Värmdön kunta
Värmdön kunta (ruots. Värmdö kommun) on Tukholman läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Uplantiin ja Södermanlandiin. Kunnan keskustaajama on Gustavsberg.[3]
| Värmdön kunta | |
|---|---|
 vaakuna |
|
 |
|
| Valtio |
 Ruotsi |
| Lääni | Tukholman lääni |
| Maakunta | Uplanti ja Södermanland |
| Keskustaajama | Gustavsberg |
| Kuntakoodi | 0120 |
| Pinta-ala ([1]) | |
| – Maa | 448,12 km² |
| Väkiluku (31.12.2021) ([2]) | 46 232 |
| – Väestötiheys | 103,2 as./km² |
Kunnan maapinta-ala on 448,12 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 46 232 henkeä (31.12.2021).[2]
Värmdö sijaitsee Tukholman saaristossa ja koostuu kokonaan saarista. Sen naapurikuntia ovat Haninge, Tyresö, Nacka, Vaxholm, Österåker ja Norrtälje.
Ensimmäinen kirjallinen maininta Värmdöstä on vuodelta 1314, jolloin se kirjoitettiin muodossa Wermdo. Todennäköisesti nimi liittyy Vindön virtaan, joka oli vanhempina aikoina yksi tärkeimmistä liikennereiteistä. Tämä virta oli tunnettu siitä, että se pysyi pitkään avoinna talvisaikaan, mihin sana värmd todennäköisesti viittaa.
Värmdön ja Norrtäljen kunnissa on eniten saaria koko Ruotsissa; kummassakin niitä noin 11 000 kappaletta, joista 10 500 sijaitsee meressä.[4] Eräitä tunnettuja saaria ovat Sandhamn, Runmarö, Möja ja Grinda.
Vuonna 2007 kunnassa oli 9,81 km² peltoa,[5] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[6] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 2,2 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Kuntajaon kehitys muokkaa
Nykyisen Värmdön alueelle muodostettiin vuoden 1862 kuntauudistuksessa viisi maalaiskuntaa, jotka olivat Värmdö, Djurö, Ingarö, Möja ja Nämdö. Vuonna 1902 Gustavsberg erotettiin Värmdöstä omaksi kunnakseen.
Vuoden 1952 kuntauudistuksessa näistä muodostettiin kolme "suurkuntaa":
- Djurö (Djurö, Möja ja Nämdö)
- Gustavsberg (Ingarö ja Gustavsberg)
- Värmdö (ei muutosta)
Nykyinen Värmdön kunta muodostettiin vuonna 1974 yhdistämällä edellä mainitut kolme maalaiskuntaa. Gustavsbergistä tuli uuden kunnan keskustaajama.
Vaakuna muokkaa
Vaakunaselitys: Sinisessä kentässä kaksi hopeista posliininpolttouunia, jotka on koko leveydeltään asetettu punaisen palkin päälle. (Ruotsiksi: I blått två porslinsbrännugnar av silver, i hela sin bredd ställda på en röd stam.)
Vaakuna valittiin alun perin Gustavsbergin maalaiskunnalle vuonna 1960. Vaakunan aihe on saatu alueen posliiniteollisuudesta, jossa käytettiin kahta vaakunassa esiintyvän näköistä uunia. Kuntajakouudistuksen jälkeen 1970-luvulla vaakuna tuli Värmdön kunnan käyttöön.
Väestönkehitys muokkaa
Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
| Tausta | Tarkempi jaottelu | Henkilöä (31.12.2015)[8] |
% |
|---|---|---|---|
| Ulkomaalaistaustaiset | Ulkomailla syntyneet | 4 872 | 11,9 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla | 1 447 | 3,5 | |
| Ruotsalaistaustaiset | Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla | 4 133 | 10,1 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa | 30 655 | 74,6 |
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 1 380 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 3,7 prosenttia kunnan väestöstä. Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 13,1 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 1 559 Suomessa syntynyttä,[10] mikä vastasi 8,3 prosenttia kunnan väestöstä.
