Kristillisdemokraatit (Ruotsi)

ruotsalainen poliittinen puolue

Kristillisdemokraatit (ruots. Kristdemokraterna, lyhyemmin KD on ruotsalainen kristillisdemokraattinen ja porvarillinen puolue. Kristillisdemokraattien puheenjohtajana on vuodesta 2015 lähtien toiminut Ebba Busch. Busch on syntynyt vuonna 1987 Uppsalassa ja on opiskellut rauhan- ja konfliktintutkimusta.[4]

Kristillisdemokraatit
Kristdemokraterna

Christian Democrats Sweden logo 2017.svg

Perustettu 1964
Puheenjohtaja Ebba Busch
Puoluesihteeri Peter Kullgren
Ideologia kristillisdemokratia[1]
konservatismi[1]
Poliittinen kirjo keskusta-oikeisto
Äänenkannattaja Kristdemokraten
Jäsenmäärä n. 25 600 (2021)[2]
Valtiopäivät[3]
19 / 349
(2022)
Euroopan parlamentti
1 / 20
(2019)
Kansainväliset jäsenyydet Centrist Democrat International
Euroopan kansanpuolue
Naisjärjestö Kristdemokratiska kvinnoförbundet
Nuorisojärjestö Kristdemokratiska ungdomsförbundet
Opiskelijajärjestö Kristdemokratiska studentförbundet
Kotisivu www.kristdemokraterna.se

Kristillisdemokraateilla on valtiopäivillä 22 kansanedustajaa. Ensimmäiset kansanedustajansa puolue sai vuonna 1985 ja on ollut ensimmäisen kerran hallituksessa vuonna 1991 alkaneella kaudella. Kristillisdemokraateilla on kunnanvaltuutettuja kaikkiaan 251 kunnassa ja valtuutettuja puolueella on yhteensä 676. KD:lla on kuusi kunnanhallituksen puheenjohtajan paikkaa. Puolueella on kaikkiaan noin 25 600 jäsentä.[2]

KD kuvaa itsensä kristillisdemokraattisena puolueena joka uskoo vapauteen, markkinaystävällisyyteen ja lähimmäisvastuuseen. Politiikassaan puolue on korostanut hoitoa, turvallisuutta ja sydänmaan puolustamista.[5]

Kristillisdemokraateilla on Euroopan parlamentissa kaksi edustajaa: Sara Skyttedal ja David Lega. Puolue on Suomen sisarpuolueen tavoin parlamentin suurimman puolueryhmän, Euroopan kansanpuolueen, jäsen. Puolueeseen kuuluu kansainvälinen järjestö KIC, naisjärjestö, nuorisojärjestö sekä opiskelijajärjestö.[2]

Arvot ja lähestymistapaMuokkaa

Kristillisdemokraatit on korostanut itseään aatepuolueena, joka uskoo vapauteen ja markkinaystävällisyyteen sekä lähimmäisvastuuseen. Puolue on korostanut itseään porvarillisena puolueena joka korostaa hoitoa, turvallisuutta ja sydänmaan asioita. Puolue korostaa itseään osana eurooppalaista kristillisdemokratiaa, joka on ollut vastavoima voimakkaan totalitaarisille liikkeille kuten natsismille ja kommunismille. Samoin puolue yhdistyy ruotsalaiseen kansanliiketaustaan, joka korostaa ruotsalaisia arvoja. Puolueen mukaan kristillisdemokratia tunnistaa liberalismia ja sosialismia paremmin yksilön ja yhteisön vuorovaikutuksen ja tunnistaa arvojen merkityksen yhteisölle. Puolue pitää liberalismia ja sosialismia utopioina, jotka sivuuttavat ihmisen epätäydellisyyden.[5]

Ruotsalainen kristillisdemokratia on 2010-luvulla vahvistanut profiiliaan selkeän asiapitoisella linjalla. Ebba Buschin puheenjohtajakaudella puolue on ottanut tiukan maahanmuuttolinjan ja vähentänyt profiloitumista kehitysapukysymyksissä. Buschin kaudella puolueen on kuvattu siirtyneen sosiaalisista kysymyksistä selvimmin oikealle. Viittaukset arvo- ja etiikkakysymyksiin ovat olleet selvästi aikaisempaa vähäisempiä. Muutos politiikassa on aiheuttanut myös arvostelua puolueen sisällä.[6]

