Ruotsi on jaettu 21 lääniin (ruots. län), jotka on edelleen jaettu 290 kuntaan (ruots. kommun).

Historia

muokkaa
 
Ruotsin maakunnat (nimetty) ja nykyiset läänit (paksut mustat viivat) samalla kartalla. Maakuntien ja läänien rajat poikkeavat monin paikoin toisistaan.

Birger-jaarli ja Maunu Ladonlukko perustivat linnaläänit aikana, jolloin ledungit korvattiin uudella organisaatiolla vakituisten verojen keräämiseksi. Lisäksi perustettiin ylläpitoläänejä kuningasperheen jäsenille, panttiläänejä yksityishenkilöille lainaksi ja palvelusläänejä sotilaspalveluksia vastaan. Tämä linnaläänijako perustui maakuntiin.

Uusi lääniorganisaatio muodostettiin vuoden 1634 hallitusmuodon myötä eivätkä läänien rajat siinä enää olleet täysin yhteneviä maakuntien kanssa.

Nykyinen läänijako on pääpiirteissään ollut voimassa vuodesta 1810 lähtien (vuosi sen jälkeen kun Ruotsi luovutti Suomen Venäjälle). Kolme suurta muutosta on kuitenkin toteutettu:

Lisäksi Kopparbergin lääni muutti nimensä Taalainmaan lääniksi vuoden 1997 alussa.

Läänien hallinto-organisaatiot

muokkaa

Viranomaistehtäviä lääneissä hoitavat lääninhallitukset, jotka ovat osa valtionhallintoa. Poliittisia tehtäviä hoitavat maakäräjät (ruots. landsting), joiden päättäjät läänien asukkaat valitsevat.

Lääninhallitus

muokkaa
Pääartikkeli: Lääninhallitus

Lääninhallitus on valtion alueellinen edustaja ja toimii linkkinä läänien ja valtion välillä. Hallitus nimittää lääninhallituksen johtajan, jota kutsutaan maaherraksi. Lääninhallitus vastaa muun muassa tietyistä sosiaalihuoltokysymyksistä ja alueellisesta yhdyskuntasuunnittelusta. Läänintyölautakunta ja metsänhoitohallitus ovat esimerkkejä muista valtiollisista elimistä läänissä. Lääninlautakunta tai vastaava on alisteinen valtiolliselle toimijalle ja työskentelee samoissa kysymyksissä, mutta alueellisella tasolla.

Maakäräjät

muokkaa
Pääartikkeli: Maakäräjät

Maakäräjissä päätöksenteosta vastaa asukkaiden suorilla vaaleilla valitsema maakäräjävaltuusto. Se nimittää maakäräjähallituksen, joka johtaa maakäräjien työtä. Tärkein vastuualue on terveydenhuolto. Muita tavallisia tehtäviä ovat hammashoito, koulutus, kulttuuri (enimmäkseen lääninmusiikki, -teatterit ja -museot) ja elinkeinoelämän tukeminen. Vastuu joukkoliikenteestä jaetaan usein kuntien ja maakäräjien kesken. Maakäräjien toiminta rahoitetaan valtionavustuksilla, maakäräjäverolla ja erinäisillä maksuilla.

Gotlannin läänissä ei ole maakäräjiä, vaan sen tehtävistä huolehtii Gotlannin kunta. Skånen läänin maakäräjät ja Länsi-Götanmaan läänin maakäräjät ovat kokeiluluonteisesti saaneet muita maakäräjiä enemmän paikallista itsehallintoa; niillä on esimerkiksi suurempi vastuu aluekehityksestä.

Nykyiset läänit

muokkaa

Jokaisella läänillä on tunnuskirjain, jota käytettiin vuosina 1916–1973 autojen rekisterinumeroissa. Lisäksi lääneillä on kaksinumeroiset koodit, joita käytetään tilastoissa. Kuntien nelinumeroisissa koodeissa kaksi ensimmäistä numeroa kertovat, mihin lääniin kunta kuuluu. Seuraavan taulukon tilastotietojen lähteenä on Statistiska centralbyrån (SCB). Väkiluvun ajankohta on 31.12.2011 ja pinta-alan (maapinta-ala, km²) ajankohta 1.1.2012.

