta – Erkki Makkonen, suomalainen poliitikko ja ministeri (s. 1882)
• 21. maaliskuuta – Franz Schreker, itävaltalainen säveltäjä ja kapellimestari (s. 1878)
• 21. maaliskuuta – Paul Ludwig Troost, saksalainen arkkitehti (s. 1878)
• 23. maaliskuuta – Evert Suonio, suomalainen näyttelijä ja laulaja (s. 1871)
• 28. maaliskuuta – Charlie Patton, yhdysvaltalainen delta blues -laulaja ja kitaristi (s. 1891)
• 29. maaliskuuta – Otto Kahn, yhdysvaltalainen pankkiiri, taiteen keräilijä, mesenaatti ja filantrooppi (s. 1867)

• 3. huhtikuuta – Immi Savonius, suomalainen juristi ja apulaisoikeuskansleri (s. 1861)
• 7. huhtikuuta – Karl von Einem saksalainen kenraali ja ministeri (s. 1853)
• 7. huhtikuuta – Béatrice de Rothschild, ranskalainen paronitar ja taiteen keräilijä (s. 1864)
• 9. huhtikuuta – Rudolf Koch, saksalainen taiteilija (s. 1876)
• 9. huhtikuuta – Knut Tilgmann, suomenruotsalainen kirjailija ja kirjapainonjohtaja (s. 1865)
• 12. huhtikuuta – Albert Goldbeck-Löwe, saksalais-suomalainen liikemies, Algol Oy:n perustaja (s. 1863)
• 18. huhtikuuta – Eugraf Nyman, suomalainen senaattori ja kuvernööri (s. 1862)
• 23. huhtikuuta – Valfrid August Vilhelm Blåfield, suomalainen senaattori ja oikeusneuvos (s. 1868)
• 1. toukokuuta – Ivar Lidström, suomalainen jääkärieverstiluutnantti (s. 1897)
• 7. toukokuuta – Lambert Valdemar Müller, suomalainen näytelmäkirjailija (s. 1868)
• 10. toukokuuta – Vjatšeslav Menžinski, puolalaissyntyinen bolševikki (s. 1874)
• 15. toukokuuta – Martta Sax, suomalainen myymälänhoitaja ja henkirikoksen uhri (s. 1906)
• 16. toukokuuta – Viktor Julius von Wright, suomalainen huonekalutehtailija, työväenjohtaja (s. 1856)
• 22. toukokuuta – Pekka Ervast, suomalainen okkultisti ja teosofi (s. 1875)
• 23. toukokuuta – Clyde Barrow, yhdysvaltalainen rikollinen (s. 1909)
• 23. toukokuuta – Bonnie Parker, yhdysvaltalainen rikollinen (s. 1910)
• 25. toukokuuta – Gustav Holst, englantilainen säveltäjä (The Planets) (s. 1874)
• 29. toukokuuta – Augusto Pestana, brasilialainen insinööri ja poliitikko (s. 1868)
• 30. toukokuuta – Tōgō Heihachirō, japanilainen laivastoamiraali (s. 1848)
• 1. toukokuuta – Gösta Thilén, suomalainen sarjakuvapiirtäjä, kuvittaja, taidemaalari ja toimittaja (s. 1893)
• 8. toukokuuta – Dorothy Dell, yhdysvaltalainen näyttelijä (s. 1915)
• 10. kesäkuuta – Fritz Theodor Albert Delius (”Frederick Delius”), brittiläinen säveltäjä (s. 1862)
• 11. kesäkuuta – Lev Vygotski, valkovenäläinen psykologi, yksi kulttuurihistoriallisen teorian perustajista (s. 1896)
• 20. kesäkuuta – Otto Hjalmar Sjöstedt (”Jalmari Järviö”), suomalainen kirjailija (s. 1875)
• 25. kesäkuuta – Otto Engelbrekt Jaatinen, suomalainen näytelmäkirjailija (s. 1881)
• 26. kesäkuuta – Johannes Sederholm suomalainen petrologi (s. 1863)
• 30. kesäkuuta – Saksassa pitkien puukkojen yönä surmatut:
  • Ferdinand von Bredow, saksalainen kenraalimajuri ja ministeri (s. 1884)
  • Gustav von Kahr, saksalainen oikeistopoliitikko ja Baijerin pääministeri (s. 1862)
  • Kurt von Schleicher, saksalainen kenraali, Saksan valtakunnankansleri 1932–1933
  • Gregor Strasser, saksalainen natsipoliitikko (s. 1892)