  • Ihmiskäsitys: Kristillisdemokraattien ihmiskäsitys korostaa ihmisyyttä päämääränä, jokaista yksilöä ainutlaatuisena ja yhteisöä kehittyvän elämän kannalta välttämättömänä. Kristillisdemokraatit tunnistaa ihmisen sosiaaliset tarpeet ja korostaa yhteisön roolia. Tärkeimpänä yhteisönä puolue pitää perhettä, jossa perheenjäsenet saavat sekä rakkautta ja hoivaa mutta myös vaatimuksia ja kasvua vastuunkantoon.[7][8]
  • Ihmisen epätäydellisyys: Kristillsdemokraatien mukaan epätäydellisyyden tunnistaminen antaa nöyryyttä poliittisia pyrkimyksiä kohtaan ja edistää vallanjakoa joka ehkäisee väärinkäytöksiä ja liiallista keskittymistä. Epätäydellisyyden tunnistaminen asettaa myös rajat politiikalle, jonka keinoilla ei ole mahdollista vastata kaikkiin kysymyksiin. Epätäydellisyyden ajatus auttaa tunnistamaan myös jokaisen mahdollisuuden virheisiin sekä toiseen mahdollisuuteen.[7][8]
  • Vastuu tulevaisuudelle: Kristillisdemokraatit korostaa vastuuta tulevaisuutta kohtaan, luonnosta huolehtimista ja vastuullista kuluttamista. Erityisesti puolue korostaa vastuuta suhteessa talouteen ja ympäristöön ja asettuu materialismia vastaan. Puolue vastustaa myös vastuutonta taloudenhoitoa, joka ei huomioi ympäristöä.[7][8]
  • Lähipäätösperiaate: Kristillisdemokraatit korostaa päätöksenteko mahdollisimman lähellä ihmistä aina perheestä lähtien. Puolue kannattaa läheisyysperiaatetta mutta näkee tietyt kysymykset, kuten ympäristöongelmat, tarkoituksenmukaisimpana ratkaistavana ylikansallisena ongelmana.[7][8]
  • Kultainen sääntö: Kristillisdemokraatit korostaa solidaarisuutta kultaisen säännön mukaan. Puolue suojelee ihmisten elämää, vapautta ja ihmisarvoa maantieteellisestä etäisyydestä riippumatta ja puolustaa solidaarisuutta heikoimpia ja sorrettuja kohtaan. Puolue pyrkii oikeudenmukaiseen yhteiskuntaan.[7][8]

HistoriaMuokkaa

 
Ebba Busch on toiminut kristillisdemokraattien puheenjohtajana vuodesta 2015. Buschin kaudella puolue on uudistunut ja vahvistanut profiiliaan hoito-, turvallisuus- ja talouskysymyksissä.

Puolueen perustaminen ja alkuvuodetMuokkaa

Kristillisdemokraatit perustettiin 20. maaliskuuta 1964 nimellä Kristen demokratisk samling. Puolueen ensimmäinen puheenjohtaja oli Birger Ekstedt joka kuoli kesken puheenjohtajuutensa vuonna 1972. Monet puolueen keskeisistä vaikuttajista, kuten Lewi Pethrus, olivat helluntailaisia. Puolueen perustamista edelsi Kristet Samhällsansvar-ryhmä, joka nosti esiin kristittyjä ehdokkaita eri puolueissa. Sytyke oman puolueen perustamiseen tuli uskonnonopetuksen radikaalin vähentämisen vuoksi vuonna 1963. Vetoomus uudistusta vastaan keräsi 2,1 miljoonaa allekirjoitusta.[9][10] Puolue profiloitui aluksi erityisesti ei-sosialistinena puolueena joka korosti arvopolitiikkaa ja pyrki rakentamaan politiikkaa kristillisen ihmisnäkemyksen mukaan.[11]

Puolue osallistui vuodesta 1966 lähtien kunta- ja maakuntavaaleihin noin kahden prosentin kannatuksella mutta parlamenttiin kesti äänikynnyksestä johtuen. Ekstedtin jälkeen puolueen keulahahmoksi tuli Alf Svensson, joka toimi tehtävässä aina vuoteen 2004 saakka.[9]

Yhteistyö Keskustan kanssaMuokkaa

 
Puolueen ensimmäinen puheenjohtajisto Birger Ekstedt ja Lewi Pethrus.