 
Ruotsin läänit vuonna 2007. Kunkin läänin kirjainkoodi on ilmoitettu taulukossa vasemmalla.
Lääni Kirjain Koodi Pinta-ala[1] Väkiluku[2] Väentiheys Pääkaupunki Perustettu Kuntien
määrä
  Blekingen lääni K 10 &&&&&&&&&&&02931.03300002 931,33 &&&&&&&&&0152979.&&&&00152 979 &&&&&&&&&&&&&052.020000052,2 Karlskrona 1683 &&&&&&&&&&&&&&05.&&&&005
  Gotlannin lääni I 09 &&&&&&&&&&&03134.0500003 134,05 &&&&&&&&&&057308.&&&&0057 308 &&&&&&&&&&&&&018.030000018,3 Visby 1678 (?) &&&&&&&&&&&&&&01.&&&&001
  Gävleborgin lääni X 21 &&&&&&&&&&018119.034000018 119,34 &&&&&&&&&0276130.&&&&00276 130 &&&&&&&&&&&&&015.020000015,2 Gävle 1762 &&&&&&&&&&&&&010.&&&&0010
  Hallandin lääni N 13 &&&&&&&&&&&05427.04400005 427,44 &&&&&&&&&0301724.&&&&00301 724 &&&&&&&&&&&&&055.060000055,6 Halmstad 1719 &&&&&&&&&&&&&&06.&&&&006
  Itä-Götanmaan lääni E 05 &&&&&&&&&&010544.058000010 544,58 &&&&&&&&&0431075.&&&&00431 075 &&&&&&&&&&&&&040.090000040,9 Linköping 1634 &&&&&&&&&&&&&013.&&&&0013
  Jämtlandin lääni Z 23 &&&&&&&&&&048944.080000048 944,80 &&&&&&&&&0126299.&&&&00126 299 &&&&&&&&&&&&&&02.06000002,6 Östersund 1810 &&&&&&&&&&&&&&08.&&&&008
  Jönköpingin lääni F 06 &&&&&&&&&&010437.071000010 437,71 &&&&&&&&&0337896.&&&&00337 896 &&&&&&&&&&&&&032.040000032,4 Jönköping 1687 &&&&&&&&&&&&&013.&&&&0013
  Kalmarin lääni H 08 &&&&&&&&&&011165.051000011 165,51 &&&&&&&&&0233090.&&&&00233 090 &&&&&&&&&&&&&020.090000020,9 Kalmar 1634 &&&&&&&&&&&&&012.&&&&0012
  Kronobergin lääni G 07 &&&&&&&&&&&08424.09500008 424,95 &&&&&&&&&0184654.&&&&00184 654 &&&&&&&&&&&&&021.090000021,9 Växjö 1674 &&&&&&&&&&&&&&08.&&&&008
  Länsi-Götanmaan lääni O 14 &&&&&&&&&&023797.030000023 797,30 &&&&&&&&01590604.&&&&001 590 604 &&&&&&&&&&&&&066.080000066,8 Göteborg 1998 &&&&&&&&&&&&&049.&&&&0049
  Norrbottenin lääni BD 25 &&&&&&&&&&097256.085000097 256,85 &&&&&&&&&0248545.&&&&00248 545 &&&&&&&&&&&&&&02.06000002,6 Luulaja 1810 &&&&&&&&&&&&&014.&&&&0014
  Skånen lääni M 12 &&&&&&&&&&010968.081000010 968,81 &&&&&&&&01252933.&&&&001 252 933 &&&&&&&&&&&&0114.0200000114,2 Malmö 1997 &&&&&&&&&&&&&033.&&&&0033
  Södermanlandin lääni D 04 &&&&&&&&&&&06076.0600006 076,06 &&&&&&&&&0272563.&&&&00272 563 &&&&&&&&&&&&&044.090000044,9 Nyköping 1634 &&&&&&&&&&&&&&09.&&&&009
  Taalainmaan lääni W 20 &&&&&&&&&&028029.061000028 029,61 &&&&&&&&&0276565.&&&&00276 565 &&&&&&&&&&&&&&09.09000009,9 Falun 1634 &&&&&&&&&&&&&015.&&&&0015
  Tukholman lääni AB 01 &&&&&&&&&&&06526.02400006 526,24 &&&&&&&&02091473.&&&&002 091 473 &&&&&&&&&&&&0320.0500000320,5 Tukholma 1714 (1968) &&&&&&&&&&&&&026.&&&&0026
  Uppsalan lääni C 03 &&&&&&&&&&&08192.0700008 192,07 &&&&&&&&&0338630.&&&&00338 630 &&&&&&&&&&&&&041.030000041,3 Uppsala 1634 &&&&&&&&&&&&&&08.&&&&008
  Värmlannin lääni S 17 &&&&&&&&&&017517.015000017 517,15 &&&&&&&&&0272736.&&&&00272 736 &&&&&&&&&&&&&015.060000015,6 Karlstad 1779 &&&&&&&&&&&&&016.&&&&0016
  Västerbottenin lääni AC 24 &&&&&&&&&&054672.014000054 672,14 &&&&&&&&&0259667.&&&&00259 667 &&&&&&&&&&&&&&04.07000004,7 Uumaja 1638 &&&&&&&&&&&&&015.&&&&0015
  Västernorrlandin lääni Y 22 &&&&&&&&&&021551.067000021 551,67 &&&&&&&&&0242155.&&&&00242 155 &&&&&&&&&&&&&011.020000011,2 Härnösand 1762 &&&&&&&&&&&&&&07.&&&&007
  Västmanlandin lääni U 19 &&&&&&&&&&&05118.01500005 118,15 &&&&&&&&&0254257.&&&&00254 257 &&&&&&&&&&&&&049.070000049,7 Västerås 1634 &&&&&&&&&&&&&010.&&&&0010
  Örebron lääni T 18 &&&&&&&&&&&08503.09400008 503,94 &&&&&&&&&0281572.&&&&00281 572 &&&&&&&&&&&&&033.010000033,1 Örebro 1634 &&&&&&&&&&&&&012.&&&&0012

