Saksan osavaltiot
Saksa on liittotasavalta, joka koostuu kuudestatoista osavaltiosta. Saksan kielellä osavaltion virallinen nimitys on Land eli maa, joskin usein käytetään epävirallista (lakiteknisesti virheellistä) nimitystä Bundesland (liittomaa). Kolme maata käyttää nimitystä vapaavaltio (Freistaat): Baijeri (vuodesta 1919), Saksi (vuodesta 1990) ja Thüringen (vuodesta 1994). Lisäksi kaksi kaupungista muodostuvaa osavaltiota eli kaupunkivaltiota (Stadtstaat) viittaa nimessään hansaan: vapaa ja hansakaupunki (Freie und Hansestadt) Hampuri (vuodesta 1806) sekä vapaa hansakaupunki (Freie Hansestadt) Bremen (vuodesta 1806).
Koska Saksa on federalistinen valtio, osavaltioilla on laaja itsemääräämisoikeus.[1] Jokaisella osavaltiolla on oma lainsäädäntö ja perustuslaki sekä oma vaaleilla valittu parlamentti, maapäivät (Landtag). Osavaltion hallitusta (Landesregierung) johtaa pääministeri (Ministerpräsident). Liittovaltion tasolla osavaltioita edustaa liittoneuvosto (Bundesrat), jossa osavaltiot ovat edustettuina asukaslukuihinsa suhteutettuina.
Saksan nykyiset osavaltiot perustettiin suurelta osin vasta 1940-luvun jälkipuoliskolla, ja ne vastaavat vain osittain aikaisempia Saksan keisarikunnan ja Weimarin tasavallan aikaisia osavaltioita. Esimerkiksi silloisen Preussin alueet ovat nykyisin jaettuna monien osavaltioiden kesken. Saksan nykyiset osavaltiot muodostettiin vuosina 1945–1947 toisen maailmansodan neljän liittoutuneen eli Yhdysvaltain, Neuvostoliiton, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Ranskan yhteisen sotilashallinnon päätösten mukaisesti. Vuonna 1949 Saksan läntisillä miehitysvyöhykkeillä olleet osavaltiot yhdistyivät Saksan liittotasavallaksi. Badenin, Württemberg-Badenin ja Württemberg-Hohenzollernin osavaltiot yhdistettiin vuonna 1952 nykyiseksi Baden-Württembergin osavaltioksi. Saarland oli aluksi puoliautonominen ja liittyi vasta vuonna 1957 liittotasavaltaan. Saksan demokraattisen tasavallan alueella olleet viisi osavaltiota korvattiin vuonna 1952 neljällätoista piirillä. Hieman ennen Saksan jälleenyhdistymistä vuonna 1990 Saksan demokraattiseen tasavaltaan muodostettiin uudelleen osavaltiot, jotka sitten yhdistyivät liittotasavaltaan. Tällöin myös Berliinistä muodostettiin yksi liittotasavallan osavaltioista. Sodan jälkeen kaupunki oli ollut virallisesti neljän vallan miehityksessä, mutta käytännössä se oli jakautunut Itä-Berliiniin ja monin tavoin jo epävirallisesti osavaltioksi luokiteltuun Länsi-Berliiniin.