Kristillisdemokraatit sai ensimmäisen kansanedustajansa vaaliliitossa Keskustapuolueen kanssa vuoden 1985 vaaleissa. Vaaliliitossa puolueet olivat omilla listoillaan, mutta yhteisellä Keskusta-nimellä. Yhteistyön tavoitteena oli neljän prosentin äänikynnyksen ylittäminen ja samalla ei-sosialistisen enemmistön muodostaminen valtiopäiville. Ensimmäiseksi puolueen kansanedustajaksi valittiin Alf Svensson Jönköpingin vaalipiiristä. Myös menestys kunta- ja maakuntavaaleissa piristyi kansanedustajapaikan myötä.[9] Vuonna 1987 puolue uudisti ohjelmansa ja sai uuden nimen Kristdemokratiska Samhällspartiet (KdS). Vuonna 1984 puolue liittyi keskustademokraattisen internationaalin jäseneksi. Vaaliyhteistyö keskustapuolueen kanssa päättyi 1988, jolloin kristillisdemokraatit saivat 2,9 % äänistä ja jäivät ilman edustajanpaikkaa. [10]

Nousu hallitusvastuuseenMuokkaa

Vuonna 1991 puolue löi läpi parlamenttivaaleissa ja nousi heti hallitusvastuuseen Carl Bildtin ensimmäiseen hallitukseen vuosiksi 1991–1994. Kristillisdemokraattien ministereinä toimivat Alf Svensson, Inger Davidsson sekä Mats Odell.[11] Vuoden 1994 valitopäivävaaleissa puolue säilyi niukasti vaalikynnyksen yläpuolella. Vuonna 1998 Kristillisdemokraatit saavutti parhaimman vaalituloksensa 11,8 prosenttia ja 42 kansanedustajaa.[12] Nykyisen nimensä puolue otti käyttöön vuonna 1996 ja samalla puolue liittyi Euroopan kansanpuolueen jäseneksi. Svenssonin kaudella puolue korosti erityisesti perhearvoja. Vuoden 1998 vaalien jälkeen pyrki muodostamaan keskustalaista vähemmistöhallitusta. Svenssonin eron jälkeen puolueessa syntyi keskustelu tulevasta suunnasta ja strategiasta.[10][13]

AllianssipuolueMuokkaa

 
Sara Skyttedal on toiminut KD:n europarlamentaarikkona vuodesta 2019 lähtien.

Vuonna 2004 KD:n puheenjohtajaksi nousi eduskuntaryhmän puheenjohtajana pitkään toiminut Göran Hägglund. Hägglundin johdolla kristillisdemokraatit liittyivät mukaan keskustaoikeistolaiseen Alliansen-liittoumaan yhdessä Keskustan, Liberaalien ja Maltillisen kokoomuksen kanssa. Allianssi muodosti hallituksen vuoden 2006 parlamenttivaalien jälkeen. KD sai Reinfeldtin hallitukseen kolme ministeriä: Göran Hägglundin, Maria Larssonin ja Mats Odellin.[12][10]

Vuoden 2010 vaalien jälkeen Hägglund ja Larsson jatkoivat ministereinä ja Odell siirtyi eduskuntaryhmän puheenjohtajan tehtäviin. Stefan Attefallista tuli KD:n kolmas ministeri. Asuntoministerinä toimineen Attefallin mukaan Ruotsissa on nimetty käsite Attefalshus, jonka mukaan alle 25 neliömetrin mökin saa rakentaa ilman lupakäsittelyä. Odell haastoi puheenjohtaja Hägglundin vuoden 2012 puoluekokouksessa, mutta Hägglund voitti. Hägglund ilmoitti kuitenkin tammikuussa 2015 luopuvansa puheenjohtajan tehtävistä.[12]

Buschin kausiMuokkaa

Kristillisdemokraattien uudeksi puheenjohtajaksi valittiin 25. huhtikuuta 2015 Ebba Busch.[14] Vuoden 2018 parlamenttivaaleissa KD otti selvän vaalivoiton ja nosti kannatustaan 4,6 prosentista 6,4 prosenttiin. KD:n nousun perusteena on ollut puolueen ydinteemat perhepolitiikan parissa.[15] Vuoden 2019 eurovaaleissa KD saavutti kaikkien aikojen parhaan tuloksensa 8,62 prosenttia ja nosti kannatustaan 2,69 prosenttiyksiköllä.[2] Vuoden 2022 vaaleissa KD on nostanut esiin terveydenhuollon, työntekijöiden ja maaseudun asioita. Puolue on korostanut itseään vaihtoehtona valtablokille.[16] Buschin kaudella puolueen on kuvattu siirtyneen sosiaalisista teemoista selvemmin oikealle. Puolueen puheenjohtaja Busch on myös profiloitunut erityisesti asiakysymyksissä ja vähentänyt roolia eettisissä kysymyksissä.[6]

