Saksan osavaltiot

ylimmän tason hallintoalue Saksan liittotasavallassa

Saksa on liittotasavalta, joka koostuu kuudestatoista osavaltiosta. Saksan kielellä osavaltion virallinen nimitys on Land, ’maa’, joskin usein käytetään epävirallista (lakiteknisesti virheellistä) nimitystä Bundesland (’liittomaa’). Kolme maata käyttää nimitystä vapaavaltio (Freistaat): Baijeri (vuodesta 1919), Saksi (vuodesta 1990) ja Thüringen (vuodesta 1994). Lisäksi kaksi kaupungista muodostuvaa osavaltiota eli kaupunkivaltiota (Stadtstaat) viittaa nimessään hansaan: vapaa ja hansakaupunki (Freie und Hansestadt) Hampuri (vuodesta 1806) sekä vapaa hansakaupunki (Freie Hansestadt) Bremen (vuodesta 1806).

Koska Saksa on federalistinen valtio, osavaltioilla on laaja itsemääräämisoikeus.[1] Jokaisella osavaltiolla on oma lainsäädäntö ja perustuslaki ja oma vaaleilla valittu parlamentti, maapäivät (Landtag). Osavaltion hallitusta (Landesregierung) johtaa pääministeri (Ministerpräsident). Liittovaltion tasolla osavaltioita edustaa liittoneuvosto (Bundesrat), jossa osavaltiot ovat edustettuina asukaslukuihinsa suhteutettuina.

Saksan nykyiset osavaltiot perustettiin suurelta osin vasta 1940-luvun jälkipuoliskolla, ja ne vastaavat vain osittain aikaisempia Saksan keisarikunnan ja Weimarin tasavallan aikaisia osavaltioita. Esimerkiksi silloisen Preussin alueet jakautuvat nykyisin moniin osavaltioihin. Saksan nykyiset osavaltiot muodostettiin vuosina 1945–1947 toisen maailmansodan neljän liittoutuneen eli Yhdysvaltojen, Neuvostoliiton, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Ranskan yhteisen sotilashallinnon päätösten mukaisesti. Saksan läntisillä miehitysvyöhykkeillä olleet osavaltiot yhdistyivät vuonna 1949 Saksan liittotasavallaksi. Badenin, Württemberg-Badenin ja Württemberg-Hohenzollernin osavaltiot yhdistettiin vuonna 1952 nykyiseksi Baden-Württembergin osavaltioksi. Saarland oli aluksi puoliautonominen ja liittyi vasta vuonna 1957 liittotasavaltaan. Saksan demokraattisen tasavallan alueella olleet viisi osavaltiota korvattiin vuonna 1952 neljällätoista piirillä. Hieman ennen Saksan jälleenyhdistymistä vuonna 1990 Saksan demokraattiseen tasavaltaan muodostettiin uudelleen osavaltiot, jotka sitten yhdistyivät liittotasavaltaan. Tällöin myös Berliinistä muodostettiin yksi liittotasavallan osavaltioista. Sodan jälkeen kaupunki oli ollut virallisesti neljän vallan miehityksessä, mutta käytännössä se oli jakautunut Itä-Berliiniin ja monin tavoin jo epävirallisesti osavaltioksi luokiteltuun Länsi-Berliiniin.

Luettelo Saksan nykyisistä osavaltioistaMuokkaa

Osavaltio Lippu Vaakuna Liittyi liittotasavaltaan Pinta-ala
(km²)
Väkiluku Väestötiheys (as./km²) Pääkaupunki Postikoodi
Ala-Saksi     1949 &&&&&&&&&&047615.&&&&0047 615 &&&&&&&&08115000.&&&&008 115 000 &&&&&&&&&&&&0171.&&&&00171 Hannover NI
Baden-Württemberg     1949 &&&&&&&&&&035751.&&&&0035 751 &&&&&&&011236000.&&&&0011 236 000 &&&&&&&&&&&&0314.&&&&00314 Stuttgart BW
Baijeri     1949 &&&&&&&&&&070550.&&&&0070 550 &&&&&&&013331000.&&&&0013 331 000 &&&&&&&&&&&&0189.&&&&00189 München BY
Berliini     1990 &&&&&&&&&&&&0892.&&&&00892 &&&&&&&&03726000.&&&&003 726 000 &&&&&&&&&&&04177.&&&&004 177 kaupunkivaltio BE
Brandenburg     1990 &&&&&&&&&&029654.&&&&0029 654 &&&&&&&&02566000.&&&&002 566 000 &&&&&&&&&&&&&087.&&&&0087 Potsdam BB
Bremen     1949 &&&&&&&&&&&&0419.&&&&00419 &&&&&&&&&0680000.&&&&00680 000 &&&&&&&&&&&01623.&&&&001 623 kaupunkivaltio HB
Hampuri     1949 &&&&&&&&&&&&0755.&&&&00755 &&&&&&&&01875000.&&&&001 875 000 &&&&&&&&&&&02484.&&&&002 484 kaupunkivaltio HH
Hessen     1949 &&&&&&&&&&021115.&&&&0021 115 &&&&&&&&06371000.&&&&006 371 000 &&&&&&&&&&&&0302.&&&&00302 Wiesbaden HE
Mecklenburg-Etu-Pommeri     1990 &&&&&&&&&&023214.&&&&0023 214 &&&&&&&&01628000.&&&&001 628 000 &&&&&&&&&&&&&070.&&&&0070 Schwerin MV
Nordrhein-Westfalen     1949 &&&&&&&&&&034110.&&&&0034 110 &&&&&&&018078000.&&&&0018 078 000 &&&&&&&&&&&&0530.&&&&00530 Düsseldorf NW
Rheinland-Pfalz     1949 &&&&&&&&&&019854.&&&&0019 854 &&&&&&&&04151000.&&&&004 151 000 &&&&&&&&&&&&0209.&&&&00209 Mainz RP
Saarland     1957 &&&&&&&&&&&02569.&&&&002 569 &&&&&&&&&0989000.&&&&00989 000 &&&&&&&&&&&&0385.&&&&00385 Saarbrücken SL
Saksi     1990 &&&&&&&&&&018420.&&&&0018 420 &&&&&&&&04080000.&&&&004 080 000 &&&&&&&&&&&&0221.&&&&00221 Dresden SN
Saksi-Anhalt     1990 &&&&&&&&&&020452.&&&&0020 452 &&&&&&&&02186000.&&&&002 186 000 &&&&&&&&&&&&0107.&&&&00107 Magdeburg ST
Schleswig-Holstein     1949 &&&&&&&&&&015802.&&&&0015 802 &&&&&&&&02946000.&&&&002 946 000 &&&&&&&&&&&&0186.&&&&00186 Kiel SH
Thüringen     1990 &&&&&&&&&&016202.&&&&0016 202 &&&&&&&&02122000.&&&&002 122 000 &&&&&&&&&&&&0131.&&&&00131 Erfurt TH

Väkiluvut 30. kesäkuuta 2022 Saksan tilastokeskuksen mukaan.[2] Pyöristetty lähimpään täyteen tuhanteen, väentiheys laskettu pyöristämättömistä luvuista.

Osavaltiot kartallaMuokkaa


Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Saksan osavaltiot (Arkistoitu – Internet Archive) Saksan Helsingin-suurlähetystö
  2. Bevölkerung Deutschlands im 1. Halbjahr 2022 stark gewachsen Statistisches Bundesamt (Destatis). Viitattu 30.9.2022. (saksaksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa