Nynäshamnin kunta
Nynäshamnin kunta (ruots. Nynäshamns kommun) on Tukholman läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Södermanlandiin. Kunnan keskustaajama on Nynäshamn.[3]
Nynäshamnin kunta | |
---|---|
vaakuna |
|
Valtio | Ruotsi |
Lääni | Tukholman lääni |
Maakunta | Södermanland |
Keskustaajama | Nynäshamn |
Kuntakoodi | 0192 |
Pinta-ala ([1]) | |
– Maa | 358,75 km² |
Väkiluku (31.12.2021) ([2]) | 29 495 |
– Väestötiheys | 82,2 as./km² |
Kunnan maapinta-ala on 358,75 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 29 495 henkeä (31.12.2021).[2]
Nynäshamnin naapurikuntia ovat Haninge, Botkyrka, Södertälje ja Trosa.
Vuonna 2007 kunnassa oli 54,05 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 15,1 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Kuntajaon kehitys
muokkaaNykyisen Nynäshamnin alueella on sijainnut kolme pitäjää, joista sittemmin muodostettiin Sorundan, Torön ja Ösmon maalaiskunnat. Kaikki kuuluivat Sotholmin kihlakuntaan. Vuonna 1913 Ösmon maalaiskunnasta erotettiin Nynäshamnin kauppala, josta tuli kaupunki vuonna 1946. Vuoden 1952 kuntauudistukseen Torö liitettiin Ösmohon, mutta Sorunda ja Nynäshamnin kaupunki jäivät ennalleen. Ruotsin siirtyessä yhteen kuntamuotoon kaupungista tuli Nynäshamnin kunta. Nykyinen kunta muodostettiin 1974, jolloin Nynäshamniin liitettiin Sorunda ja Ösmo.
Vaakuna
muokkaaNynäshamnin vaakuna valittiin kilpailun perusteella, ja se viittaa merenkulkuun ja teollisuuteen. Vaakuna valittiin Nynäshamnin kaupungille vuonna 1946, ja se vahvistettiin nykyiselle Nynäshamnin kunnalle vuonna 1977. Myös Sorundalla oli oma vaakuna.
Väestönkehitys
muokkaaKunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
Tausta | Tarkempi jaottelu | Henkilöä (31.12.2015)[7] |
% |
---|---|---|---|
Ulkomaalaistaustaiset | Ulkomailla syntyneet | 4 303 | 15,6 |
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla | 1 098 | 4,0 | |
Ruotsalaistaustaiset | Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla | 2 308 | 8,4 |
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa | 19 791 | 72,0 |
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 737 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 2,9 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 6,2 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 668 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 3,2 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 195 889 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 46 000 kruunua.[11]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]
- 0–17-vuotiaat: 20,6 %
- 18–64-vuotiaat: 59,4 %
- 65 vuotta täyttäneet: 19,9 %
Elinkeinot
muokkaaSeuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
Elinkeino | |||
---|---|---|---|
Työpaikat (%) |
Työlliset (%) | ||
alkutuotanto | 1,5 | 1,1 | |
jalostus | 23,9 | 24,5 | |
palvelut | 73,5 | 73,6 | |
tuntematon | 1,1 | 0,8 | |
Työpaikkoja ja työllisiä | 7 117 | 12 110 | |
työpaikkaomavaraisuus | 58,8 |
Taajamat
muokkaaKunnassa on 8 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 80,3 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 5 124 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]
# | Taajama | Väkiluku (31.12.2010) |
---|---|---|
1 | Nynäshamn | 13 510 |
2 | Ösmo | 3 911 |
3 | Sorunda | 1 307 |
4 | Stora Vika | 651 |
5 | Segersäng | 608 |
6 | Grödby | 340 |
7 | Lidatorp och Klövsta | 340 |
8 | Landfjärden | 241 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Grödbyn taajaman nimi oli aiemmin Trollsta.[17]
Pientaajamat
muokkaaYli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[18]