Analyysien mukaan Buschin johtaman KD:n kannatuksen nousu on seurausta strategisesta kannattajakunnan laajentamisesta ja uusien äänestäjien houkuttelemisesta sekä suunnasta porvarillisempaan suuntaan.[17]

KannattajakuntaMuokkaa

Perinteisesti kristillisdemokraattien äänestäjät ovat olleet konservatismin ja perinteiden kunnioittajia. Kristillisdemokraattien kannattajakunta on historiallisesti ollut keskimääräistä vanhempaa ja korkeammin koulutettuja. Kristillisdemokraattien kannattajat ovat olleet vasemmisto-oikeisto-asteikolla selvästi oikealla. Vuonna 2014 puolueen kannattajilla oli yhteistä pintaa maltillisen kokoomuksen äänestäjien (72 %) ja ruotsidemokraattien äänestäjien (40 %) kanssa. Vuoden 2014 vaalien perusteella KD muodosti valtiopäivien oikeiston yhdessä maltillisten kanssa.[18]

Vuoden 2021 puoluesympatiaa mittaavassa tutkimuksessa 5 prosenttia ruotsalaisista piti KD:ta ensimmäisenä vaihtoehtonaan. Vuodesta 2017 lähtien Kristillisdemokraatit ovat nostaneet kannatusta ja puoluetta kohtaan koettua mieltymystä. Kristillisdemokraattien suurin potentiaali on poliittisesti oikeistossa. Erityisesti KD:n politiikka on suuntaunut yksityisellä sektorilla työskenteleviin, maanviljelijöihin ja yrittäjiin.[19]

VaalihistoriaMuokkaa

ValtiopäivävaalitMuokkaa

 
Kristillisdemokraattien osuus äänistä valtiopäivävaaleissa 1964–2014.
Vaalit Johtaja Kannatus Paikat +/– Hallitus
Äänet %
1964 Birger Ekstedt 75,389 1.8
0 / 233
1968 72,377 1.5
0 / 233
1970 88,770 1.8
0 / 350
1973 Alf Svensson 90,388 1.8
0 / 350
1976 73,844 1.4
0 / 349
1979 75,993 1.4
0 / 349
1982 103,820 1.9
0 / 349
1985 131,548 2.4
1 / 349
  1 Oppositio
1988 158,182 2.9
0 / 349
  1
1991 390,351 7.1
26 / 349
  26 Hallitus
1994 225,974 4.1
15 / 349
  11 Oppositio
1998 618,033 11.7
42 / 349
  27 Oppositio
2002 485,235 9.2
33 / 349
  9 Oppositio
2006 Göran Hägglund 365,998 6.6
24 / 349
  9 Hallitus
2010 333,696 5.6
19 / 349
  5 Hallitus
2014 284,806 4.6
16 / 349
  3 Oppositio
2018 Ebba Busch 409,478 6.3
22 / 349
  6 Oppositio
2022 345,712 5.3
19 / 349
  3 Hallitus

Euroopan parlamenttiMuokkaa

Vaalit Kannatus Paikat +/–
Äänet %
1995 105,173 3.9
0 / 22
1999 193,354 7.6
2 / 22
  2
2004 142,704 5.7
1 / 19
  1
2009 148,141 4.7
1 / 20
 
2014 220,574 5.9
1 / 20
 
2019 357,856 8.6
2 / 20
  1

AluevaalitMuokkaa

Vaalit Kannatus Paikat +/–
Äänet %
1966 68,890 1.9
1 / 1 513
  1
1970 86,513 1.9
2 / 1 524
  1
1973 96,42 2.1
8 / 1 519
  6
1976 97,62 1.9
8 / 1 683
 
1979 102,801 2.0
12 / 1 705
  4
1982 123,588 2.4
21 / 1 717
  9
1985 102,661 2.0
18 / 1 733
  3
1988 151,323 3.1
40 / 1 743
  22
1991 348,763 7.0
132 / 1 763
  92
1994 191,004 3.7
58 / 1 777
  74
1998 516,813 10.0
168 / 1 646
  110
2002 428,804 8.2
141 / 1 656
  27
2006 360,183 6.6
116 / 1 656
  25
2010 268,126 5.0
82 / 1 662
  34
2014 317,270 5.2
85 / 1 678
  3
2018 457,679 7.1
119 / 1 696
  34