1960-luvun alusta lähtien Värmdön väestönkasvu on ollut koko Ruotsin nopeimpia. Tänä aikana väestön määrä on noussut noin 8 500 asukkaasta jo lähes 39 000 asukkaaseen. Kaunis sijainti saaristossa ja Tukholman läheisyys johtivat omakotitaloalueiden voimakkaaseen kasvuun ja loma-asuntoja on muutettu pysyvään käyttöön soveltuviksi. Gustavsbergin posliinitehtaalle on suuntautunut työperäistä maahanmuuttoa, joka alkoi 1940-luvulla italialaisten saapuessa. Suurimmillaan muutto oli 1970-luvulla, jolloin Gustavsbergin väestöstä suuri osa oli suomalaisia.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 228 866 kruunua.[11] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 143 000 kruunua.[12]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[13]
- 0–17-vuotiaat: 26,2 %
- 18–64-vuotiaat: 59,6 %
- 65 vuotta täyttäneet: 14,2 %
Elinkeinot muokkaa
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[14][15] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
| Elinkeino | |||
|---|---|---|---|
| Työpaikat (%) |
Työlliset (%) | ||
| alkutuotanto | 0,5 | 0,3 | |
| jalostus | 20,7 | 17,0 | |
| palvelut | 77,1 | 81,7 | |
| tuntematon | 1,7 | 1,0 | |
| Työpaikkoja ja työllisiä | 10 666 | 19 452 | |
| työpaikkaomavaraisuus | 54,8 | ||
Taajamat muokkaa
Kunnassa on 20 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 75,7 prosenttia.[16] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 9 311 asukasta.[16] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[17]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2010) |
|---|---|---|
| 1 | Gustavsberg | 11 333 |
| 2 | Hemmesta | 5 240 |
| 3 | Skeppsdalsström | 1 573 |
| 4 | Mörtnäs | 1 511 |
| 5 | Fågelvikshöjden | 1 043 |
| 6 | Djurö | 967 |
| 7 | Brunn | 950 |
| 8 | Stavsnäs | 810 |
| 9 | Kopparmora | 631 |
| 10 | Lugnet och Skälsmara | 625 |
| 11 | Björnömalmen och Klacknäset | 624 |
| 12 | Strömma | 579 |
| 13 | Långvik | 559 |
| 14 | Värmdö-Evlinge | 559 |
| 15 | Torsby | 477 |
| 16 | Ängsvik | 403 |
| 17 | Norra Lagnö | 332 |
| 18 | Ingaröstrand | 286 |
| 19 | Hedvigsberg | 282 |
| 20 | Återvall | 206 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu.
Entiset taajamat muokkaa
Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[18]
Luettelossa mainituista taajamista molemmat ovat sittemmin kasvaneet yhteen Hemmestan taajaman kanssa.[18]
Pientaajamat muokkaa
Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[19]
- Barnvik
- Betsede
- Björkvik
- Boda
- Bullandö
- Djurö by
- Enkärret
- Evlinge + Ramsdalen
- Fagerdala
- Fagerholm + Abborrsjön + Johannesdal
- Fågelbro
- Fågelbro (itäinen osa)
- Fågelvik
- Fågelvik och Nykvarn
- Gröndal
- Grönskan + Vedhamn + Baldersnäs
- Hässelmara
- Höl
- Hölö
- Kalvsvik
- Kopparmora (pohjoinen osa)
- Koviksudde + Skeviksstrand
- Kungsängen
- Lillängen
- Lillängsdal
- Långvik
- Mörtviken
- Ramsdalen
- Räknäs
- Saltarö
- Sandhamn
- Skevik
- Styrsvik + Norrsunda
- Södernäs
- Södra Vindö
- Älvsala
- Överby
Entiset pientaajamat muokkaa
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[20]
Kunnanvaltuusto muokkaa
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Värmdön kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[21]
- Ingarö och Gustavsberg (27 valtuutettua)
- Värmdö och Djurö (24 valtuutettua)
Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Värmdön kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
| Puolue | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1973 | 1976 | 1979 | 1982 | 1985 | 1988 | 1991 | 1994 | 1998 | 2002 | 2006 | 2010 | 2014 | 2018 | 2022 | ||
| Maltillinen kokoomus | 7 | 8 | 10 | 12 | 13 | 13 | 15 | 17 | 17 | 13 | 21 | 19 | 17 | 14 | {{{m2022}}} | |