Nykyisen läänijaon tulevaisuus

muokkaa

Ruotsissa hallitus nimittää selvityksiä varten vastuukomitean (ruots. Ansvarskomittén), johon kuuluu jäseniä kaikista valtiopäivillä edustettuina olevista puolueista. Se sai tehtäväkseen selvittää läänien tulevia tehtäviä, rakennetta, lukumäärää ja rajoja. Komitea jätti pääraporttinsa helmikuussa 2007, jossa se ehdotti läänien määrän vähentämistä kuuteen tai yhdeksään. Ajatuksena oli, että jokaisessa läänissä olisi myös vaativan tason sairaanhoitoa ja suuri yliopisto. Uusi läänijako toteutuisi vuonna 2014, jos päätökset siitä tehtäisiin vuonna 2010.

Raportin jälkeen läänin ovat neuvotelleet keskenään läänijaosta. Neljä pohjoisinta lääniä haluaa yhdistyä kahdeksi lääniksi. Sveanmaalla aluejako on kaikkein ongelmallisin. Tukholman lääni ei halua yhdistyä muihin lääneihin, mutta tietyt läänit haluaisivat yhdistyä siihen. Jopa Örebron lääni haluaa liittyä Tukholman lääniin, mikä jättäisi Värmlannin läänin yksin. Uppsalan, Gävleborgin ja Taalainmaan läänit ovat pyytäneet lupaa perustaa Sveanmaan alueen, johon kuuluisivat myös Örebron ja Västmanlandin läänit. Lopulta siihen voisivat liittyä myös Värmlannin ja Södermanlandin läänit.[3] Värmlannin läänissä on harkittu myös liittymistä Länsi-Götanmaan lääniin.

Entiset läänit Ruotsissa

muokkaa

Seuraavassa luetteloidaan ne Ruotsin läänit, jotka on perustettu vuoden 1634 hallitusmuodon säätämisen jälkeen, mutta joita ei enää ole olemassa.[4][5][6] Luettelossa ovat mukana vain ne läänit, jotka sijaitsevat Ruotsin nykyisten rajojen sisällä. Siten esimerkiksi Suomen läänit eivät ole luettelossa.

