Saksan osavaltiot
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. Tarkennus: Leipäteksti käytännössä lähteetön, luettelokin väkilukuja lukuun ottamatta. |
Saksa on liittotasavalta, joka koostuu kuudestatoista osavaltiosta. Saksan kielellä osavaltion virallinen nimitys on Land, ’maa’, joskin usein käytetään epävirallista (lakiteknisesti virheellistä) nimitystä Bundesland (’liittomaa’). Kolme maata käyttää nimitystä vapaavaltio (Freistaat): Baijeri (vuodesta 1919), Saksi (vuodesta 1990) ja Thüringen (vuodesta 1994). Lisäksi kaksi kaupungista muodostuvaa osavaltiota eli kaupunkivaltiota (Stadtstaat) viittaa nimessään hansaan: vapaa ja hansakaupunki (Freie und Hansestadt) Hampuri (vuodesta 1806) sekä vapaa hansakaupunki (Freie Hansestadt) Bremen (vuodesta 1806).
Koska Saksa on federalistinen valtio, osavaltioilla on laaja itsemääräämisoikeus.[1] Jokaisella osavaltiolla on oma lainsäädäntö ja perustuslaki ja oma vaaleilla valittu parlamentti, maapäivät (Landtag). Osavaltion hallitusta (Landesregierung) johtaa pääministeri (Ministerpräsident). Liittovaltion tasolla osavaltioita edustaa liittoneuvosto (Bundesrat), jossa osavaltiot ovat edustettuina asukaslukuihinsa suhteutettuina.
Saksan nykyiset osavaltiot perustettiin suurelta osin vasta 1940-luvun jälkipuoliskolla, ja ne vastaavat vain osittain aikaisempia Saksan keisarikunnan ja Weimarin tasavallan aikaisia osavaltioita. Esimerkiksi silloisen Preussin alueet jakautuvat nykyisin moniin osavaltioihin. Saksan nykyiset osavaltiot muodostettiin vuosina 1945–1947 toisen maailmansodan neljän liittoutuneen eli Yhdysvaltojen, Neuvostoliiton, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Ranskan yhteisen sotilashallinnon päätösten mukaisesti. Saksan läntisillä miehitysvyöhykkeillä olleet osavaltiot yhdistyivät vuonna 1949 Saksan liittotasavallaksi. Badenin, Württemberg-Badenin ja Württemberg-Hohenzollernin osavaltiot yhdistettiin vuonna 1952 nykyiseksi Baden-Württembergin osavaltioksi. Saarland oli aluksi puoliautonominen ja liittyi vasta vuonna 1957 liittotasavaltaan. Saksan demokraattisen tasavallan alueella olleet viisi osavaltiota korvattiin vuonna 1952 neljällätoista piirillä. Hieman ennen Saksan jälleenyhdistymistä vuonna 1990 Saksan demokraattiseen tasavaltaan muodostettiin uudelleen osavaltiot, jotka sitten yhdistyivät liittotasavaltaan. Tällöin myös Berliinistä muodostettiin yksi liittotasavallan osavaltioista. Sodan jälkeen kaupunki oli ollut virallisesti neljän vallan miehityksessä, mutta käytännössä se oli jakautunut Itä-Berliiniin ja monin tavoin jo epävirallisesti osavaltioksi luokiteltuun Länsi-Berliiniin.