KuntavaalitMuokkaa

Vaalit Kannatus Paikat +/–
Äänet %
1966 66,551 1.5
353 / 29 546
  353
1970 91,201 1.8
286 / 18 327
  67
1973 106,355 2.1
250 / 13 236
  36
1976 108,557 2.0
237 / 13 247
  13
1979 115,478 2.1
276 / 13 369
  39
1982 136,494 2.4
326 / 13 500
  50
1985 113,292 2.0
278 / 13 520
  48
1988 152,427 2.8
360 / 13 564
  82
1991 318,762 5.8
815 / 13 526
  455
1994 180,264 3.2
425 / 13 550
  390
1998 421,783 8.0
1 069 / 13 388
  644
2002 376,657 7.0
1 013 / 13 274
  56
2006 320,027 5.8
813 / 13 092
  200
2010 257,919 4.3
591 / 12 978
  222
2014 248,070 4.0
515 / 12 780
  76
2018 339,375 5.2
676 / 12 700
  161

Merkittäviä poliitikkojaMuokkaa

PuheenjohtajatMuokkaa

Kristillisdemokraateilla on ollut historiansa aikana neljä puheenjohtajaa:

VarapuheenjohtajatMuokkaa

1. varapuheenjohtajat

2. varapuheenjohtajat

PuoluesihteeritMuokkaa

Kristillidemokraateilla on ollut historiansa aikana 12 puoluesihteeriä:

Ryhmäjohtajat valtiopäivilläMuokkaa

Seuraavat henkilöt ovat toimineet Kristillisdemokraattien valtiopäiväryhmän puheenjohtajina:

LähteetMuokkaa

  • Arter, David: Democracy in Scandinavia. Consensual, Majoritarian Or Mixed?. Manchester: Manchester University Press, 2006. ISBN 978-0-7190-7046-4.
  • Erävalo, Esa: Yhteinen hyvä - Johdatus kristillisdemokratiaan. Helsinki: Ajatuspaja Kompassi ry, 2018. ISBN 978-952-7289-03-7.

ViitteetMuokkaa

  1. a b Sweden Parties and Elections in Europe. 2014. Viitattu 13.11.2015. (englanniksi)
  2. a b c d Om Kristdemokraterna Kristdemokraterna. Viitattu 10.9.2022.
  3. Ledamöter & partier riksdagen.se. Ruotsin valtiopäivät. (ruotsiksi)
  4. Kristdemokraterna Ideologi.se. Viitattu 10.9.2022.
  5. a b Arvot joihin voit luottaa -esite Kristdemokraterna. Viitattu 9.9.2022.
  6. a b Nordic variation of Christian Democracy Konrad Adenauer Stiftung. 6.12.2021. Viitattu 9.9.2022.
  7. a b c d e Wijnbladh, Olof: Kristdemokraterna – historia och ideologi dn.se. 18.4.2011. Dagens Nyheter. Arkistoitu 30.8.2012. Viitattu 27.10.2012. (ruotsiksi)
  8. a b c d e Ideologi och principprogram Kristdemokraterna. 2015. Viitattu 10.9.2022.
  9. a b c Erävalo 2018, s. 53
  10. a b c d Historia Kristdemokraterna. Viitattu 10.9.2022. (ruotsiksi)
  11. a b Erävalo 2018, s. 54
  12. a b c Erävalo 2018, s. 55
  13. Arter 2006, s. 187
  14. Statistik om Kristdemokraterna Kristillisdemokraatit. Arkistoitu 28.12.2014. Viitattu 4.12.2014. (ruotsiksi)
  15. {Ruotsin KD:lle yllätysmenestys KD-lehti. 21.9.2018. Viitattu 10.9.2022.
  16. Våra viktigaste frågor Kristdemokraterna. Viitattu 9.9.2022.
  17. Park, Frida: Detta kan frikyrkorna lära av Kristdemokraterna Dagen. 26.8.2022. Viitattu 10.9.2022. (ruotsiksi)
  18. Demker, Marie: Kristdemokraterna: Bäst när det gäller – men hur länge? Lundin yliopisto. 2015. Viitattu 10.9.2022.
  19. Cederholm Lager, Anna & Thelin, Oskar: Partierna sympatikapital inför 2022 års val Göteborgin yliopisto. 2022. Viitattu 10.9.2022.

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kristillisdemokraatit (Ruotsi).