Saksan osavaltiot

ylimmän tason hallintoalue Saksan liittotasavallassa

Saksa on liittotasavalta, joka koostuu kuudestatoista osavaltiosta. Saksan kielellä osavaltion virallinen nimitys on Land eli maa, joskin usein käytetään epävirallista (lakiteknisesti virheellistä) nimitystä Bundesland (liittomaa). Kolme maata käyttää nimitystä vapaavaltio (Freistaat): Baijeri (vuodesta 1919), Saksi (vuodesta 1990) ja Thüringen (vuodesta 1994). Lisäksi kaksi kaupungista muodostuvaa osavaltiota eli kaupunkivaltiota (Stadtstaat) viittaa nimessään hansaan: vapaa ja hansakaupunki (Freie und Hansestadt) Hampuri (vuodesta 1806) sekä vapaa hansakaupunki (Freie Hansestadt) Bremen (vuodesta 1806).

Koska Saksa on federalistinen valtio, osavaltioilla on laaja itsemääräämisoikeus.[1] Jokaisella osavaltiolla on oma lainsäädäntö ja perustuslaki sekä oma vaaleilla valittu parlamentti, maapäivät (Landtag). Osavaltion hallitusta (Landesregierung) johtaa pääministeri (Ministerpräsident). Liittovaltion tasolla osavaltioita edustaa liittoneuvosto (Bundesrat), jossa osavaltiot ovat edustettuina asukaslukuihinsa suhteutettuina.

Saksan nykyiset osavaltiot perustettiin suurelta osin vasta 1940-luvun jälkipuoliskolla, ja ne vastaavat vain osittain aikaisempia Saksan keisarikunnan ja Weimarin tasavallan aikaisia osavaltioita. Esimerkiksi silloisen Preussin alueet ovat nykyisin jaettuna monien osavaltioiden kesken. Saksan nykyiset osavaltiot muodostettiin vuosina 1945–1947 toisen maailmansodan neljän liittoutuneen eli Yhdysvaltain, Neuvostoliiton, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Ranskan yhteisen sotilashallinnon päätösten mukaisesti. Vuonna 1949 Saksan läntisillä miehitysvyöhykkeillä olleet osavaltiot yhdistyivät Saksan liittotasavallaksi. Badenin, Württemberg-Badenin ja Württemberg-Hohenzollernin osavaltiot yhdistettiin vuonna 1952 nykyiseksi Baden-Württembergin osavaltioksi. Saarland oli aluksi puoliautonominen ja liittyi vasta vuonna 1957 liittotasavaltaan. Saksan demokraattisen tasavallan alueella olleet viisi osavaltiota korvattiin vuonna 1952 neljällätoista piirillä. Hieman ennen Saksan jälleenyhdistymistä vuonna 1990 Saksan demokraattiseen tasavaltaan muodostettiin uudelleen osavaltiot, jotka sitten yhdistyivät liittotasavaltaan. Tällöin myös Berliinistä muodostettiin yksi liittotasavallan osavaltioista. Sodan jälkeen kaupunki oli ollut virallisesti neljän vallan miehityksessä, mutta käytännössä se oli jakautunut Itä-Berliiniin ja monin tavoin jo epävirallisesti osavaltioksi luokiteltuun Länsi-Berliiniin.

Luettelo Saksan nykyisistä osavaltioistaMuokkaa

Osavaltio Lippu Vaakuna Liittyi liittotasavaltaan Pinta-ala
(km²)
Väkiluku Väestötiheys (as./km²) Pääkaupunki Postikoodi
Ala-Saksi     1949 &&&&&&&&&&047615.&&&&0047 615 &&&&&&&&07994000.&&&&007 994 000 &&&&&&&&&&&&0168.&&&&00168 Hannover NI
Baden-Württemberg     1949 &&&&&&&&&&035751.&&&&0035 751 &&&&&&&011100000.&&&&0011 100 000 &&&&&&&&&&&&0310.&&&&00310 Stuttgart BW
Baijeri     1949 &&&&&&&&&&070550.&&&&0070 550 &&&&&&&013125000.&&&&0013 125 000 &&&&&&&&&&&&0186.&&&&00186 München BY
Berliini     1990 &&&&&&&&&&&&0892.&&&&00892 &&&&&&&&03670000.&&&&003 670 000 &&&&&&&&&&&04114.&&&&004 114 kaupunkivaltio BE
Brandenburg     1990 &&&&&&&&&&029654.&&&&0029 654 &&&&&&&&02522000.&&&&002 522 000 &&&&&&&&&&&&&085.&&&&0085 Potsdam BB
Bremen     1949 &&&&&&&&&&&&0419.&&&&00419 &&&&&&&&&0681000.&&&&00681 000 &&&&&&&&&&&01626.&&&&001 626 kaupunkivaltio HB
Hampuri     1949 &&&&&&&&&&&&0755.&&&&00755 &&&&&&&&01847000.&&&&001 847 000 &&&&&&&&&&&02447.&&&&002 447 kaupunkivaltio HH
Hessen     1949 &&&&&&&&&&021115.&&&&0021 115 &&&&&&&&06288000.&&&&006 288 000 &&&&&&&&&&&&0298.&&&&00298 Wiesbaden HE
Mecklenburg-Etu-Pommeri     1990 &&&&&&&&&&023214.&&&&0023 214 &&&&&&&&01608000.&&&&001 608 000 &&&&&&&&&&&&&069.&&&&0069 Schwerin MV
Nordrhein-Westfalen     1949 &&&&&&&&&&034110.&&&&0034 110 &&&&&&&017947000.&&&&0017 947 000 &&&&&&&&&&&&0526.&&&&00526 Düsseldorf NW
Rheinland-Pfalz     1949 &&&&&&&&&&019854.&&&&0019 854 &&&&&&&&04094000.&&&&004 094 000 &&&&&&&&&&&&0206.&&&&00206 Mainz RP
Saarland     1957 &&&&&&&&&&&02569.&&&&002 569 &&&&&&&&&0987000.&&&&00987 000 &&&&&&&&&&&&0384.&&&&00384 Saarbrücken SL
Saksi     1990 &&&&&&&&&&018420.&&&&0018 420 &&&&&&&&04072000.&&&&004 072 000 &&&&&&&&&&&&0221.&&&&00221 Dresden SN
Saksi-Anhalt     1990 &&&&&&&&&&020452.&&&&0020 452 &&&&&&&&02195000.&&&&002 195 000 &&&&&&&&&&&&0107.&&&&00107 Magdeburg ST
Schleswig-Holstein     1949 &&&&&&&&&&015802.&&&&0015 802 &&&&&&&&02904000.&&&&002 904 000 &&&&&&&&&&&&0184.&&&&00184 Kiel SH
Thüringen     1990 &&&&&&&&&&016202.&&&&0016 202 &&&&&&&&02133000.&&&&002 133 000 &&&&&&&&&&&&0132.&&&&00132 Erfurt TH

Väkiluvut 31. joulukuuta 2019 Saksan tilastokeskuksen mukaan.[2] Pyöristetty lähimpään täyteen tuhanteen, väentiheys laskettu pyöristämättömistä luvuista.

Osavaltiot kartallaMuokkaa


Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Saksan osavaltiot.