Ekerön kunta

Tukholman läänissä sijaitseva Ruotsin kunta

Ekerön kunta (ruots. Ekerö kommun) on Tukholman läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Uplantiin. Kunnan keskustaajama on Ekerö.[3]

Ekerön kunta
vaakuna
vaakuna
Valtio Ruotsi Ruotsi
Lääni Tukholman lääni
Maakunta Uplanti
Keskustaajama Ekerö
Kuntakoodi 0125
Pinta-ala  ([1])
 – Maa 217,46 km²
Väkiluku (31.12.2020)  ([2]) 28 879
 – Väestötiheys 132,8 as./km²









Ekerön kunnassa sijaitsevia saaria.
Drottningholmin linna.
Rastaholmin saari Mälarenissa auringonlaskun aikaan.
Alsnö husin linnanrauniot.

Kunnan maapinta-ala on 217,46 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 28 879 henkeä (31.12.2020).[2]

Ekerön naapurikuntia ovat Tukholma, Huddinge, Botkyrka, Salem, Södertälje, Strängnäs, Enköping, Upplands Bro ja Järfälla.

Kunta koostuu noin 140 saaresta Mälaren-järvessä. Niistä suurimmat ovat Adelsö, Ekerön (Ekerön–Munsö), Färingsö ja Lovön.

Ekerössä on runsaasti nähtävyyksiä, joista tärkeimmät ovat Drottningholmin linna Lovönin saarella ja Birkan rautakautisen kaupungin jäännökset Björkön saarella. Molemmat ovat UNESCOn maailmanperintökohteita. Lisäksi kunnan alueella on useita riimukiviä ja muita viikinkiajan jäänteitä sekä kahdeksan keskiaikaista kivikirkkoa.

Vuonna 2007 kunnassa oli 61,00 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 28,2 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys muokkaa

Nykyinen Ekerön kunta koostuu kahdeksasta entisestä maalaiskunnasta. Kunnan alue on identtinen historiallisen Färentunan kihlakunnan kanssa.

Vuoden 1952 kuntauudistuksessa alueelle muodostettiin kaksi suurkuntaa:[6]

  • Ekerö (aiemmat Lovö, Munsö, Ekerö ja Adelsö)
  • Färingsö (aiemmat Skå, Sånga, Hilleshög ja Färentuna)

Molempien suurkuntien kuntamuoto oli maalaiskunta.[6]

Vuoden 1971 kuntauudistuksessa siirryttiin yhtenäiseen kuntamuotoon ja muodostettiin nykyinen Ekerön kunta yhdistämällä Ekerö ja Färingsö.[7]

Lovön kunnassa sijaitsi vuosina 1887–1944 Drottningholmin taajaväkinen yhdyskunta (ruots. municipalsamhälle).

Vaakuna muokkaa

Kun kunta muodostettiin vuonna 1971, niin Färingsöllä oli ennestään vaakuna. Sitä ja muita ehdotuksia uudeksi vaakunaksi tehtiin, mutta nykyinen vaakuna rekisteröitiin kunnan käyttöön vasta vuonna 1985. Tammenlehti viittaa luonnollisesti kunnan nimeen ja valittiin kilpailun perusteella.

Väestönkehitys muokkaa

Ekerön kunnan väestönkehitys 1950–2010
Vuosi Asukkaita
1950
  
6 910
1955
  
6 913
1960
  
7 006
1965
  
8 441
1970
  
12 594
1975
  
15 081
1980
  
15 927
1985
  
16 534
1990
  
18 785
1995
  
20 866
2000
  
22 266
2005
  
24 010
2010
  
25 410
2015
  
26 984
2020
  
28 879
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[2]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä
(31.12.2015)[8]
%
Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet 2 956 11,0
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla 747 2,8
Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla 2 569 9,5
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa 20 712 76,8

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 482 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 1,9 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 7,0 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 439 Suomessa syntynyttä,[10] mikä vastasi 2,7 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 240 023 kruunua.[11] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 146 000 kruunua.[12]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[13]

  • 0–17-vuotiaat: 26,3 %
  • 18–64-vuotiaat: 58,3 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 15,4 %