| Keskustapuolue | 8 | 8 | 6 | 4 | 3 | 4 | 3 | 2 | 2 | 2 | 2 | 3 | 2 | 5 | {{{c2022}}} | |
| Liberaalit | 4 | 4 | 3 | 2 | 5 | 4 | 4 | 2 | 2 | 8 | 4 | 4 | 5 | 3 | {{{fp2022}}} | |
| Kristillisdemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 0 | 2 | 4 | 2 | 2 | 2 | 3 | {{{kd2022}}} | |
| Ympäristöpuolue vihreät | 0 | 0 | 0 | 1 | 0 | 2 | 1 | 2 | 2 | 2 | 3 | 5 | 5 | 3 | {{{mp2022}}} | |
| Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 19 | 18 | 19 | 19 | 17 | 16 | 14 | 16 | 13 | 19 | 17 | 15 | 15 | 14 | {{{s2022}}} | |
| Vasemmistopuolue | 3 | 3 | 3 | 3 | 3 | 2 | 2 | 2 | 3 | 3 | 2 | 1 | 1 | 2 | {{{v2022}}} | |
| Ruotsidemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 4 | 7 | {{{sd2022}}} | |
| Muut | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | {{{övr2022}}} | |
| Yhteensä[23] | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 41 | 51 | 51 | 51 | 51 | 51 | Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”{”. | |
Sosiaalidemokraatit johtivat kuntaa vuoteen 1985. Vuoden 1985 kunnallisvaaleissa porvarilliset tahot voittivat ja paikallisesti keskusteltiin, että tyytymättömyys rakennuslupien saamiseen olisi ollut pääsyy vallanvaihdokseen. Tätä ei kuitenkaan ole vahvistettu, vaan kyse on spekulaatioista.
Porvarillinen koalitio kaatui kevään 2001 aikana ja uusi Vasemmistopuolueesta, Sosiaalidemokraateista, ympäristöpuolueesta, Keskustasta ja Kristillisdemokraateista koostuva sateenkaarikoalitio tuli valtaan. Jo vuoden 2002 vaaleissa Vasemmistopuolue jätti koalition. Ennen vuoden 2006 vaaleja Kristillisdemokraatit päättivät tukea porvallisia sateenkaarikoalition sijasta. Noissa vaaleissa porvarillisen allianssin puolueet saivat enemmistön paikoista. Vuoden 2010 vaalien jälkeen kuntaa ovat johtaneet Kokoomus, Kansanpuolue, Kristillisdemokraatit ja Ympäristöpuolue.
Talous muokkaa
Gustavsberg on kasvanut vuonna 1825 perustetun posliinitehtaan ympärille. Tehdas oli pitkään Värmdön suurin työnantaja. Nykyisin keraamista valmistusta hallitsevat saniteettitiloihin tehtävät tuotteet, kuten WC-istuimet ja käsienpesualtaat. Muita suuria työnantajia ovat kunta ja Kooperativa Förbundet.
Piirit muokkaa
Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:
Seurakunnat muokkaa
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[24]
- Värmdö
- Djurö, Möja och Nämdö
- Gustavsberg-Ingarö
Historialliset seurakunnat muokkaa
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[25] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
- Djurö
- Gustavsberg
- Ingarö (Pilhamn)
- Möja
- Nämdö
- Värmdö
Kirkot muokkaa
-
Djurön kirkko -
Gustavsbergin kirkko -
Ingarön kirkko -
Möjan kirkko -
Nämdön kirkko -
Sandhamnin kappeli -
Sjölidenin kappeli -
Värmdön kirkko
Nähtävyydet muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
- ↑ a b c Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2021 Statistiska centralbyrån. Viitattu 27.8.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Gustavsberg Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Viitattu 4.7.2016.
- ↑ Statistisk årsbok för Sverige 2010 [Årg. 96], s. 10. Stockholm: Statistiska centralbyrån. ISBN 978-91-618-1496-1.
- ↑ Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
- ↑ Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ a b Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Mandatfördelning per valkrets - Kommun (XLS) Valmyndigheten. Viitattu 30.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 27.8.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
- ↑ Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)
Aiheesta muualla muokkaa
- Värmdön kunnan kotisivut
- Värmdön virallinen matkaopas
- Gustavsbergin posliinimuseo (Arkistoitu – Internet Archive)
- Siggesta Gård