• 1. heinäkuuta – Edgar Julius Jung, saksalainen asianajaja ja poliitikko (s. 1894)
• 1. heinäkuuta – Ernst Röhm, saksalainen upseeri ja Sturmabteilung-järjestön johtaja (s. 1887)
• 3. heinäkuuta – Emma Irene Åström, suomalainen seminaarinlehtori, Suomen ensimmäinen maisterintutkinnon suorittanut nainen (s. 1847)
• 4. heinäkuuta – Maria Skłodowska-Curie, vuoden 1903 Nobelin fysiikanpalkinnon ja vuoden 1911 Nobelin kemianpalkinnon saanut puolalais-ranskalainen kemisti ja fyysikko (s. 1867)
• 6. heinäkuuta – Alec B. Francis, englantilainen näyttelijä (s. 1867)
• 13. heinäkuuta – Uuno Brander, suomalainen poliitikko ja ministeri (s. 1870)0
• 13. heinäkuuta – Fritz Graebner, saksalainen antropologi (s. 1877)
• 18. heinäkuuta – Francisco de Lacerda, portugalilainen säveltäjä (s. 1869)
• 22. heinäkuuta – John Dillinger (”Yhteiskunnan vihollinen nro. 1”), yhdysvaltalainen pankkiryöstäjä (s. 1903)
• 25. heinäkuuta – Engelbert Dollfuss, itävaltalainen poliitikko ja Itävallan diktaattori (s. 1892)
• 25. heinäkuuta – Nestor Mahno, ukrainalainen anarkokommunisti (s. 1889)
• 30. heinäkuuta – Ernst Röhm, saksalainen upseeri (Sturmabteilungin (SA) johtaja) (s. 1887)
• 30. heinäkuuta – Gregor Strasser, saksalainen natsijohtaja (s. 1892)
• 30. heinäkuuta – Kurt von Schleicher, saksalainen kenraali (Weimarin tasavallan viimeinen valtakunnankansleri) (s. 1882)
• 2. elokuuta – Paul von Hindenburg, saksalainen sotamarsalkka ja Saksan presidentti (s. 1847)
• 6. elokuuta – Adolf Linderoos, suomenruotsalainen näyttelijä ja näytelmäkirjailija (s. 1869)
• 16. elokuuta – Annikki Reijonen, suomalainen kirjailija ja suomentaja (s. 1897)
• 18. elokuuta – Aarne Ulappa, suomalainen taidemaalari (s. 1896)
• 22. elokuuta – Aleksis Medvedkov (”Aleksi Uginelainen”), venäläis-ranskalainen emigranttipappi ja pyhimys (s. 1867)
• 23. elokuuta – Viktor Kaplan, itävaltalainen insinööri, Kaplan-turbiinin keksijä (s. 1876)
• 24. elokuuta – Edith Sohlström, suomalainen kirjailija ja säveltäjä (s. 1870)
• 27. elokuuta – Väinö Hupli, suomalainen toimittaja ja poliitikko (s. 1886)
• 28. elokuuta – Edgeworth David, walesilais-australialainen geologi ja tutkimusmatkailija (s. 1858)
• 9. syyskuuta – Roger Fry, englantilainen taidemaalari ja kriitikko (s. 1866)
• 19. syyskuuta – Rudolf Tancré, saksalainen liikemies ja lintutieteilijä (s. 1842)
• 25. syyskuuta – Johan Mannerheim, suomalais-ruotsalainen teollisuusjohtaja ja vapaaherra (s. 1868)
• 29. syyskuuta – Ilmari Aalto, suomalainen taidemaalari (s. 1891)

• 5. lokakuuta – Jean Vigo, ranskalainen elokuvaohjaaja ja -käsikirjoittaja (s. 1905)
• 9. lokakuuta – Aleksanteri I, ensimmäinen Jugoslavian kuningas (s. 1888)
• 9. lokakuuta – Louis Barthou, ranskalainen poliitikko ja pääministeri (s. 1862)
• 10. lokakuuta – Carl Bengts, suomalainen varhaismodernistinen taiteilija (s. 1876)
• 15. lokakuuta – Raymond Poincaré, Ranskan presidentti ja moninkertainen pääministeri (s. 1860)
• 17. lokakuuta – Santiago Ramón y Cajal, vuoden 1906 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut espanjalainen lääkäri ja patologi (s. 1852)
• 25. lokakuuta – Lauri Ingman, Suomen pääministeri ja Turun arkkipiispa (s. 1868)
• 26. lokakuuta – Axel Åhlström, suomalainen kansankoulunopettaja, päätoimittaja ja SDP:n kansanedustaja (s. 1891)
• 4. marraskuuta – Vasil Barnovi, georgialainen kirjailija (s. 1856)
• 7. marraskuuta – Hjalmar Sjöman, suomalainen valokuvaaja (s. 1857)
• 14. marraskuuta – Raffaele Calace, italialainen säveltäjä (s. 1863)
• 16. marraskuuta – Carl von Linde, saksalainen insinööri, jäähdytystekniikan kehittäjä (s. 1842)
• 20. marraskuuta – Joel Lehtonen, suomalainen kirjailija (Putkinotko) (s. 1881)
• 20. marraskuuta – Erkki Pullinen, suomalainen kansanedustaja, ministeri ja maanviljelysneuvos (s. 1871)
• 20. marraskuuta – Willem de Sitter, alankomaalainen tähtitieteilijä, matemaatikko ja fyysikko (s. 1872)
• 1. joulukuuta – Sven Hildén, suomalainen näyttelijä (s. 1889)
• 1. joulukuuta – Sergei Kostrikov (”Sergei Kirov”), neuvostoliittolainen poliitikko (Leningradin alueen kommunistijohtaja) (s. 1886)
• 9. joulukuuta – Manuel Márquez Sterling, kuubalainen diplomaatti ja Kuuban lyhytaikainen presidentti (s. 1872)
• 11. joulukuuta – Birger Wiedersheim-Paul, suomenruotsalainen runoilija (s. 1897)
• 19. joulukuuta – Johann Walter-Kurau, latvialainen taidemaalari (s. 1869)
• 20. joulukuuta – Nikolai Marr, neuvostoliittolainen arkeologi ja kielitieteilijä (s. 1865)

• Aaro Itkonen, suomalainen teatterinjohtaja ja näyttelijä

Nobelin palkinnot

• Nobelin kemianpalkinto: Harold Clayton Urey
• Nobelin lääketieteen palkinto: George Whipple, George Minot ja William Murphy
• Nobelin kirjallisuuspalkinto: Luigi Pirandello
• Nobelin rauhanpalkinto: Arthur Henderson

Muuta

• Elokuvavuosi 1934
• Kirjallisuusvuosi 1934