Saksan liittotasavallan osavaltiot lokakuussa 1949
Huhtikuusta 1952 elokuuhun 1955 Baden-Württembergin perustamisen jälkeen
Tammikuusta 1957 lokakuuhun 1990 Saarlandin liittymisen jälkeen
Saksojen yhdistymisen jälkeen
Nykyinen osavaltiojako vuonna 1992 tehtyjen pienten rajamuutosten jälkeen
Luettelo Saksan nykyisistä osavaltioistaMuokkaa
| Osavaltio | Lippu | Vaakuna | Liittyi liittotasavaltaan | Pinta-ala (km²) |
Väkiluku | Väestötiheys (as./km²) | Pääkaupunki | Postikoodi |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Ala-Saksi | 
|
|
1949 | 47 615 | 8 003 000 | 168 | Hannover | NI |
| Baden-Württemberg | 
|
.svg)
|
1949 | 35 751 | 11 103 000 | 311 | Stuttgart | BW |
| Baijeri | .svg){kind=small}
|
|
1949 | 70 550 | 13 140 000 | 186 | München | BY |
| Berliini | 
|
|
1990 | 892 | 3 664 000 | 4 108 | kaupunkivaltio | BE |
| Brandenburg | 
|
|
1990 | 29 654 | 2 531 000 | 85 | Potsdam | BB |
| Bremen | 
|
.svg)
|
1949 | 419 | 680 000 | 1 623 | kaupunkivaltio | HB |
| Hampuri | 
|
|
1949 | 755 | 1 852 000 | 2 454 | kaupunkivaltio | HH |
| Hessen | 
|
|
1949 | 21 115 | 6 293 000 | 298 | Wiesbaden | HE |
| Mecklenburg-Etu-Pommeri | .svg){kind=small}
|
.svg)
|
1990 | 23 214 | 1 611 000 | 69 | Schwerin | MV |
| Nordrhein-Westfalen | 
|
|
1949 | 34 110 | 17 926 000 | 526 | Düsseldorf | NW |
| Rheinland-Pfalz | 
|
|
1949 | 19 854 | 4 098 000 | 206 | Mainz | RP |
| Saarland | 
|
|
1957 | 2 569 | 984 000 | 383 | Saarbrücken | SL |
| Saksi | 
|
|
1990 | 18 420 | 4 057 000 | 220 | Dresden | SN |
| Saksi-Anhalt | 
|
|
1990 | 20 452 | 2 181 000 | 107 | Magdeburg | ST |
| Schleswig-Holstein | 
|
|
1949 | 15 802 | 2 911 000 | 184 | Kiel | SH |
| Thüringen | 
|
|
1990 | 16 202 | 2 120 000 | 131 | Erfurt | TH |
Väkiluvut 31. joulukuuta 2020 Saksan tilastokeskuksen mukaan.[2] Pyöristetty lähimpään täyteen tuhanteen, väentiheys laskettu pyöristämättömistä luvuista.
Osavaltiot kartallaMuokkaa
Katso myösMuokkaa
LähteetMuokkaa
- ↑ Saksan Helsingin-suurlähetystö: Saksan osavaltiot
- ↑ Bevölkerung am 31.12.2020 nach Nationalität und Bundesländern Statistisches Bundesamt (Destatis). Viitattu 23.8.2021. (saksaksi)
| Yleisartikkelit |
| Saksan osavaltiot (Land) • Saksan hallintopiirit (Regierungsbezirke) • Saksan piirikunnat (Landkreis) • Saksan piirittömät kaupungit (kreisfreie Stadt) • Saksan kunnat (Gemeinde) |
| Luettelot alueista |
| Luettelo Saksan piirikunnista • Luettelo Saksan piirittömistä kaupungeista • Luettelo Saksan kunnista (joista kaupunkeja: Luettelo Saksan kaupungeista) |
Alankomaat • Albania • Andorra • Armenia² • Azerbaidžan¹ • Belgia • Bosnia ja Hertsegovina • Bulgaria • Espanja • Georgia¹ • Irlanti • Islanti • Italia • Itävalta • Kazakstan¹ • Kosovo • Kreikka • Kroatia • Kypros² • Latvia • Liechtenstein • Liettua • Luxemburg • Makedonia • Malta • Moldova • Monaco • Montenegro • Norja • Portugali • Puola • Ranska • Romania • Ruotsi • Saksa • San Marino • Serbia • Slovakia • Slovenia • Suomi • Sveitsi • Tanska • Tšekki • Turkki¹ • Ukraina • Unkari • Valko-Venäjä • Venäjä¹ • Viro • Yhdistynyt kuningaskunta
¹ Sijaitsee sekä Euroopassa että Aasiassa
² Aasiassa sijaitseva, kulttuurihistoriallisesti eurooppalainen valtio