Saksan liittopresidentti

Saksan valtionpäämies
Hakusana ”Saksan presidentti” ohjaa tänne. Weimarin tasavallan presidenttiä käsittelee artikkeli Saksan valtakunnanpresidentti ja natsi-Saksassa käytettyä presidentin ja kanslerin yhdistettyä virkaa artikkeli Führer.

Saksan liittopresidentti (saks. Bundespräsident der Bundesrepublik Deutschland) on Saksan valtionpäämies. Liittopresidentin valitsee liittokokous (saks. Bundesversammlung), johon kuuluvat kaikki Saksan liittopäivien edustajat ja sama määrä osavaltioiden eli maiden edustajia. Liittokokouksen ainoa tehtävä onkin valita liittopresidentti viiden vuoden välein. Vuoden 2022 presidentinvaaleissa näitä liittokokouksen edustajia oli 1045. Presidenttiehdokkaan tulee olla vähintään 40-vuotias ja saatava vähintään yksi liittokokouksen edustaja nimeämään tämä ehdokkaaksi. Ehdokkaan tulee tämän jälkeen saada absoluuttinen enemmistö liittokokouksen antamista äänistä.[1]

Saksan liittopresidentti
Bundespräsident der Bundesrepublik Deutschland
Tunnus
Tunnus
Nykyinen
Virka-asunto Bellevuen linna (Berliini)
Villa Hammerschmidt (Bonn)
Nimittäjä liittokokous (valitsee)
Kauden pituus 5 vuotta, uudelleenvalinta mahdollinen
Perustettu 11. helmikuuta 1919 (Weimarin tasavalta)
12. syyskuuta 1949 (Saksan liittotasavalta)
Ensimmäinen Friedrich Ebert (valtakunnanpresidentti)
Theodor Heuss (liittopresidentti)
Kotisivut Saksan liittopresidentin kotisivut

Saksan liittopresidentillä ei ole juurikaan poliittista valtaa, vaan hän on lähinnä symbolinen ja edustuksellinen valtionpäämies, jonka tehtävät ovat enimmäkseen seremoniallisia ja arvojohtajuuteen liittyviä[2][3].

Presidenteistä Köhler ja Wulff ovat eronneet kesken kauden. Wulffin ero johtui korruptioepäilyistä.[2]

Saksan liittopresidentin edustusasuntoina toimivat Bellevuen linna Berliinissä ja Villa Hammerschmidt Bonnissa.[4][5]

Asema ja tehtävät muokkaa

Saksan perustuslaki määrittelee presidentin valta-aseman epäselvästi.[6] Käytännössä presidentin asema on kuitenkin pääosin seremoniallinen, ja hän toimii lähinnä liittohallituksen neuvosta. Toisin kuin useissa perustuslaeissa, Saksan perustuslain mukaan valtionpäämies ei ole edes muodollisesti asevoimien ylipäällikkö, vaan tehtävä kuuluu rauhan aikana puolustusministerille ja siirtyy perustuslain artikla 65a:n mukaan sodan aikana liittokanslerille.[7] Sotatilaa ei kuitenkaan voida julistaa ilman presidentin hyväksyntäälähde?.

Liittopresidentin tehtäviin kuuluu antaa liittopäiville ehdokas liittokanslerista (liittopäivät voi tosin valita liittokanslerin ohi presidentin ehdotuksen) ja nimittää liittokansleri ja tämän johtama liittohallitus muodollisesti virkaansa. Hän voi vapauttaa hallituksen tai sen jäsenen tehtävistään liittokanslerin pyynnöstä. Presidentti nimittää myös tuomarit, liittovaltion virkamiehet ja upseerit. Tällaisiin nimityksiin tarvitaan kuitenkin joko liittokanslerin tai asianomaisen ministerin hyväksyntä. Lait astuvat voimaan vasta hänen allekirjoitettuaan ne.[8] Presidentti edustaa Saksaa maailmalla, hoitaa ulkomaanmatkoja ja ottaa vastaan ulkomaisia arvovieraita. Liittokanslerin aloitteesta liittopresidentti voi, harkintansa mukaan, 21 päivän kuluessa hajottaa liittopäivät ja määrätä uudet vaalit järjestettäväksi.[9] Lisäksi liittopresidentti käyttää armahdusvaltaa.[10] Liittopresidentin ollessa estyneenä hänen tehtäviään hoitaa liittoneuvoston puhemies.

Liittopresidentit muokkaa

Liittopresidentti Toimikausi Puolue
Frank-Walter SteinmeierJoachim GauckChristian WulffHorst KöhlerJohannes RauRoman HerzogRichard von WeizsäckerKarl CarstensWalter ScheelGustav HeinemannHeinrich LübkeTheodor Heuss
  Heuss, TheodorTheodor Heuss
(1884–1963)
1949–1959 vapaademokraatti
  Lübke, HeinrichHeinrich Lübke
(1894–1972)
1959–1969 kristillisdemokraatti
  Heinemann, GustavGustav Heinemann
(1899–1976)
1969–1974 sosiaalidemokraatti
  Scheel, WalterWalter Scheel
(1919–2016)
1974–1979 vapaademokraatti
  Carstens, KarlKarl Carstens
(1914–1992)
1979–1984 kristillisdemokraatti
  Weizsäcker, Richard vonRichard von Weizsäcker
(1920–2015)
1984–1994 kristillisdemokraatti
  Herzog, RomanRoman Herzog
(1934–2017)
1994–1999 kristillisdemokraatti
  Rau, JohannesJohannes Rau
(1931–2006)
1999–2004 sosiaalidemokraatti
  Köhler, HorstHorst Köhler
(s. 1943)
2004–2010 (erosi) kristillisdemokraatti
  Wulff, ChristianChristian Wulff
(s. 1959)
2010–2012 (erosi) kristillisdemokraatti
  Gauck, JoachimJoachim Gauck
(s. 1940)
2012–2017 sitoutumaton
  Steinmeier, Frank-WalterFrank-Walter Steinmeier
(s. 1956)
2017– sosiaalidemokraatti

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. German presidential election: A foregone conclusion in a moment of crisis 12.02.2022. Deutsche Welle. Viitattu 15.10.2022. (englanniksi)
  2. a b Katarina Baer, Saksan liittopresidentti erosi: Vaikutelma riitti. Helsingin Sanomat 18.2.2012 sivu B 2
  3. The role of the German president Deutsche Welle. Viitattu 29.12.2018.
  4. Bellevue Palace 2022. berlin.de. Viitattu 15.10.2022. (englanniksi)
  5. Villa Hammerschmidt The Path of Democracy. 2022. Viitattu 15.10.2022. (englanniksi)
  6. 60 Years German Basic Law: The German Constitution and its Court (s. viii) 2012. Konrad-Adenauer-Stiftung. Viitattu 15.10.2022. (englanniksi)
  7. Grundgesetz für die Bundesrepublik Deutschland (Saksan liittotasavallan perusasetus). Artikla 65a lisätty 7. muutoksessa (19.3.56), muutettu 17. muutoksessa (24.6.68).
  8. Grundgesetz für die Bundesrepublik Deutschland (Saksan liittotasavallan perusasetus), artikla 82
  9. Grundgesetz für die Bundesrepublik Deutschland, artikla 65a lisätty 7. muutoksessa (19.3.56), muutettu 27 muutoksessa.
  10. Official functions Der Bundespräsident. 2022. Viitattu 15.10.2022. (englanniksi)

Aiheesta muualla muokkaa