Läänitasolla on ollut olemassa myös muunnimisiä hallintoalueita esimerkiksi leskikuningattarien ja kruununperijöiden ylläpidon vuoksi. Läänien kanssa samalla tasolla olleet herttuakunnat lakkautettiin vuonna 1689. Maaherrojen ollessa sotilastaustaisia lääniä on kutsuttu kuvernementiksi ja useaa lääniä yhdessä kenraalikuvernementiksi. Läänien sotilaallinen hallinto lakkautettiin vuoden 1719 hallitusmuodossa.

Kreivikunnilla oli laajoja taloudellisia ja hallinnollisia erityisoikeuksia, mutta siitä huolimatta ne olivat lääninhallinnon alaisia. Kaarle XI:n toteuttama iso reduktio lakkautti kreivikunnat vuonna 1680.

Vuoden 1634 jälkeen nimitys lääni on elänyt tiettyjen vanhojen linnaläänien keskuksina toimineiden kihlakuntien nimissä. Sitä on käytetty myös tietyillä ruukkialueilla ja bergslageissa.

Lääni
Pääkaupunki
Perustettu
Lakkautettu
Kuvaus
Bohusin lääni Bohusin linnoitus 1680 1700 Göteborgin ja Bohusin lääni aiempi nimi
Eskilstunahusin lääni Eskilstuna 1683 lääni Södermanlandissa
Gripsholmin lääni Mariefred 1683 lääni Södermanlandissa
  Göteborgin ja Bohusin lääni Göteborg 1700 1998 kuuluu Länsi-Götanmaan lääniin
Hofin lääni kuuluu Itä-Götanmaan lääniin
Hudiksvallin lääni Hudiksvall 1654 jaettu Gävleborgin läänin ja osin Jämtlandin läänin kesken
Härnösandin lääni Härnösand 1654 jaettu Västernorrlandin läänin ja osin Jämtlandin läänin kesken
Jönköpingin ja Kronobergin lääni 1634
1654
1669
1680
1639
1658
1674
1687
jaettu Jönköpingin lääniin ja Kronobergin lääniin
  Kopparbergin lääni Falun 1997 vaihtoi nimekseen Taalainmaan lääni
  Kristianstadin lääni Kristianstad 1718 1997 kuuluu Skånen läänin
  Linköpingin lääni Linköping 1718 ennen vuotta 1719 Itä-Götanmaan läänin nimi
  Malmöhusin lääni Malmö 1661 1997 kuuluu Skånen lääniin
Järlen lääni (myöhemmin nimeksi Noran lääni) Järle, myöhemmin Nora 1641 1648 kuuluu pääosin Örebron lääniin, mutta osin myös Värmlannin lääniin
Norrlandin lääni 1645 ennen vuotta 1638 koko Norlanti, kunnes Västerbottenin lääni lakkautettiin
Nyköpingin lääni Nyköping 1683 kuuluu Södermanlandin lääniin ja oli myös nykyisen läänin nimenä 1850-luvulle asti
Närken ja Värmlannin lääni 1625
1634
1639
1779
jaettu Örebron lääniin ja Värmlannin lääniin
Ringstaholmin lääni 1470 kuuluu Itä-Götanmaan lääniin
Salan lääni 1641 1646 kuuluu Västmanlandin lääniin ja Taalainmaan lääniin
Stegeborgin lääni 1470 osa Itä-Götanmaan lääniä, tanskalaiset käyttivät nimeä Stükeborg
  Stockholms överståthållarskap 1967 kuuluu Tukholman lääniin
  Skaraborgin lääni Skara (1634–1659) Mariestad (1660–1997) 1634 1998 kuuluu pääosin Länsi-Götanmaan lääniin, mutta myös Jönköpingin lääniin
Smålandin lääni 1679 1680 jaettu Jönköpingin läänin, Kronobergin läänin ja Kalmarin läänin kesken (pieniä osia myös Hallandin läänissä ja Itä-Götanmaan läänisä lääninrajojen muutosten vuoksi)
Svartsjön lääni Drottningholm
Svartsjö
1787 1809 kuuluu Tukholman lääniin (nykyisen Ekerön kunnan alue)
Säterin lääni 1634 1646 kuuluu Taalainmaan lääniin
Telgehusin lääni Södertälje 1318 1527 sijaitsi Södermanlandissä
Upplandin lääni 1634
1655
1640
1713
vuosina 1641–1654 jaettuna Uppsalan lääniksi ja Tukholman lääniksi, jotka liitettiin yhteen, kunnes ne vuonna 1714 jälleen erotettiin toisistaan
Vadstenan lääni Vadstenan linna kuuluu Itä-Götanmaan lääniin
  Älvsborgin lääni Vänersborg 1634 1998 kuuluu Länsi-Götanmaan lääniin
Ölandin lääni Borgholm 1819 1826 kuuluu Kalmarin lääniin