Elinkeinot muokkaa

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[14][15] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%)
Työlliset
(%)
  alkutuotanto 4,9 2,5
  jalostus 16,2 15,8
  palvelut 78,0 80,9
  tuntematon 0,9 0,7
  Työpaikkoja ja työllisiä 7 760 12 686
  työpaikkaomavaraisuus 61,2

Taajamat muokkaa

Kunnassa on 14 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 72,9 prosenttia.[16] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 6 879 asukasta.[16] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[17]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2010)
1 Ekerö 10 907
2 Stenhamra 3 336
3 Älvnäs 601
4 Ekerö sommarstad 544
5 Parksidan 494
6 Kungsberga 406
7 Drottningholm 398
8 Solsidan 349
9 Sundby 270
10 Ölsta 267
11 Tureholm 260
12 Söderby 250
13 Lilla Stenby 244
14 Lurudden 205

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Stenhamran taajaman nimenä on joskus ollut myös Stockby.[18]

Entiset taajamat muokkaa

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[18]

Molemmat taajamat ovat sittemmin kasvaneet yhteen Ekerö-nimiseksi taajamaksi.[18]

Pientaajamat muokkaa

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[19]

Entiset pientaajamat muokkaa

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[20]

Kunnanvaltuusto muokkaa

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Ekerön kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2022[21]
Puolue
1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022
  Maltillinen kokoomus 11 11 14 16 16 15 16 15 17 13 18 18 16 11 {{{m2022}}}
  Keskustapuolue 9 9 7 6 4 5 5 5 3 3 2 2 3 3 {{{c2022}}}
  Liberaalit 5 5 5 3 7 6 6 3 3 6 4 4 3 5 {{{fp2022}}}
  Kristillisdemokraatit 0 0 0 0 0 0 1 1 3 4 2 2 2 3 {{{kd2022}}}
  Ympäristöpuolue vihreät 0 0 0 2 2 3 3 3 4 4 3 4 5 3 {{{mp2022}}}
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 14 14 13 12 11 11 9 10 9 10 7 5 6 6 {{{s2022}}}
  Vasemmistopuolue 2 2 2 2 1 1 0 1 2 1 1 1 1 1 {{{v2022}}}
  Ruotsidemokraatit 0 0 0 0 0 0 0 1 0 0 0 1 2 5 {{{sd2022}}}
  Muut 0 0 0 0 0 0 1 2 0 0 4 4 3 4 {{{övr2022}}}
  Yhteensä[22] 41 41 41 41 41 41 41 41 41 41 41 41 41 41 Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”{”.

Piirit muokkaa

 
Kartta Ekerön kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

Seurakunnat muokkaa

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[23]

  • Adelsö-Munsö
  • Ekerö
  • Lovö
  • Färingsö

Historialliset seurakunnat muokkaa

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[24] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Adelsö (Birka)
  • Ekerö (Askanäs)
  • Färentuna
  • Hilleshög
  • Lovö
  • Munsö
  • Skå
  • Sånga

Kirkot muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. a b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  2. a b c Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2020 Statistiska centralbyrån. Viitattu 10.12.2021. (ruotsiksi)
  3. Ekerö Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 4.7.2016.
  4. Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  5. Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  6. a b Utdrag ur Årsbok för Sveriges kommuner 1951 - Förteckning över storkommunerna 1952 (PDF) Årsbok för Sveriges kommuner 1951. Statistiska centralbyrån. Viitattu 3.12.2012. (ruotsiksi)
  7. Sveriges kommuner åren 1952–1986: Förändringar i kommunindelning och kommunkoder (PDF) Meddelanden i samordningsfrågor 1986:5. Statistiska centralbyrån. Viitattu 3.12.2012. (ruotsiksi)
  8. Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
  9. Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  10. Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  11. Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  12. Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  13. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  14. Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  15. Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  16. a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  17. Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  18. a b c Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
  19. Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  20. Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
  21. Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 10.12.2021. (ruotsiksi)
  22. Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
  23. Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  24. Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla muokkaa

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ekerön kunta.
 
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Ekerö kommun  –  Osa johdannosta, maininta taajaväkisestä yhdyskunnasta ja vaakuna ovat käännöstä.