- Ekeby
- Fagersjö
- Fors
- Gabrielstorp
- Grimsta
- Lundby
- Norsbol
- Norudden
- Oxnö
- Ristomta och Svalsta
- Rosendal + Högelund
- Rydsberg
- Sandvik
- Stora Sundby
- Storbygården
- Svalsta
- Svärdsö
- Valsta norra
- Österby + Söderby kvarn
Entiset pientaajamat
muokkaaRuotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[19]
Kunnanvaltuusto
muokkaaRuotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Nynäshamnin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
Puolue | ||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
1973 | 1976 | 1979 | 1982 | 1985 | 1988 | 1991 | 1994 | 1998 | 2002 | 2006 | 2010 | 2014 | 2018 | 2022 | ||
Maltillinen kokoomus | 4 | 4 | 6 | 8 | 8 | 7 | 11 | 10 | 12 | 8 | 10 | 12 | 10 | 10 | ||
Keskustapuolue | 11 | 10 | 8 | 5 | 3 | 4 | 3 | 3 | 3 | 2 | 2 | 1 | 2 | 2 | ||
Liberaalit | 4 | 5 | 4 | 2 | 4 | 4 | 3 | 2 | 2 | 5 | 2 | 3 | 3 | 2 | ||
Kristillisdemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 1 | 1 | 3 | 3 | 2 | 1 | 1 | 2 | ||
Ympäristöpuolue vihreät | 0 | 0 | 0 | 2 | 6 | 6 | 3 | 4 | 3 | 2 | 2 | 2 | 3 | 2 | ||
Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 23 | 23 | 22 | 25 | 20 | 19 | 17 | 21 | 16 | 18 | 17 | 15 | 11 | 10 | ||
Vasemmistopuolue | 3 | 3 | 4 | 3 | 4 | 4 | 3 | 3 | 5 | 4 | 2 | 2 | 3 | 2 | ||
Ruotsidemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 1 | 2 | 4 | 6 | ||
Muut | 0 | 0 | 1 | 0 | 0 | 0 | 4 | 1 | 1 | 2 | 3 | 3 | 4 | 5 | ||
Yhteensä [21] | 45 | 45 | 45 | 45 | 45 | 45 | 45 | 45 | 45 | 45 | 41 | 41 | 41 | 41 |
Nähtävyydet
muokkaaKunnan alueella sijaitseva Landsortin kivimajakka on rakennettu vuonna 1689 ja nykyisen muotonsa se sai 1869–1870.[22] Muita nähtävyyksiä ovat esimerkiksi rautatiemuseo ja kotiseutumuseot.[23] Kunnassa on useita kirkkoja, joista vanhimmat ovat 1100-luvulta ja uusimmat on rakennettu 1930-luvulla.[24]
Liikenne
muokkaaMatkaa Nynäshamnista Tukholmaan on noin 50 kilometriä ja Södertäljeen 45 km. Nynäshamnin taajamassa on Tukholman lähijunalinjan 35 pääteasema. Kunnassa sijaitsee Nynäshamnin satama, josta pääsee muun muassa Gotlantiin.
Piirit
muokkaaVuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:
Seurakunnat
muokkaaVuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[25]
- Nynäshamn
- Sorunda
- Ösmo-Torö
Historialliset seurakunnat
muokkaaSeuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[26] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
- Nynäshamn
- Sorunda
- Torö
- Ösmo
Kirkot
muokkaa-
Landsortin kappeli
-
Nynäshamnin kirkko
-
Sorundan kirkko
-
Torön kirkko
-
Ösmon kirkko
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
- ↑ a b c Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2021 Statistiska centralbyrån. Viitattu 28.4.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Nynäshamn Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 4.7.2016.
- ↑ Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
- ↑ Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 28.4.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
- ↑ Byggnadsminnen Nynäshamns kommun. Arkistoitu 1.3.2008. Viitattu 18.2.2008. (ruotsiksi)
- ↑ Museum Nynäshamns kommun. Arkistoitu 18.8.2010. Viitattu 18.2.2008. (ruotsiksi)
- ↑ Kyrkor Nynäshamns kommun. Arkistoitu 18.8.2010. Viitattu 18.2.2008. (ruotsiksi)
- ↑ Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)
Aiheesta muualla
muokkaa- Nynäshamnin kunnan kotisivut (ruotsiksi)
- Visit Nynäshamn (ruotsiksi)
- Nynäshamnin seurakunta (ruotsiksi)
- Paikalliset yrittäjät (Arkistoitu – Internet Archive) (ruotsiksi)