Lakkautetut tanskalaiset läänit nykyisen Ruotsin alueella

muokkaa

Tanskan lääninhallinto koostui aiemmin tietystä määrästä suuria läänejä ja suuresta määrästä pienempiä läänejä ja muita hallinnollisia alueita. Trondheimin lääni, johon Jämtland ja Härjedalen kuuluivat koostui esimerkiksi noin 40 pienemmästä läänistä. Läänin jaettiin laskentalääneihin (ruots. räkenskapslän), maksulääneihin (ruots. avgiftslän) ja palveluslääneihin (ruots. tjänstelän). Laskentalääneissä lääninherra sai vuosittain tietyn palkan ja loppu meni kruunulle. Maksulääneissä lääninherra keräsi tietyn summan rahaa annettavaksi kruunulle, ja sai pitää loput itse. Palvelusläänissä lääninherra sai itse pitää koko läänin verotulot. Lääninrajat ja läänien lukumäärä vaihteli. Esimerkiksi Åhusin lääni lakkautettiin, kun Kristianstad rakennettiin ja Lyckån lääni lakkautettiin, kun Kristianopel rakennettiin.

Verokirjanpito tältä ajalta on Tanskan valtionarkistossa Kööpenhaminassa, paitsi Jämtlandin ja Härjedalenin osalta Oslossa.

Suurempikokoiset nykyisin Ruotsissa sijaitsevat tanskalaisajan läänit eritellään seuraavassa taulukossa. Tanskan valtionarkiston kokoelmissa ne on ilmoitettu oman otsikon alla. On syytä huomata, että läänejä oli paljon enemmän kuin taulukossa on ilmoitettu. Osa lääneistä oli suuria ja tärkeitä, osa hyvin pieniä. Esimerkiksi Brunnbyn pitäjät kartanot olivat Jonstorpin ja Brunnbyn pitäjien sekä "Kullenin läänin" ja "Stubbarpin läänin" alaisuudessa.

Yksi suuri poikkeus on olemassa. Lundagårdin lääni, jonka pääkaupunkina toimi Lund oli ajoittain suhteellisen itsenäinen lääni 1500-luvulla, mutta vuosien 1602 ja 1658 välillä se oli Malmöhusin läänin alaisuudessa.

Lääni
Pääkaupunki
Maakunta
Liitettiin
Helsingborgin lääni Helsingborg Skåne Malmöhusin lääniin 1669
Landskronan lääni Landskrona Skåne Malmöhusin lääniin 1669
Sölvesborgin lääni Sölvesborg Skåne ja Blekinge
Åhusin lääni Åhus Skåne ja Blekinge
Lundagårdin lääni Lund Skåne Malmöhusin lääniin 1669
Lyckån lääni Lyckå Blekinge
Kristianopelin lääni Kristianopel Blekinge
Malmöhusin lääni Malmöhus Skåne Skånen lääniin 1997
Trondheimin ja Nidarosin lääni Trondheim Jämtland ja Härjedalen
Visborgin lääni Visby Gotlanti
Båhusin ja Vikenin lääni Bohusin linnoitus Bohuslän
Gladsaxin lääni Gladsaxehus Skåne
Varbergin lääni Varberg Halland
Halmstadin lääni Halmstad Halland
Laholmin lääni Laholm Halland

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
 
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Sveriges län