Solna

kunta Tukholman läänissä, Ruotsissa
(Ohjattu sivulta Solnan kunta)

Solnan kunta (ruots. Solna kommun) on Tukholman läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Uplantiin.[3] Solnan kaupunkialue kuuluu kokonaisuudessaan Tukholman taajamaan.

Solnan kunta
vaakuna
vaakuna
Valtio Ruotsi Ruotsi
Lääni Tukholman lääni
Maakunta Uplanti
Keskustaajama Solna
Kuntakoodi 0184
Pinta-ala  ([1])
 – Maa 19,29 km²
Väkiluku (31.12.2021)  ([2]) 84 187
 – Väestötiheys 4 364,3 as./km²









Solnan kaupungintalo.
Solnan kunta kutsuu itseään useassa yhteydessä yhä kaupungiksi, vaikka on virallisesti kunta.

Kunnan maapinta-ala on 19,29 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 84 187 henkeä (31.12.2021).[2]

Solnan naapurikuntia ovat Tukholma, Sundbyberg, Sollentuna ja Danderyd.

Solnan kunta sijaitsee Tukholman keskustasta luoteeseen ja kuuluu Suur-Tukholman suurkaupunkialueeseen. Pinta-alaltaan se on Ruotsin kolmanneksi pienin kunta. Pienestä koosta ja suuresta väkiluvusta johtuen kunnan alueella ei ole lainkaan maalaismaisemaa. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta Solnan rakennetuilla alueilla on esikaupunkimainen luonne, mutta siellä on myös suuria puistoja, kuten Hagaparken.

Tietoja kunnan peltopinta-alasta vuonna 2007 ei ole saatavilla.[4]

Kuntajaon kehitys

muokkaa

Solnan maalaiskuntaan muodostettiin 1900-luvun vaihteen tienoilla taajaväkisiä yhdyskuntia, jotta kasvavaa esikaupunkiasutusta voitaisiin hallita paremmin. Hagalund muodostettiin 1899, Nya Huvudsta 1903, Lilla Alby 1907 ja Råsunda 1911. 1900-luvun alussa selvitettiin myös Solnan liittämistä Tukholmaan Bromman ja Brännkyrkan kuntien tavoin. Erinäisistä syistä liitosta ei kuitenkaan tehty. Taajaväkiset yhdyskunnat lakkautettiin vuonna 1943, jolloin Solnasta tuli kaupunki. Lilla Albyn alue siirrettiin Sundbybergiin vuonna 1949. Samanaikaisesti Råstahemin alue siirrettiin Solnaan Spångasta. 1960-luvun puolivälissä Solna ja Sundbyberg liitettiin yhteen kuntablokiksi, mutta kuntaliitos jäi toteuttamatta. Solnasta tuli jälleen kunta, kun Ruotsissa siirryttiin yhteen kuntamuotoon vuonna 1971.

Solna on yksi niistä 14:stä Ruotsin kunnasta, joka on päättänyt käyttää itsestään kaupunki-nimitystä muissa kuin oikeudellisesti sitovissa yhteyksissä.

Väestönkehitys

muokkaa
Solnan kunnan väestönkehitys 1950–2020
Vuosi Asukkaita
1950
  
37 311
1955
  
44 303
1960
  
50 969
1965
  
55 269
1970
  
55 556
1975
  
53 878
1980
  
50 441
1985
  
49 648
1990
  
51 841
1995
  
54 417
2000
  
56 605
2005
  
60 575
2010
  
68 144
2015
  
76 158
2020
  
83 162
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[5][2]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä
(31.12.2015)[6]
%
Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet 21 015 27,6
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla 6 339 8,3
Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla 7 642 10,0
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa 41 162 54,0

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 1 673 Suomessa syntynyttä,[7] mikä vastasi 2,5 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 15,8 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 2 019 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 4,1 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 219 294 kruunua.[9] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 77 000 kruunua.[10]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[11]

  • 0–17-vuotiaat: 16,2 %
  • 18–64-vuotiaat: 67,8 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 16,0 %

Elinkeinot

muokkaa

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[12][13] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%)
Työlliset
(%)
  alkutuotanto 0,2 0,2
  jalostus 12,0 11,0
  palvelut 87,5 88,2
  tuntematon 0,3 0,7
  Työpaikkoja ja työllisiä 69 503 35 967
  työpaikkaomavaraisuus 193,2

Taajamat

muokkaa

Kunnassa on yksi taajama, jonka osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 100,0 prosenttia.[14] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 0 asukasta.[14] Kunnan koko taajamaväestö kuuluu Tukholman taajamaan, josta tässä kunnassa asui 68 144 asukasta.[15]

Koko Tukholman taajamassa on 1 372 565 asukasta, ja se kuuluu osittain myös Botkyrkan kuntaan, Danderydin kuntaan, Haningen kuntaan, Huddingen kuntaan, Järfällan kuntaan, Nackan kuntaan, Sollentunan kuntaan, Sundbybergin kuntaan, Tukholman kuntaan ja Tyresön kuntaan.[15]

Kunnanvaltuusto

muokkaa

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Solnan kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[16]

  • Solna Norra (30 valtuutettua)
  • Solna Södra (31 valtuutettua)

Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Solnan kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2022[17]
Puolue
1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022
  Maltillinen kokoomus 11 12 18 20 19 17 20 21 23 20 28 26 20 19
  Keskustapuolue 8 6 5 4 2 2 2 2 0 0 1 2 2 4
  Liberaalit 7 9 9 4 9 10 8 6 4 8 6 6 6 5
  Kristillisdemokraatit 0 0 0 0 0 0 2 1 4 4 2 2 2 2
  Ympäristöpuolue vihreät 0 0 0 1 2 4 3 3 3 3 4 6 8 5
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 21 20 24 27 24 23 20 24 20 21 16 15 14 15
  Vasemmistopuolue 4 4 5 5 5 5 4 4 7 5 4 4 5 6
  Ruotsidemokraatit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 3 5
  Muut 0 0 0 0 0 0 2 0 0 0 0 0 1 0
  Yhteensä [18] 51 51 61 61 61 61 61 61 61 61 61 61 61 61

Luettelo Solnan kunnanhallituksen puheenjohtajista vuodesta 1943 lähtien

muokkaa
  • 1943–1956 CA Andersson (s)
  • 1956–1967 KA Larsson (s)
  • 1968–1976 CG Eklund (l)
  • 1977–1982 Sune Berglund (m)
  • 1983–1988 Gösta Fagerberg (s)
  • 1989–1991 Karl Gustav Svensson (s)
  • 1991–1994 Anders Gustâv (m)
  • 1994–1998 Karl Gustav Svensson (s)
  • 1998–2006 Anders Gustâv (m)
  • 2006 Anders Ekegren (l)
  • 2006– Lars-Erik Salminen (m)
  • (m) = Maltillinen kokoomus
  • (s) = Sosiaalidemokraatit
  • (l) = Liberaalipuolue

Liikenne ja talouselämä

muokkaa
 
Uppsalaan vievää moottoritietä Solnassa.

Solnasta on julkinen liikenneyhteys Tukholmaan bussilla, metrolla ja lähiliikennejunilla. Metroa ja lähiliikennejunia ylläpitää Storstockholms Lokaltrafik (SL). Vuoteen 1959 saakka Solnaan liikennöivät myös raitiovaunut, ja vuodesta 2013 Solnaan on päässyt Tukholman keskustaa ympäröivää Tvärbanan-pikaraitiotietä pitkin.

Solnassa on paljon yrityksiä ja viranomaisia, jotka tuovat merkittävästi työpaikkoja Tukholman kaupunkialueelle. Tärkeimpiä työnantajien joukossa on lääketieteellinen yliopisto Karoliininen instituutti (Karolinska Institutet) ja Karoliininen yliopistosairaala (Karolinska Universitetssjukhuset). Euroopan-laajuinen sairauksien torjunta- ja valvontakeskus (ECDC) sijaitsee myös Solnassa. Lisäksi Solnassa on runsaasti teollisuutta.

Solnassa sijaitsee jalkapallostadion Friends Arena, joka on Ruotsin jalkapallomaajoukkueen päästadion sekä jalkapalloseura AIK Fotboll:n kotikenttä. AIK Fotboll on perinteikkään AIK-urheiluseuran jaos. Friends Arenan edeltäjä oli vuonna 2013 purettu Råsundastadion.

Friends Arenan vieressä sijaitsee Skandinavian toiseksi suurin ostoskeskus, Westfield Mall of Scandinavia[19][20].

Kunnanosat

muokkaa

Solna kostuu kahdesta seurakunnasta: Råsundasta (asukkaita 29 677) ja Solnasta (asukkaita 28 317). Solna on totuttu jakamaan kahdeksaan alueeseen, joilla kuitenkaan ei ole hallinnollista merkitystä. Alueet ovat:

Piirit

muokkaa
 
Kartta Solnan kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

Seurakunnat

muokkaa

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[21]

  • Solna

Historialliset seurakunnat

muokkaa

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[22] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Invalidkåren på Ulriksdal*
  • Kadettkåren*
  • Norska jägarkåren* (Norska gardet)
  • Råsunda
  • Solna
  • Svea ingenjörkår*

Kirkot

muokkaa

Nähtävyydet

muokkaa
  • Hagaparken on osa kansallista kaupunkipuistoa. Sen perusti Ruotsin kuningas Kustaa III (1771–1792). Puisto on suunniteltu ja toteutettu englantilaistyylisesti.
  • Kolme Ruotsin kuninkaallista palatsia.
  • Friends Arena, Pohjoismaiden suurin jalkapallostadion.
  • Solnan kirkko, rakennettu 1200-luvulla. Puolustustarkoituksia varten kirkko rakennettiin pohjakaavaltaan ympyrän muotoiseksi pyörökirkoksi, joita löytyy Ruotsista vain muutama.

Solna kirjallisuudessa

muokkaa

Ruotsalaisen nuortenkirjailijan Ann-Helén Laestadiuksen Soppero-kirjasarjan tapahtumat sijoittuvat osittain Solnaan[23].

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. a b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  2. a b c Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2021 (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.6.2022. (ruotsiksi)
  3. Solna Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 4.7.2016.
  4. Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  5. Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
  6. Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
  7. Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  8. Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  9. Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  10. Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  11. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  12. Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  13. Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  14. a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  15. a b Tätorter 2010, korrigerad version 2012-11-14 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 14.11.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  16. Mandatfördelning per valkrets - Kommun (XLS) Valmyndigheten. Viitattu 30.9.2012. (ruotsiksi)
  17. Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.6.2022. (ruotsiksi)
  18. Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
  19. Lehmusvirta, Antti: Näin järkälemäinen on Skandinavian suurin ostoskeskus Kauppalehti. 14.11.2015. Viitattu 15.11.2015.
  20. Kejonen, Siw: Mall of Scandinavia blir Westfield Mall of Scandinavia Dagens Handel. 26.6.2019. Viitattu 6.6.2020. (ruotsiksi)
  21. Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  22. Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)
  23. Mieli kotiin www.kieletar.net. Viitattu 7.6.2020.

Aiheesta muualla

muokkaa
 
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Solna kommun  –  Kuntajaon kehitys on käännöstä.