Saksan liittotasavallan osavaltiot lokakuussa 1949
Huhtikuusta 1952 elokuuhun 1955 Baden-Württembergin perustamisen jälkeen
Tammikuusta 1957 lokakuuhun 1990 Saarlandin liittymisen jälkeen
Saksojen yhdistymisen jälkeen
Nykyinen osavaltiojako vuonna 1992 tehtyjen pienten rajamuutosten jälkeen
Luettelo Saksan nykyisistä osavaltioistaMuokkaa
| Osavaltio | Lippu | Vaakuna | Liittyi liittotasavaltaan | Pinta-ala (km²) |
Väkiluku | Väestötiheys (as./km²) | Pääkaupunki | Postikoodi |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Ala-Saksi | 
|
|
1949 | 47 615 | 8 115 000 | 171 | Hannover | NI |
| Baden-Württemberg | 
|
|
1949 | 35 751 | 11 236 000 | 314 | Stuttgart | BW |
| Baijeri | .svg){kind=small}
|
|
1949 | 70 550 | 13 331 000 | 189 | München | BY |
| Berliini | 
|
|
1990 | 892 | 3 726 000 | 4 177 | kaupunkivaltio | BE |
| Brandenburg | 
|
|
1990 | 29 654 | 2 566 000 | 87 | Potsdam | BB |
| Bremen | 
|
.svg)
|
1949 | 419 | 680 000 | 1 623 | kaupunkivaltio | HB |
| Hampuri | 
|
|
1949 | 755 | 1 875 000 | 2 484 | kaupunkivaltio | HH |
| Hessen | 
|
|
1949 | 21 115 | 6 371 000 | 302 | Wiesbaden | HE |
| Mecklenburg-Etu-Pommeri | .svg){kind=small}
|
.svg)
|
1990 | 23 214 | 1 628 000 | 70 | Schwerin | MV |
| Nordrhein-Westfalen | 
|
|
1949 | 34 110 | 18 078 000 | 530 | Düsseldorf | NW |
| Rheinland-Pfalz | 
|
|
1949 | 19 854 | 4 151 000 | 209 | Mainz | RP |
| Saarland | 
|
|
1957 | 2 569 | 989 000 | 385 | Saarbrücken | SL |
| Saksi | 
|
|
1990 | 18 420 | 4 080 000 | 221 | Dresden | SN |
| Saksi-Anhalt | 
|
|
1990 | 20 452 | 2 186 000 | 107 | Magdeburg | ST |
| Schleswig-Holstein | 
|
|
1949 | 15 802 | 2 946 000 | 186 | Kiel | SH |
| Thüringen | 
|
|
1990 | 16 202 | 2 122 000 | 131 | Erfurt | TH |
Väkiluvut 30. kesäkuuta 2022 Saksan tilastokeskuksen mukaan.[2] Pyöristetty lähimpään täyteen tuhanteen, väentiheys laskettu pyöristämättömistä luvuista.
Osavaltiot kartallaMuokkaa
Katso myösMuokkaa
LähteetMuokkaa
- ↑ Saksan osavaltiot (Arkistoitu – Internet Archive) Saksan Helsingin-suurlähetystö
- ↑ Bevölkerung Deutschlands im 1. Halbjahr 2022 stark gewachsen Statistisches Bundesamt (Destatis). Viitattu 30.9.2022. (saksaksi)
Aiheesta muuallaMuokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Saksan osavaltiot Wikimedia Commonsissa
| Yleisartikkelit |
| Saksan osavaltiot (Land) • Saksan hallintopiirit (Regierungsbezirke) • Saksan piirikunnat (Landkreis) • Saksan piirittömät kaupungit (kreisfreie Stadt) • Saksan kunnat (Gemeinde) |
| Luettelot alueista |
| Luettelo Saksan piirikunnista • Luettelo Saksan piirittömistä kaupungeista • Luettelo Saksan kunnista (joista kaupunkeja: Luettelo Saksan kaupungeista) |
Alankomaat • Albania • Andorra • Armenia² • Azerbaidžan¹ • Belgia • Bosnia ja Hertsegovina • Bulgaria • Espanja • Georgia¹ • Irlanti • Islanti • Italia • Itävalta • Kazakstan¹ • Kosovo • Kreikka • Kroatia • Kypros² • Latvia • Liechtenstein • Liettua • Luxemburg • Makedonia • Malta • Moldova • Monaco • Montenegro • Norja • Portugali • Puola • Ranska • Romania • Ruotsi • Saksa • San Marino • Serbia • Slovakia • Slovenia • Suomi • Sveitsi • Tanska • Tšekki • Turkki¹ • Ukraina • Unkari • Valko-Venäjä • Venäjä¹ • Viro • Yhdistynyt kuningaskunta
¹ Sijaitsee sekä Euroopassa että Aasiassa
² Aasiassa sijaitseva, kulttuurihistoriallisesti eurooppalainen valtio